mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Joulu on ihana juhla täynnä iloa ja yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa. Mutta juhlan ilo voi muuttua nopeasti, jos lemmikkisi loukkaantuu tai sairastuu pyhien aikana. Tässä artikkelissa käymme läpi joitakin joulun vaaroja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota joulunalusaikana. Näin joulun pyhät pysyvät mukana ja turvallisena aikana myös lemmikeille.
- Suklaa ja muut makeiset
Jouluna syödään usein paljon herkkuja, kuten suklaata, pipareita ja karkkeja. Suklaa on kuitenkin erityisen vaarallista eläimille, etenkin koirille ja kissoille. Suklaa sisältää teobromiinia, joka voi aiheuttaa vakavia myrkytysoireita, kuten oksentelua, ripulia ja vapinaa. Pahimmillaan suklaamyrkytys voi aiheuttaa sydämen sykkeen kiihtymistä, kouristuksia tai kuoleman. Rusinat ja luumut voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa, kun taas saksanpähkinät voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja suolitukoksia.
- Koristeet ja joulukuusi
Joulukuusi ja koristeet kuuluvat usean perheen juhlaperinteisiin, mutta niissä piilee riskejä lemmikeille. Eläimet voivat syödä joulukuusen neulasia tai kuusenkoristeita. Ne taas voivat aiheuttaa vatsavaivoja tai jopa tukoksia suolistossa. Lisäksi kuumat jouluvalot voivat aiheuttaa palovammoja, jos lemmikki koskee niihin. Nykyään paljon käytetyt LED-valot eivät kuumene, mutta niidenkin kanssa tulee olla tarkkana, etteivät eläimet pääse valoihin käsiksi.
- Alkoholi.
Joulujuhlat voivat sisältää alkoholia, joka on erittäin vaarallista lemmikeille. Alkoholi voi aiheuttaa myrkytysoireita, kuten oksentelua, ripulia, koordinaatiohäiriöitä ja jopa hengitysvaikeuksia.
- Vierailijat.
Jouluisin kotonasi voi käydä useita eri vieraita. Rutiinien muuttuminen ja vieraat ihmiset voivat stressata lemmikkiä etenkin, jos se on luonteeltaan arka. On tärkeää varmistaa, että lemmikki saa tarpeeksi omaa tilaa ja rauhaa. Vieraita on myös hyvä ohjeistaa siihen, ettei eläimille anneta herkkuja.
- Stressi ja ahdistus.
Jouluajan muutokset, kuten vieraiden määrän lisääntyminen tai juhlien äänet ja valot, voivat aiheuttaa stressiä ja ahdistusta lemmikillesi. On tärkeää antaa lemmikillesi riittävästi omaa tilaa, rauhoittumispaikka ja rauhallinen ympäristö, jotta se voi rentoutua ja välttyä turhalta stressiltä.
Joulun aika voi olla eläimille stressaavaa.
Jouluruoat
Jouluruoat voivat olla erityisen houkuttelevia lemmikeille, mutta jotkin niistä voivat olla haitallisia tai jopa vaarallisia niiden terveydelle. Erityisesti joulukinkku sisältää runsaasti suolaa ja rasvaa, mikä ei sovi eläinten ruoansulatukselle. Suuri määrä suolaa voi aiheuttaa nestehukkaa, oksentelua, ripulia ja jopa epileptisiä kohtauksia. Kinkun rasvaisuus rasittaa haimaa runsaasti, mikä taas pahimmillaan voi aiheuttaa jopa vaarallisen haimatulehduksen.
Kissat ja joulukuusi
Kissat ovat luonnostaan uteliaita ja seikkailunhaluisia eläimiä, joille joulukuusi tarjoaa monia mielenkiintoisia elementtejä tutkittavaksi. Joulukuusi muodostaa kissalle uuden ja jännittävän ympäristön, joka on täynnä erilaisia hajujen, äänien ja tekstuurien yhdistelmiä. Kissan mielenkiintoa voi lisätä vielä lisää joulukoristeiden kiiltävät ja heiluvat pallot sekä hohtavat jouluvalot, jotka voivat houkutella kissan leikkimään ja kiipeämään puuhun.
