Rotanmyrkky ja koirat – Tietoa vaaroista ja ennaltaehkäisystä

Rotanmyrkky ja koirat – Tietoa vaaroista ja ennaltaehkäisystä

Koirien omistajina meidän vastuullamme on huolehtia eläinten turvallisuudesta ja terveydestä. Etenkin kesämökeillä ja muilla syrjäisillä seuduilla yksi yleisin huolenaihe on, jos koira pääsee syömään rotanmyrkkyä. Rotanmyrkky sisältää erilaisia myrkyllisiä aineita, joita käytetään tuhoeläinten torjunnassa. 

Rotanmyrkky voi olla erittäin haitallista koirille, ja jopa pienet määrät voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Myrkytys voi tapahtua, kun koira nielee myrkkyä suoraan tai syö myrkytetyn jyrsijän. Myrkyt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita koiran sisäelimille, kuten maksalle, munuaisille ja hermostolle.

Oireet

Rotanmyrkky voi aiheuttaa erilaisia oireita koirilla riippuen myrkyn tyypistä ja määrästä, jolle koira on altistunut. Yleisimpiä oireita, joita rotanmyrkky voi aiheuttaa ovat:

  1. Ruoansulatuskanavan oireet
  2. Verenvuoto ja veren hyytymishäiriöt
  3. Neurologiset oireet
  4.  Maksavauriot

Hoito

Jos epäilet koirasi syöneen rotanmyrkkyä, on tärkeää toimia nopeasti ja hakea välittömästi apua eläinlääkäriltä. Älä yritä hoitaa kotona tai anna koiralle mitään lääkkeitä ilman eläinlääkärin ohjeita. Vääränlaiset toimenpiteet voivat pahentaa tilannetta ja viivästyttää asianmukaisen hoidon aloittamista. 

 Eläinlääkäri pystyy arvioimaan tilanteen vakavuuden ja suorittamaan tarvittavat toimenpiteet koiran hoitamiseksi. Seuraavat toimenpiteet voivat olla osa eläinlääkärin suorittamaa hoitoa:

  1. Oireiden hallinta
  2. Pahoinvoinnin hallinta
  3. Seuranta ja jatkohoito
Mahasuolikanavan-oireet-ja-hoito-Helsinki

On aina vakava tilanne, jos koira syö rotanmyrkkyä!

K-vitamiini

 K-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka osallistuu veren hyytymisprosessiin. Rotanmyrkyt usein vaikuttavat estämällä veren hyytymistä, jolloin jyrsijä lopulta vuotaa kuiviin. Jos koira altistuu rotanmyrkylle, voi se aiheuttaa vakavia verenvuotoja. K-vitamiinilla on kyky edistää veren hyytymistä ja korjata K-vitamiinin puutoksesta johtuvia hyytymishäiriöitä ja se voi olla osa koiran kokonaisvaltaista hoitoa.

Myrkytys on vakava tilanne ja koiran hoito tulisi jättää ammattilaisen vastuulle. Älä epäröi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, vaikka et olisikaan varma altistumisen määrästä tai myrkyn tyypistä. Aikainen hoito voi olla ratkaisevan tärkeää koiran hyvinvoinnin ja toipumisen kannalta.

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisy on avainasemassa rotanmyrkyn aiheuttamien ongelmien välttämisessä. Pidä rotanmyrkky aina poissa koiran ulottuvilta ja harkitse turvallisempia vaihtoehtoja jyrsijöiden torjuntaan kotona.

 Tässä muutamia tärkeitä toimenpiteitä, joita voit toteuttaa:

  1. Estä pääsy rotanmyrkylle
  2. Käytä turvallisia torjuntamenetelmiä, kuten jyrsijöiden loukuttamista.
  3. Valvo koiran ulkoilua
  4. Opeta koiralle ”älä syö” tai ”jätä” -käsky
  5. Tunnista oireet ja hae apua

Näillä tiedoilla ja vinkeillä voidaan toivottavasti parantaa koirien turvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia myrkytystapauksia. 

Rotanmyrkky ja koirat – Tietoa vaaroista ja ennaltaehkäisystä

Rotanmyrkky ja koirat – Tietoa vaaroista ja ennaltaehkäisystä

Koirien omistajina meidän vastuullamme on huolehtia eläinten turvallisuudesta ja terveydestä. Etenkin kesämökeillä ja muilla syrjäisillä seuduilla yksi yleisin huolenaihe on, jos koira pääsee syömään rotanmyrkkyä. Rotanmyrkky sisältää erilaisia myrkyllisiä aineita, joita käytetään tuhoeläinten torjunnassa. 

