Mikä ero on allergialla ja yliherkkyydellä?
Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa tietyt aineet vieraiksi ja mahdollisesti haitallisiksi ja immuunijärjestelmä on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan elimistöä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Allergisessa reaktiossa immuunijärjestelmä reagoi johonkin tavallisesti vaarattomaan aineeseen, kuten pölypunkkeihin, siitepölyyn tai elintarvikkeisiin ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Siitä seuraa allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta ja hengitysvaikeuksia.
Yliherkkyys taas tarkoittaa, että elimistö kyllä reagoi johonkin aineeseen, mutta ei samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti kuin allergiassa. Yliherkkyysoireet ovat yleensä lievempiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi vatsakipuina, ripulina tai ummetuksena. Yliherkkyysoireet voivat olla samankaltaisia kuin allergiaoireet, mutta niiden syynä ei ole immunologinen reaktio. Yliherkkyys voi johtua tietyn ruoka-aineen huonosta sulamisesta tai imeytymisestä, tai se voi olla seurausta esimerkiksi ruoansulatuskanavan tulehduksesta, herkästä suolistosta tai muusta elimistön ärsytystilasta.
Lemmikkien ruoka-aineongelmat
Lemmikkien ruoka-aineongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta eläinlääkäreiden raporttien perusteella lemmikkien määrä, joilla jotkin ruoka-aineet aiheuttavat ongelmia, on jatkuvasti nousussa. Ruoka-aineallergioiden ja intoleranssien diagnosointi on myös parantunut viime vuosina. Lisäksi eläinten omistajat ovat nykyään entistä tietoisempia lemmikkiensä ruokinnasta ja terveydestä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lemmikkien ruoka-aineongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan.
Eläinten ruoka-aineongelmat voivat johtua allergioista tai yliherkkyyksistä, mutta tarkan diagnoosin ja allergian tai yliherkkyyden eron määrittäminen voi olla haastavaa. Usein käytetäänkin termiä ”ruoka-aineintoleranssi” kuvaamaan yleisesti kaikkia eläinten reaktioita ruoka-aineisiin, olivatpa ne sitten allergisia tai ei-allergisia.
Eläinten ruoka-aineallergiat ovat melko harvinaisia ja yliherkkyydet ovat yleisempiä. Allergiassa elimistö reagoi immuunijärjestelmän kautta tiettyihin proteiineihin ruoka-aineessa, kun taas yliherkkyydessä elimistö reagoi johonkin muuhun ainesosaan tai yhdisteeseen, kuten esimerkiksi lisäaineeseen tai säilöntäaineeseen.
Allergiat ja yliherkkyydet voivat oireilla samalla tavalla, vaikka kyse onkin eri asioista.
Oireet
Ruoka-aineintoleranssin oireet voivat olla samankaltaisia, johtuivat ne sitten allergiasta tai yliherkkyydestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja niissä saattaa olla suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi iho-ongelmat, kuten kutina, punoitus, hilseily tai hot spot -ilmiö, joka on koirilla esiintyvä akuutti ihoärsytys. Myös vatsa- ja suolistovaivat, kuten ripuli, oksentelu, ummetus tai ilmavaivat voivat olla merkkejä ruoka-aineintoleranssista. Lisäksi lemmikki voi olla yleisesti väsynyt tai masentunut, ja sen turkki voi olla huonokuntoinen ja likaisen näköinen. Joillakin lemmikeillä allergia voi myös aiheuttaa hengitystieoireita, kuten yskää, aivastelua ja hengityksen vinkumista.
Hoito
On tärkeää, että ruoka-aineongelmien kanssa hakeudutaan eläinlääkäriin. Diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet saattavat johtua monesta eri syystä. Eläinlääkäri saattaa suorittaa allergiatestin, jonka avulla voidaan tunnistaa, mille ruoka-aineille lemmikki on allerginen tai herkkä. Joissain tapauksissa etäeläinlääkrillä käynti taas riittää.
Ruoka-aineintoleranssien hoito perustuu yleensä ruokavalion muutoksiin. Eläinlääkäri voi suositella tiettyä hypoallergeenista tai eliminointiruokavaliota, joka sisältää vain tiettyjä ruoka-aineita. Tarkoituksena on välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita lemmikille. Markkinoilla on nykyään runsaasti tarjolla monoproteiiniruokia tai erityisesti yliherkille lemmikeille suunniteltuja ruokia.
Jos ruokavalion muutokset eivät auta tai oireet ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä oireiden hoitoon. Esimerkiksi antihistamiineja voidaan käyttää lievittämään kutinaa ja ihoärsytyksiä, kun taas tulehduskipulääkkeet tai kortisonivalmisteet auttavat vähentämään tulehdusta ja kipuja. Lääkehoidon käytöstä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin arvion perusteella.