Kissat ovat luonnostaan kiipeilijöitä, ja joulukuusi tarjoaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia kiipeilyyn ja tasapainoiluun. Kissat voivat kiivetä korkealle joulukuusessa saadakseen paremman näköalan ympäristöönsä.
Jotta joulukuusi ei aiheuta turhia vaaratilanteita kissoille, kannattaa kiinnittää ainakin näihin seikkoihin huomiota, jos kissa ja joulukuusi ovat samassa taloudessa:
- Neulaset: Joulukuusen neulaset ovat teräviä ja kovia, eivätkä ne sovellu kissan syötäviksi. Ne voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia tai jopa vatsavaurioita. Pidä joulukuusen alusta ja lattia aina siistinä, jotta kissa ei pääse syömään neulasia.
- Koristeet: Kissat ovat kiinnostuneita kirkkaista ja kiiltävistä esineistä, joten koristeet voivat houkutella niitä. Varmista, että kissa ei pudota koristeita ja leiki niiden kanssa.
- Sähköjohdot: Jouluvalot ovat upea lisä joulukuuseen, mutta sähköjohdot voivat olla vaarallisia kissalle. Johdot joutuvat usein kissojen hampaisiin, mikä aiheuttaa eläimelle terveysriskin ja asunnolle paloturvallisuusriskin.
Kaiken kaikkiaan joulun aika voi olla eläimille yhtä iloinen ja turvallinen juhlapyhä kuin meillekin, kunhan huomioimme niiden tarpeet ja pidämme huolen turvallisuudesta. Muutamalla yksinkertaisella varotoimenpiteellä voimme varmistaa, että lemmikkimme voivat nauttia yhdessäolosta ja rauhallisesta joulusta kanssamme.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Eläinten psykosomaattisina oireina tarkoitetaan oireita, jotka johtuvat psyykkisistä tai henkisistä tekijöistä ja voivat ilmetä stressin, ahdistuksen, pelon, kivun tai muiden henkisten rasitusten seurauksena. Eläinten psykosomaattiset oireet ovat suhteellisen yleisiä. Niiden tunnistaminen ja diagnosointi on kuitenkin haasteellista, koska oireille ei löydy klassista fyysistä syystä.
Eri oireita
Eläinten psykosomaattisten ongelmien oireet ovat laajat. Yleisimpiä ovat esimerkiksi
- iho-ongelmat, kuten liiallinen karvanlähtö, ihottumat tai hot spot -alueet. Iho-ongelmat aiheuttavat usein kutinaa, alueen arkuutta ja tulehduksia
- Ruoansulatuskanavan ongelmat, kuten ripuli, ummetus, oksentelu tai ruokahaluttomuus voivat johtua psykosomaattisista syistä
- Erilaiset kivut ja vaivat, kuten selkäkivut, lihaskivut, nivelvaivat, migreenit, ilman että niille löytyy fyysistä tai rakenteellista syytä.
Kipu
Eläimen psykosomaattinen kipu voi johtua stressistä, ahdistuksesta tai pelosta, ja se voi vaikuttaa eläimen fyysiseen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri ruumiinosissa havaittu kipu voi vaikuttaa eläimeen eri tavoin. Esimerkiksi selkäkipu voi aiheuttaa eläimelle haluttomuutta liikkua tai vaikeuttaa sen suorittamaan normaaleja arkitoimia, kuten portaiden nousemista tai lenkkeilyä. Selkäkipu voi myös heikentää eläimen ruokahalua ja unen laatua. Samoja ongelmia aiheuttaa raajoissa ja nivelissä esiintyvä kipu.