Rotanmyrkky voi olla erittäin haitallista koirille, ja jopa pienet määrät voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Myrkytys voi tapahtua, kun koira nielee myrkkyä suoraan tai syö myrkytetyn jyrsijän. Myrkyt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita koiran sisäelimille, kuten maksalle, munuaisille ja hermostolle. Oireet voivat vaihdella lievistä ruoansulatuskanavan häiriöistä vakaviin neurologisiin oireisiin, kuten vapinaan, kohtauksiin ja jopa kuolemaan johtaviin tiloihin.

Oireet

Rotanmyrkky voi aiheuttaa erilaisia oireita koirilla riippuen myrkyn tyypistä ja määrästä, jolle koira on altistunut. Yleisimpiä oireita, joita rotanmyrkky voi aiheuttaa ovat:

  1. Ruoansulatuskanavan oireet: Koiralla voi ilmetä oksentelua, ripulia, ruokahaluttomuutta ja mahakipua. 
  2. Verenvuoto ja veren hyytymishäiriöt: Joillain rotanmyrkyillä on antikoagulantti- eli veren hyytymistä estävä vaikutus. Tämä voi johtaa verenvuotoihin, mustelmiin, nenäverenvuotoihin, veren virtsaamiseen ja verenvuotoihin ikenissä tai vatsaontelossa.
  3. Neurologiset oireet: Joillakin myrkyillä voi olla neurologisia vaikutuksia, ja ne voivat aiheuttaa vapinaa, koordinaatio-ongelmia, kouristuksia ja tajunnan menetystä.
  4. Maksavauriot: Tietyt rotanmyrkyt voivat aiheuttaa maksavaurioita ja maksan toimintahäiriöitä. Tämä voi ilmetä keltaisuutena (keltaiset ikenet tai silmät), yleistilan heikkoutena, letargiana ja ruokahaluttomuutena.

Hoito

Jos epäilet koirasi syöneen rotanmyrkkyä, on tärkeää toimia nopeasti ja hakea välittömästi apua eläinlääkäriltä. Älä yritä hoitaa kotona tai anna koiralle mitään lääkkeitä ilman eläinlääkärin ohjeita. Vääränlaiset toimenpiteet voivat pahentaa tilannetta ja viivästyttää asianmukaisen hoidon aloittamista. 

Eläinlääkäri pystyy arvioimaan tilanteen vakavuuden ja suorittamaan tarvittavat toimenpiteet koiran hoitamiseksi. Seuraavat toimenpiteet voivat olla osa eläinlääkärin suorittamaa hoitoa:

  1. Oireiden hallinta: Hoito voi sisältää oireiden lievittämistä, nesteiden antamista nestehukan estämiseksi ja tarvittaessa verensiirtoa verenvuodon hallitsemiseksi.
  2. Pahoinvoinnin hallinta: Jos koiralla on oksentelua tai ripulia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä tai antaa neuvoja koiran pahoinvoinnin hallitsemiseksi.
  3. Seuranta ja jatkohoito: Koiran tilaa tarkkaillaan huolellisesti ja eläinlääkäri arvioi, tarvitseeko koira jatkohoitoa. Jatkohoito voi sisältää muun muassa maksan toiminnan tukemista, veren hyytymistä parantavien lääkkeiden antamista tai muita tarvittavia toimenpiteitä.
Mahasuolikanavan-oireet-ja-hoito-Helsinki

Kyse on aina vakavasta tilanteesta, jos koira pääsee syömään rotanmyrkkyä!

K-vitamiini

K-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka osallistuu veren hyytymisprosessiin. Rotanmyrkyt usein vaikuttavat estämällä veren hyytymistä, jolloin jyrsijä lopulta vuotaa kuiviin. Jos koira altistuu rotanmyrkylle, voi se aiheuttaa vakavia verenvuotoja. K-vitamiinilla on kyky edistää veren hyytymistä ja korjata K-vitamiinin puutoksesta johtuvia hyytymishäiriöitä.