Niska- ja pääkipu puolestaan voivat vaikuttaa eläimen mielialaan, mikä taas vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen. Eläin saattaa olla herkempi ärsykkeille ja reagoida tavallista voimakkaammin erilaisiin ääniin ja kosketuksiin. Pääkipu voi myös aiheuttaa eläimelle voimakasta väsymystä ja uneliaisuutta. Yleisesti ottaen kivun aiheuttamat psykosomaattiset oireet voivat ilmetä monin eri tavoin ja vaihdella eläimen yksilöllisestä käyttäytymisestä riippuen.
Kipu voi ilmetä monella eri tavalla.
Mieliala
On olemassa tutkimustietoa, jonka mukaan jotkut eläinlajit voivat kokea masennuksen kaltaisia oireita, kuten alakuloisuutta, vetäytymistä, ruokahaluttomuutta ja vähentynyttä kiinnostusta ympäristöään kohtaan. Esimerkiksi koirilla on havaittu masennusta muistuttavia oireita, jotka saattavat ilmetä lopahtaneella aktiivisuudella ja kiinnostuksella ympäristöä kohtaan. Eläin voi myös lopettaa syömisen, sillä saattaa esiintyä unihäiriöitä tai haluttomuutta leikkimiseen tai lenkkeilyyn.
Toisaalta eläinten mieliala- ja käyttäytymisoireiden diagnosointi on haastavaa, koska ne eivät pysty ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan samalla tavalla kuin ihmiset. Lisäksi eläinten käyttäytymistä voidaan tulkita usealla eri tavalla, oireiden tulkinta on usein subjektiivista ja niiden muodostuminen on moniulotteista. Oireiden taustalla voi olla useita tekijöitä, joiden syy-seuraus-suhde on epäselvä. Oliko koiralla ensin kipuja, jotka aiheuttivat stressiä, vai ensin stressiä, joka oireilee fyysisenä kipuna?
Syyt
Eläinten psykosomaattiset oireet voivat johtua monista eri tekijöistä. Yleisimpiä ovat
- ympäristön muutokset
- muutokset elämäntavassa
- uudet ihmissuhteet
- yksinäisyys
- stressaavat tilanteet
- sairauden tai kivun tunteet, johtuen esimerkiksi aiemmasta loukkaantumisesta tai kirurgisesta toimenpiteestä.
Vaikka psykosomaattisilla oireilla ja kivulla tietyissä ruumiinosissa on yhteyksiä, ei voida suoraan osoittaa, että tietty ruumiinosa kertoo tietyn psykosomaattisen ongelman olemassaolosta. Psykosomaattisten oireiden ja kivun yhteydet ovat monimutkaisia ja voivat vaihdella yksilöllisesti. Esimerkiksi selkäkipu voi olla yhteydessä stressiin, mutta se voi myös johtua fyysisestä rasituksesta tai vammasta.
Hoito
Eläinten psykosomaattisten oireiden hoito riippuu oireiden syystä. On tärkeää tunnistaa, johtuuko oire psykosomaattisista ongelmista vai onko sillä fyysisiä syitä. Psykosomaattiset oireet ovat todellisia, mutta pelkkä oireiden hoito lääkkeillä tai perinteisellä hoidolla ei ole riittävää. Sen sijaan on tärkeää löytää tapoja vähentää eläimen stressiä ja ahdistusta, ja täten myös helpottaa psykosomaattisia oireita.
Eläimen elämänlaadun parantaminen vaikuttaa eläimeen kokonaisvaltaisesti lisäämällä sen hyvinvointia ja terveyttä. Elämänlaatua voidaan parantaa useilla eri tavoilla lisäämällä esimerkiksi liikuntaa, aktiviteetteja ja harrastustoimintaa. Ruokavaliolla ja ravitsemuksella tiedetään olevan suuria vaikutuksia hyvinvointiin. Esimerkiksi omega-3-rasvahapot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi koirien mielialan ja käyttäytymisen parantamisessa. Eläintä voidaan myös kouluttaa ja opettaa käsittelemään sitä stressaavia tilanteita paremmin.
Lääkitys
Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia havaintoja eläinten mielialasairauksista ja niiden hoidosta. On havaittu, että serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), joita käytetään yleisesti ihmisten masennuksen hoidossa, voivat auttaa myös koiria, joilla on ahdistuneisuus- ja pelkotiloja. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että stressistä ja ahdistuneisuudesta kärsivillä kissoilla oli alentunut serotoniinitaso aivoissa.
Vaikka tutkimukset eläinten mielialasairauksista ovat vielä varsin vähäisiä, ne tarjoavat arvokasta tietoa eläinten mielen terveydestä ja hoitomahdollisuuksista. Tulevaisuudessa lisätutkimus tällä alalla voi johtaa parempiin hoitomuotoihin ja auttaa parantamaan eläinten hyvinvointia.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mikä ero on allergialla ja yliherkkyydellä?
Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa tietyt aineet vieraiksi ja mahdollisesti haitallisiksi ja immuunijärjestelmä on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan elimistöä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Allergisessa reaktiossa immuunijärjestelmä reagoi johonkin tavallisesti vaarattomaan aineeseen, kuten pölypunkkeihin, siitepölyyn tai elintarvikkeisiin ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Siitä seuraa allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta ja hengitysvaikeuksia.
Yliherkkyys taas tarkoittaa, että elimistö kyllä reagoi johonkin aineeseen, mutta ei samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti kuin allergiassa. Yliherkkyysoireet ovat yleensä lievempiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi vatsakipuina, ripulina tai ummetuksena. Yliherkkyysoireet voivat olla samankaltaisia kuin allergiaoireet, mutta niiden syynä ei ole immunologinen reaktio. Yliherkkyys voi johtua tietyn ruoka-aineen huonosta sulamisesta tai imeytymisestä, tai se voi olla seurausta esimerkiksi ruoansulatuskanavan tulehduksesta, herkästä suolistosta tai muusta elimistön ärsytystilasta.
Lemmikkien ruoka-aineongelmat
Lemmikkien ruoka-aineongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta eläinlääkäreiden raporttien perusteella lemmikkien määrä, joilla jotkin ruoka-aineet aiheuttavat ongelmia, on jatkuvasti nousussa. Ruoka-aineallergioiden ja intoleranssien diagnosointi on myös parantunut viime vuosina. Lisäksi eläinten omistajat ovat nykyään entistä tietoisempia lemmikkiensä ruokinnasta ja terveydestä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lemmikkien ruoka-aineongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan.
Eläinten ruoka-aineongelmat voivat johtua allergioista tai yliherkkyyksistä, mutta tarkan diagnoosin ja allergian tai yliherkkyyden eron määrittäminen voi olla haastavaa. Usein käytetäänkin termiä ”ruoka-aineintoleranssi” kuvaamaan yleisesti kaikkia eläinten reaktioita ruoka-aineisiin, olivatpa ne sitten allergisia tai ei-allergisia.
Eläinten ruoka-aineallergiat ovat melko harvinaisia ja yliherkkyydet ovat yleisempiä. Allergiassa elimistö reagoi immuunijärjestelmän kautta tiettyihin proteiineihin ruoka-aineessa, kun taas yliherkkyydessä elimistö reagoi johonkin muuhun ainesosaan tai yhdisteeseen, kuten esimerkiksi lisäaineeseen tai säilöntäaineeseen.
Allergiat ja yliherkkyydet voivat oireilla samalla tavalla, vaikka kyse onkin eri asioista.