Eläinlääkäri saattaa määrätä K-vitamiinilisää koiralle. K-vitamiinin antaminen auttaa palauttamaan veren hyytymisen normaaliksi ja estämään tai korjaamaan mahdollisia verenvuotoja. On kuitenkin tärkeää noudattaa eläinlääkärin antamia ohjeita K-vitamiinin käytöstä. Annostus ja hoidon kesto voivat vaihdella altistumisen vakavuuden ja koiran yksilöllisten tarpeiden perusteella. K-vitamiinin käyttö voi olla osa koiran kokonaisvaltaista hoitoa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että K-vitamiinihoito yksinään ei riitä hoitamaan rotanmyrkkyaltistusta. Eläinlääkäri arvioi koiran tilan ja määrittelee tarvittavat hoitotoimenpiteet, kuten oireiden hallinnan, nesteytyksen ja tarvittaessa muita lääkkeitä. Aikainen eläinlääkärin hoito ja seuranta ovat keskeisiä tekijöitä koiran toipumisessa rotanmyrkkyaltistuksesta.

Myrkytys on vakava tilanne ja koiran hoito tulisi jättää ammattilaisen vastuulle. Älä epäröi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, vaikka et olisikaan varma altistumisen määrästä tai myrkyn tyypistä. Aikainen hoito voi olla ratkaisevan tärkeää koiran hyvinvoinnin ja toipumisen kannalta.

Ennaltaehkäisy 

Ennaltaehkäisy on avainasemassa rotanmyrkyn aiheuttamien ongelmien välttämisessä. Pidä rotanmyrkky aina poissa koiran ulottuvilta ja harkitse turvallisempia vaihtoehtoja jyrsijöiden torjuntaan kotona.

Tässä muutamia tärkeitä toimenpiteitä, joita voit toteuttaa:

  1. Estä pääsy rotanmyrkylle: Pidä rotanmyrkyt aina poissa koirien ulottuvilta. Säilytä ne lukitussa kaapissa tai varastossa, johon koirat eivät pääse.
  2. Käytä turvallisia torjuntamenetelmiä: Pyri käyttämään muita turvallisempia tapoja torjua jyrsijöitä kotona, kuten loukuttamista. Jos myrkyn käyttäminen on välttämätöntä, hae neuvoa turvallisista käyttötavoista.
  3. Valvo ulkoilua: Jos tiedät alueellasi olevan rotanmyrkkyä, valvo koirasi ulkoilua erityisen tarkasti. Vältä alueita, joilla rotanmyrkkyä on käytetty, ja pidä koira kytkettynä ulkoillessa.
  4. Opeta koiralle ”älä syö” tai “jätä” -käsky: Kouluta koirasi välttämään syömistä maasta tai vieraiden esineiden tutkimista. Tämä auttaa estämään myrkyllisten aineiden nielemistä.
  5. Tunnista oireet ja hae apua: Jos epäilet koirasi altistuneen rotanmyrkylle, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Oireet voivat vaihdella, mutta tärkeintä on saada nopeasti ammattilaisen apua ja hoitoa.

Näillä tiedoilla ja vinkeillä voidaan toivottavasti parantaa koirien turvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia myrkytystapauksia. 

Sinilevä

Sinilevä

Sinilevät ovat yleistyneet monilla vesialueilla ympäri maailmaa. Sinilevät, joita kutsutaan myös syanobakteereiksi, ovat mikroskooppisia levämuotoja, jotka muodostavat sinivihreän kukinnan tai kerroksen vesistöihin. Niitä muodostuu, kun vedessä on runsaasti ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, vesi on lämmintä ja siinä on vain vähän virtausta. Maatalouden valumavedet, ilmaston saastuminen ja maaperän rehevöityminen voivat myös edistää sinilevien kasvua. Sinileväkukinta näyttää vihertävältä tai sinivihreältä. Sen ulkonäkö voi vaihdella eri levälajien välillä.

Kukinta-aika vaihtelee vuosittain ja paikallisesti, ja esiintymä riippuu muun muassa lämpötilasta, valon määrästä, ravinteiden saatavuudesta ja tuuliolosuhteista.  Yleisesti ottaen sinilevää esiintyy Suomessa yleensä kesäkuusta syyskuuhun, ja kukinnan huippu ajoittuu yleensä elokuulle. Erityisesti sinilevää esiintyy tyypillisesti runsaasti rehevöityneissä vesissä, joissa on paljon ravinteita ja vähän virtausta.