Oireet
Ruoka-aineintoleranssin oireet voivat olla samankaltaisia, johtuivat ne sitten allergiasta tai yliherkkyydestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja niissä saattaa olla suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi iho-ongelmat, kuten kutina, punoitus, hilseily tai hot spot -ilmiö, joka on koirilla esiintyvä akuutti ihoärsytys. Myös vatsa- ja suolistovaivat, kuten ripuli, oksentelu, ummetus tai ilmavaivat voivat olla merkkejä ruoka-aineintoleranssista. Lisäksi lemmikki voi olla yleisesti väsynyt tai masentunut, ja sen turkki voi olla huonokuntoinen ja likaisen näköinen. Joillakin lemmikeillä allergia voi myös aiheuttaa hengitystieoireita, kuten yskää, aivastelua ja hengityksen vinkumista.
Hoito
On tärkeää, että ruoka-aineongelmien kanssa hakeudutaan eläinlääkäriin. Diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet saattavat johtua monesta eri syystä. Eläinlääkäri saattaa suorittaa allergiatestin, jonka avulla voidaan tunnistaa, mille ruoka-aineille lemmikki on allerginen tai herkkä. Joissain tapauksissa etäeläinlääkrillä käynti taas riittää.
Ruoka-aineintoleranssien hoito perustuu yleensä ruokavalion muutoksiin. Eläinlääkäri voi suositella tiettyä hypoallergeenista tai eliminointiruokavaliota, joka sisältää vain tiettyjä ruoka-aineita. Tarkoituksena on välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita lemmikille. Markkinoilla on nykyään runsaasti tarjolla monoproteiiniruokia tai erityisesti yliherkille lemmikeille suunniteltuja ruokia.
Jos ruokavalion muutokset eivät auta tai oireet ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä oireiden hoitoon. Esimerkiksi antihistamiineja voidaan käyttää lievittämään kutinaa ja ihoärsytyksiä, kun taas tulehduskipulääkkeet tai kortisonivalmisteet auttavat vähentämään tulehdusta ja kipuja. Lääkehoidon käytöstä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin arvion perusteella.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Totta se on – syksy saapuu ja tuo mukanaan monia haasteita eläimille. Vaikka syksy voi olla monille lemmikeille miellyttävä vuodenaika, se tuo mukanaan myös joitakin terveys- ja hyvinvointihaasteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia tärkeitä asioita, joihin kannattaa näin syksyisin erityisesti kiinnittää huomiota.
Luonnon haasteet
Sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti syksyn aikana ja esimerkiksi ulkolämpötilan vaihtelut voivat olla suuria. Kannattaakin kaivaa mahdolliset takit ja tossut hyvissä ajoin esille kesävarastoista ja mahdollistaa lemmikille lämpimiä makuupaikkoja sisällä ja ulkona.
Myrkylliset kasvit, sienet ja märät lehdet tuovat myös omat haasteensa lemmikkiarkeen. Lehtikasat ovat oiva kasvualusta erilaisille mikrobeille ja taudinaiheuttajille. Sen takia eläimiä ei tulisi päästää lehtikasoihin tonkimaan. Märät lehdet ovat myös liukkaita ja aiheuttavat nopeasti venähdyksiä.
Jotkin Suomen metsistä löytyvät sienet voivat olla vaarallisia lemmikeille. Lemmikit eivät yleensä syö sieniä itsestään, mutta joskus ne voivat erehtyä maistamaan niitä. Jos eläin on syönyt haitallisen sienen, oireilee se yleisimmin oksentamalla ja ripuloimalla. Lemmikillä voi esiintyä myös vatsakipua, vapinaa ja kohtauksia. Tässä tapauksessa tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.
Ruokinta
Syksy voi vaikuttaa eläinten ruokahaluun ja energiatasoon. Jos lemmikki on ollut paljon ulkona kesän ajan, on sen energiantarve todennäköisesti myös lisääntynyt. Jos aktiivisuus vähenee syksyn tullen, on hyvä tasapainottaa lemmikin ruokinta sen aktiivisuustasoon sopivaksi. Lisäksi, kun sää viilenee, on tärkeää varmistaa, että lemmikki saa tarpeeksi vettä. Lämpimänä kesänä lemmikit saattavat juoda enemmän vettä kuin syksyllä, jolloin niiden juominen saattaa vähentyä. On tärkeää varmistaa, että lemmikin vesiastia on aina täynnä ja puhdas.
Ruokinnan muutokset tulee tehdä vähitellen, jotta eläin ehtii myös tottua muutoksiin. Liian suuren ruokintamäärät tai ruoan energiapitoisuudet voivat johtaa painonhallintaongelmiin. On siis hyvä seurata lemmikin aktiivisuutta ja painoa ja tehdä tarvittaessa muutoksia ruokintarutiineihin. Syyssato tarjoaa myös hyviä raaka-aineita lemmikkien ruokintaan. Autamme ja neuvomme ruokinta-asioissa mielellämme.
Syksy tuo monia muutoksia ja haasteita eläinten arkeen.
Päivän pituus
Syksyn tullen päivät lyhenevät ja pimeys lisääntyy. Tämä voi vaikuttaa lemmikin rutiineihin ja käyttäytymiseen samalla tavalla kuin meillä ihmisilläkin. Eläimet voivat olla rauhallisempia ja nukkua enemmän. Toisaalta ne saattavat olla levottomampia, jos liikunnan määrä vähenee selkeästi syksyisin. Onkin hyvä tarkistaa, käykö eläimen kanssa tarpeeksi lenkeillä ja tarjoaako riittävästi muita aktiviteetteja.
Hyönteiset, kirput ja loiset
Kirppujen ja muiden hyönteisten elinkaari koostuu aikuisten hyönteisten munivien munien kehittymisestä toukiksi, koteloiksi ja aikuisiksi hyönteisiksi. Nämä taas munivat omat munansa. Jos lämpötila laskee nollan celsiusasteen tienoille, ei missään elinkaaren vaiheessa oleva hyönteinen voi selvitä, ellei se ole löytänyt isäntäeläintä, eli koti- tai villieläintä. Osa hyönteisistä talvehtii myös rakennuksissa.
Keväisin hyönteiset alkavat lisääntyä ja hyönteisten määrä kasvaa pitkälle syksyyn, kunnes lämpötilat laskevat ja hyönteiset hakeutuvat isäntäeläimiin. Sen takia syksy on erityisen riskialtista aikaa lemmikkien loistartunnoille. Monet lemmikinomistajat myös lopettavat hyönteiskarkotteiden käytön syksyisin, mahdollistaen hyönteisten hakeutumisen lemmikkiin. Lemmikille sopivasta lois- ja hyönteistorjunnasta kannattaakin keskustella eläinlääkärin kanssa ja hoitoa tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään syksyllä.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 28, 2023 | Ohjeet
Täi
Täi voi aiheuttaa kutinaa, tai olla pienissä määrin aiheuttamatta. Täin sekä sen munat erottaa paljaalla silmällä. Erityisesti pään ja korvien alue kannattaa tutkia hyvin, samaten rinta.
Ihmisen täi ei tartu koiraan.
Hoito täitartunnassa:
Reseptivapaat lääkkeet apteekista tehoavat. Ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa. Kissoilla ei esiinny täitä.
Väive
Väive voi aiheuttaa kutinaa, tai olla pienissä määrin aiheuttamatta. Väive ei ime verta.
Esiintyy kissoilla melko yleisesti, koirilla harvinainen.
Hoito väivetartunnassa:
Reseptivapaat lääkkeet apteekista tehoavat. Ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.
Hilsepunkki
Hilsepunkki on pieni vaaraton eläin, joka elää ihon pintakerroksessa. Koiran hilsepunkki viihtyy koirassa, kissassa ja kanissa. Hilsepunkki voi aiheuttaa ihmisille ihonäppyjä.
Hoito hilsepunkkitartunnassa:
Hilsepunkin häätöön ei ole rekisteröityä lääkettä, mutta reseptivapaat lääkkeet apteekista tehoavat, ellei kyseessä ole kennelissä oleva epidemia. Ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.