Myrkytykset

Sinilevä koostuu yksisoluisista syanobakteereista, jotka elävät vesistöissä. Joskus näistä bakteereista puhutaan myös sinibakteereina. Syanobakteerit voivat tuottaa erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä, kuten hermostomyrkkyjä ja maksamyrkkyjä. Kun sinilevät lisääntyvät nopeasti, niiden määrä voi kasvaa niin suureksi, että ne muodostavat laajoja, vaarallisia leväkukintoja.

Sinilevän myrkyllisiin aineisiin kuuluvat muun muassa mikrosystiinit ja anatoksiinit. Nämä myrkyt voivat aiheuttaa monia erilaisia ​​terveysongelmia, jos saastunutta vettä juodaan tai siinä uidaan. Sinilevämyrkytys voi olla erittäin vakava ja jopa kohtalokas, jos se jätetään hoitamatta. Siksi on tärkeää tunnistaa myrkytyksen oireet ja hakea eläinlääkärin apua välittömästi. Vesistöissä, joissa on havaittu sinilevää, ei tule uida eikä eläinten tule antaa juoda tällaista vettä. Ennaltaehkäisy on yksi tärkeimmistä sinilevämyrkytyksen hoidoista. 

Oireet

Syanobakteerien tuottamat toksiinit voivat aiheuttaa akuutteja oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, ripulia, vatsakipua, ihoärsytystä ja hengitysvaikeuksia. Myrkyt voivat vaikuttaa myös pitkäaikaisesti, ja niiden epäillään aiheuttavan esimerkiksi maksan ja munuaisten vaurioita sekä lisäävän jopa syöpäriskiä. 

Jos vedessä on sinilevää, on parempi ihastella vettä rannalta käsin.

Sinilevämyrkytyksen oireet voivat ilmetä muutamassa minuutissa tai vasta useiden tuntien jälkeen altistumisesta. Kuinka kauan oireiden ilmestymisessä kestää ja niiden vakavuus riippuvat siitä, kuinka kauan eläin on altistunut sinilevän myrkylle ja myrkyn määrästä.  Yleensä oireet ilmenevät nopeammin, jos altistuminen on suurempi. 

Hoito

Sinilevämyrkytykseen ei ole olemassa suoraa hoitokeinoa, joka poistaisi myrkkyä elimistöstä. Eläinlääkärit keskittyvätkin hoitamaan oireita ja tukemaan lemmikin elintoimintoja. Usein eläin kärsii myös nestehukasta, jota voidaan hoitaa eläinlääkärin vastaanotolla antamalla tarvittaessa suonensisäistä nesteytystä. Joskus hoitoon voi sisältyä myös maksan ja munuaisten toiminnan tukeminen ja korjaaminen, jos ne ovat vaurioituneet myrkytyksen seurauksena. Mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa, sitä parempi ennuste eläimellä on. Sen takia on ehdottoman tärkeää saada eläin sinilevälle altistumisen jälkeen mahdollisimman ripeästi eläinlääkärin hoidettavaksi. 

Ennaltaehkäisy

Paras tapa suojella lemmikkejä sinilevän vaaroilta on välttää altistumista saastuneelle vedelle. Jos lemmikin kanssa haluaa uida, kannattaa valita puhdas ja turvallinen uimapaikka, jossa ei ole sinilevää. On myös tärkeää varmistaa, että lemmikki juo puhdasta vettä ja että sen juomakuppi on puhdas. 

Nykyään on saatavilla kotikäyttöön suunniteltuja testejä, jotka voivat auttaa selvittämään, onko vedessä sinilevää. Sinileväesiintymät ovat yleisiä monilla alueilla ympäri maailmaa, ja niiden vaikutukset eläinten terveyteen voivat olla vakavia. Tämän vuoksi on tärkeää olla tietoinen sinilevän vaaroista ja suojella lemmikkejä altistumiselta.

 

Ksylitoli

Ksylitoli

Ksylitoli on makeutusaine, joka on turvallinen ihmisille mutta erittäin myrkyllinen koirille ja muille eläimille, kuten kissoille ja jyrsijöille. Ksylitolin syöminen aiheuttaa nopeasti insuliinin vapautumisen koiran haimassa, mikä voi johtaa vaaralliseen hypoglykemiaan eli matalaan verensokeriin. Siksi on tärkeää pitää ksylitoli ja muut makeutusaineet poissa lemmikkien ulottuvilta.