Kirppu
Koirassa tai kissassa oleileva kirppu on Suomessa usein siilikirppu tai lintukirppu. Kissan- tai koirankirput ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia. Kirpun puremat kutisevat ja allergisilla yksilöillä oireet voivat olla rajuja. Kirput erottaa paljaalla silmällä ja niiden ulosteen, tummat muruset iholla karvojen seassa, löytää myös helposti.
Hoito kirpputartunnassa:
Reseptivapaat lääkkeet apteekista tehoavat. Ympäristö tulee imuroida tarkasti ja petivaatteet pestä 60 asteessa tai pitää pari tuntia 60-asteisessa saunassa.
Ulkoloisia on useita erilaisia. Yleensä ne aiheuttavat kutinaa.
Korvapunkki
Ulkoilevilla kissoilla ja etenkin pentukissoilla esiintyy korvapunkkia. Se aiheuttaa korvissa kahvinporomaista eritettä ja voimakasta korvien ja pään alueen kutinaa.
Hoito korvapunkkitartunnassa:
Reseptivapaat tipat auttavat korvapunkin häädössä, ja samalla aineella tulee häätää kaikki perheen kissat sekä varmuuden vuoksi koirat.
Korvapunkkilääkkeet
Suomessa myydään myös korvapunkin häätöön rekisteröityjä lääkkeitä. Tarvittaessa tulee käydä eläinlääkärissä ja siirtyä reseptilääkkeisiin.
Nenäpunkki
Nenäpunkki on nenäkuorikoissa elävä hyvin pieni hämähäkkieläin. Nenäpunkissa ääni on yleensä ennemmin nenästä kuuluvaa röhkimistä, nk. reversed sneezing.
Hoito nenäpunkkitartunnassa:
Jos kyseessä on nenäpunkki, tarvitaan eläinlääkäristä reseptilääke. Jos koira on ollut tekemisissä monien koirien kanssa, tulisi heillekin kertoa asiasta ja heidän hakeutua eläinlääkäriin saamaan reseptilääke.
Syyhypunkki, eli kapi
Yleensä aiheuttaa äkillisen valtavan kutinan. Etenkin kuono, korvanlehdet, silmänympärykset, kantapäät, kyynärpäät, sekä hännän tyvi ovat ensimmäisiä paikkoja, jotka kutisevat. Kissoilla ja ihmisillä oireet ovat lieviä. Kapi tarttuu etenkin ketuista ja supikoirista sekä niiden luolastoista, mutta myös kapia kantavasta koirasta tai nukkumapaikkojen välityksellä.
Eläinlääkäri voi ottaa ihosta syvän raapenäytteen, mutta aina punkkeja ei silti saada näytteeseen ja päädytään kokeiluhoitoon.
Hoito kapitartunnassa:
Ulkoloishäätö kahdesti 4 vko välillä. Reseptivapaat lääkkeet EIVÄT tehoa, täytyy käydä eläinlääkärissä saamassa resepti tai lääkkeet.
Sikaripunkki, eli Demodex
Sikaripunkki eli Demodex viihtyy erityisesti pään ja tassujen alueella. Pennuilla ja nuorilla koirilla muutokset usein häviävät itsestään. Sikaripunkkia löytyy kaikkien koirien iholta, mutta se voi yksilöissä, joilla on vastustuskykyä laskeva sairaus tai perinnöllinen alttius. Sairastumiselle geneettinen on alttius, joten yksilöitä, jotka ilmentävät demodikoosia, ei tule käyttää jalostukseen.
Hoito sikaripunkkitartunnassa:
Eläinlääkäri voi ottaa ihosta syvän raapenäytteen, joskus jopa koepalan. Eläinlääkäri voi määrätä lääkityksen ja auttaa kartoittamaan taustasyitä kliiniselle demodikoosille.