Ksylitoli eli koivusokeri aiheuttaa koiralle nopean ja pitkään kestävän insuliinipiikin, jonka

seurauksena verensokeri laskee vaarallisen alas. Mitä enemmän koira syö ksylitolia, sitä suurempi on verensokerin romahdus. Ksylitoli voi aiheuttaa myös vakavan maksavaurion.

Koirilla ja ihmisillä on erilaiset aineenvaihdunnat, minkä takia niiden elimistöt käsittelevät ksylitolia myös eri tavalla. Ksylitoli vaikuttaa koiran elimistössä nopeammin ja voimakkaammin kuin ihmisellä. Toisin kuin koirilla, on ihmisillä ksylitolin vaikutus verensokeriin vähäinen. Ihmisen maksan entsyymit pystyvät käsittelemään ksylitolia tehokkaammin kuin koiran maksa, mikä selittää osaltaan eroa ksylitolin vaikutuksissa.

Myrkytysoireet

Verensokerin laskemiseen liittyvät oireet kehittyvät tyypillisesti 30-60 minuutin kuluessa ksylitolin syömisestä. Myrkytys aiheuttaa oksentelua, heikkoutta, haparointia, jäykkyyttä ja jopa kouristelua. Mahdollinen maksavaurio koiralle kehittyy pidemmällä aikavälillä, yleensä noin 0,5-3 vuorokauden kuluessa ksylitolin syömisestä. Maksavaurion oireina havaitaan tyypillisesti kellertävät limakalvot, vaisuus, oksentelu, ruokahaluttomuus. Kaikille koirille myrkytysoireita ei tule, mutta nämäkin koirat vaativat hoitoa maksavaurion estämiseksi.

eläinlääkäri-helsinki.

Ksylitoli voi jo pieninä määrinä aiheuttaa vakavia oireita!

Myrkylliset määrät ja hoito

Ksylitolia syönyt lemmikki tulisi ensihoitona saada syömään, jotta verensokeri nousisi. Jos eläimen tajunnantaso on heikentynyt, voidaan eläimen ikeniin hieroa siirappia, hunajaa tai sokerivettä.

Välitöntä hoitoa tarvitaan, jos koira on niellyt kokoonsa nähden ksylitolia seuraavasti (Xylimax- pastilli/ksylitolipurukumityyny):

  • 5 kg painava koira: 1 pastilli / 0,5 purukumityynyä
  • 10 kg painava koira: 2 pastillia / 1 purukumityyny
  • 24 kg painava koira: 4 pastillia / 2,5 purukumityynyä

Vaaralliset määrät eivät siis ole kovin suuria!

On suositeltavaa aina konsultoida eläinlääkäriä, kun eläimellä epäillään ksylitolimyrkytystä. Jos koiran on nähty syövän runsaasti ksylitolia ja sillä ei ole vielä oireita, se tulee oksennuttaa välittömästi klinikalla tai kotona vetyperoksidilla. Jos syöty määrä on pieni, ei oksettaminen välttämättä ole tarpeen. Siitä tulee kuitenkin aina keskustella eläinlääkärin kanssa. 

Eläinlääkärin tekemä hoito riippuu koiran tilan vakavuudesta ja koirain oireista. Verensokeritasoja seurataan, ja tarvittaessa annetaan laskimonsisäistä neste- ja glukoosikorvaushoitoa. Lisäksi koiralle voidaan antaa lääkehiiltä, joka auttaa sitomaan ksylitolin ja estää sen imeytymistä kehoon. Vakavammissa tapauksissa koiraa voidaan hoitaa myös muilla lääkkeillä.

Kotona tehtävä tukihoito on tärkeä osa hoitokokonaisuutta. Etenkin ensihoitona annettava hunaja tms. eläimen huuliin/ikeniin on tärkeää. Sen lisäksi suositellaan maksan toimintaa tukevien täydennysrehujen antoa. Näitä ovat esimerkiksi asetyylikysteeni, S-adenosyyli-L-metioniini ja silybiini, sekä C- ja E-vitamiinit. Suositeltuja merkkejä ovat esimerkiksi Liveron tai Samylin. 

Nikotiini

Nikotiini

Nikotiini on voimakas stimulantti, joka voi aiheuttaa monia haittavaikutuksia lemmikeille. Sitä esiintyy monissa tupakkatuotteissa, kuten savukkeissa, sikareissa, nuuskassa ja purutupakassa, mutta sitä voi löytyä muistakin lähteistä, kuten nikotiinipurukumista, nikotiinikorvaushoidoista, kuten laastareista, hyönteismyrkyistä ja kasveista. 

Lemmikki voi altistua nikotiinille monella tavalla. Etenkin, jos lemmikin läheisyydessä tupakoidaan, kulkeutuu savua myös lemmikin hengitysilman kautta sen keuhkoihin. Eläin voi myös syödä nikotiinipurukumin, nuuskapussin, tupakan tai tupakan natsan.

Määrät

Yhdessä tupakassa on 9-30 milligrammaa nikotiinia, aina tupakan vahvuudesta riippuen. Myös tupakantumpit ovat erittäin vaarallisia, sillä niissä on edelleen runsaasti nikotiinia ja muita myrkyllisiä aineita. Nuuskassa nikotiinia on 8–20 milligrammaa per gramma. Yhdessä käyttämättömässä nuuskatyynyssä on noin 8-30 g nikotiinia, käytetyssä selkeästi vähemmän. Sikareissa nikotiinia on 15-40 mg/sikari, nikotiinipurukumeissa 2-4 mg/purkka ja laastareissa 8-110 mg/laastari. 

Tupakkatuotteista saatu nikotiiniannos on syötynä suurempi ja vaarallisempi kuin poltettuna, joten koira voi saada herkästi myrkytysreaktion, jos syö niitä. Myrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Raporttien mukaan koirille myrkyllinen annos vaihtelee 20-100 mg välillä. Tällöin pienille koirille yhden nuuskatyynyn syöminen olisi jo haitallista.

Pieni määrä nikotiinia riittää aiheuttamaan vakavia oireita eläimille.

Oireet 

Nikotiinin vaikutukset lemmikeissä voivat vaihdella lemmikin koon ja nikotiinimäärän mukaan. Koirat ovat erityisen alttiita nikotiinin vaikutuksille, mutta myös kissat, jyrsijät ja linnut voivat saada nikotiinimyrkytyksen. Oireet ilmenevät yleensä aika nopeasti nikotiinille altistumisen jälkeen. 

Yleisimpiä nikotiinimyrkytysoireita ovat vapina, heikotus, horjuva liikkuminen, masentuneisuus, yliaktiivisuus, uneliaisuus (suurten annosten yhteydessä), nopea tai vaikea hengitys, kuolaaminen, pahoinvointi, laajentuneet tai aivan pienet pupillit, oksentaminen, ripuli, lyyhistyminen, hidas/nopea/epäsäännöllinen pulssi, tärinä, tasapaino-ongelmat ja/tai kramppaaminen. Hoitamaton myrkytys voi koirilla johtaa hengityslihasten halvaantumiseen, mikä on koiralle hengenvaarallista. 

Hoito

Jos lemmikki on altistunut nikotiinille, on tärkeää hakea eläinlääkärin apua mahdollisimman pian. Yllä mainitut oireet ovat selkeä merkki siitä, että eläimen kanssa tulee hakeutua päivystykseen. Eläinlääkäri voi arvioida lemmikin tilan ja suorittaa tarvittavat hoidot, kuten oksennuksen aiheuttamisen, lääkehiilen antamisen ja/tai nesteytyksen. Joissakin tapauksissa lemmikki tarvitsee sairaalahoitoa, johon kuuluu usein vatsalaukun huuhtelu, lääkehiilen antaminen ja suonensisäinen nesteytys. Mahdollisia kramppeja voidaan lievittää lääkityksellä. Myös elintoimintoja voidaan tukea erilaisilla lääkeaineilla.

Nikotiinin aiheuttamien myrkytysten ehkäiseminen lemmikeillä on tärkeää. Lemmikin läheisyydessä ei tulisi tupakoida. Nikotiinipurukumin ja muiden nikotiinikorvaushoitojen säilytys on tärkeää varmistaa niin, ettei lemmikki pääse niihin käsiksi. Myös hyönteismyrkkyjen ja nikotiinia sisältävien kasvien säilytys on syytä pitää lemmikkien ulottumattomissa. Nikotiinimyrkytys on vakava tilanne ja lemmikin altistuminen nikotiinille tulisi välttää kaikin mahdollisin tavoin.