Koiran turkki hilseilee

Koiran turkki hilseilee

Mitä hilse on?

Iho on niin ihmisen kuin koirankin elimistön suurin elin. Iho koostuu kolmesta kerroksesta: orvaskedestä, verinahasta ja ihonalaiskudoksesta. Orvaskesi eli epidermis on ihon ulommaisin pintakerros. Epidermiksessä on erilaisia soluja, muun muassa keratinosyyttejä. Ne muodostavat ihon uloimman suojakerroksen, joka uusiutuu, keratinosyyttien liikkuessa kohti epidermiksen pintaa. Pintaan päästyään ne kuolevat ja hilseilevät pikkuhiljaa pois. 

Hilse on siis ihoa suojaavaa kuollutta pintasolukkoa.

Koiran ihon uloin kerros uusiutuu noin 20 päivässä. Siihen, kuinka nopeasti ihon orvaskesi uusiutuu ja millä tahdilla kuolleet solut hilseilevät pois vaikuttavat niin perintötekijät, ravinto kuin hormonitoimintakin. Jos hilseily on epätavallisen runsasta tai koiralla on hilseilyn lisäksi myös muita iho-oireita kuten kutinaa tai kaljuuntumista, tai yleisoireita kuten lihomista tai runsastunutta juomista, voi hilseily olla merkki sairaudesta.

Miksi koira hilseilee?

Hilseilyä voi aiheuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi:

  • Turkinhoitoon liittyvät:
  • liiallinen peseminen
  • peseminen koiralle sopimattomalla shampoolla (ihmisten shampoo!)
  • Ruokintaan liittyvät:
  • ruokavalion vähäinen rasvahappojen määrä
  • vähäinen vitamiinien määrä esim. B12 ja folaatti (etenkin raakaruokinta ilman tasapainoista ravintolisää)
  • Ilmastoon liittyvät:
  • karvanvaihto
  • Suomen talvikelit: kuiva ilma niin sisällä kuin ulkona
  • Allergiat

Allergioissa hilseilyn lisäksi tyypillinen oire on ihon kutina, jota koira pyrkii helpottamaan raapimalla, nuolemalla ja hankaamalla. Iho voi punoittaa ja karvapeite voi kutisevista kohdista harventua.

  • atopia
  • ruoka-aineallergia
  • Ihotulehdukset

Tulehtunut iho usein kutisee, punoittaa ja  ihossa on ihottumaa, finnejä tai se erittää märkäeritettä.

  • ihon hiiva-ja bakteeritulehdukset
  • ihon sieni-infektio eli dermatofytoosi
  • Hilsepunkkitartunta

Hilsepunkkia ei voi erottaa selvästi paljaalla silmällä, mutta hilseen eli hilsepunkkien voi joskus havaita liikkuvan. Hilsepunkki aiheuttaa kutinaa.

  • Muut ihosairaudet
  • ihon primaariset hilseilyhäiriöt:  
    • seborrea sicca eli kuiva hilse (saksanpaimenkoira, irlanninsetteri)
    • seborrea oleosa eli rasvainen hilse (cockerspanieli, westie, labradorinnoutaja)
  • sebaceous adenitis (isovillakoira, akita, visla, samojedi)
  • Erilaiset systeemisairaudet eli koko elimistöön vaikuttavat sairaudet

Riippuen sairaudesta, systeemisairauksissa on ihon hilseilyn lisäksi myös muita oireita. 

  • kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (koira on usein vetämätön, lihoo vaikka ruoka ja sen määrä pysyy saman ja koira voi kaljuuntua)
  • lisämunuaisten liikatoiminta eli Cushingin tauti (runsas juominen ja virtsaaminen)
  • sokeritauti eli diabetes mellitus (runsas juominen ja virtsaaminen)
  • Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairauksissa kuten esim. pemphigus foliaceuksessa havaitaan usein myös muita iho-oireita, monesti kuonon ja korvien alueella, joskus anturoiden alueella.

eläinlääkäri-helsingissä.

Koiran ihon hilseily voi johtua monesta eri syystä.

Miten hilseilyn aiheuttaja diagnosoidaan?

Hilseilyn taustasyyn selvittämiseksi eläinlääkäri käy tarkkaan läpi esitiedot ja muut mahdolliset iho-oireet ja yleisoireet. Alkukartoituksen voi hyvin tehdä etäeläinlääkärin kanssa.

Klinikalla lemmikille tehdään yleistutkimus ja voidaan ottaa erinäisiä näytteitä ihosta.

Ihosta voidaan ottaa esimerkiksi teippi- ja raapenäytteitä, joista voidaan tutkia onko koiran ihossa merkkejä tulehduksesta tai loisista. Jos oireiden epäillään johtuvan systeemisairaudesta, otetaan koiralta verikokeet. Allergiaepäilyssä voidaan kokeilla atopialääkitystä ja eliminaatiodieettiä ruoka-aineallergian poissulkemiseksi. Jos hilseilyyn liittyy kutinaa, koiralle tehdään usein hoitokokeilu loishäätö lääkkeellä hilsepunkki tartunnan poissulkemiseksi, vaikka näytteissä ei olisi punkkia havaittukaan, sillä aina sitä ei saada kiinni. 

Milloin otan yhteyttä eläinlääkäriin?

Jos koirasi hilseilee, voit varat ajan klinikalle tai ottaa yhteyttä etäeläinlääkäriin. (Etä)eläinlääkäri kartoittaa todennäköisimmät hilseilyn aiheuttajat lemmikkisi tapauksessa käymällä läpi mahdolliset muut iho-oireet ja yleisoireet  ja antaa ohjeet ihonhoitoon hilseilyoireen tyypistä riippuen. 

Etäeläinlääkäri antaa ensihoito-ohjeet ihon tukihoitoon kotona ja vaiva voi hoitua kokonaan kotikonstein.  Vaihtoehtoisesti ohjeilla helpotetaan lemmikin oloa  ainakin  alkuun ja lemmikkisi ohjaa tarvittaessa tarkempiin jatkotutkimuksiin klinikalle.

Jos koiran hilseilyoireeseen liittyy hyvin voimakas ihon kutina tai kipu, punoitus tai laaja-alainen voimakas tulehdus tai koiralla on muita voimakkaita yleisoireita, voit myös olla yhteyttä suoraan klinikalle.

Miten voin hoitaa koiran hilseilyä kotona?

Jos koira hilseilee lievästi eikä muita oireita ole, voi kyseessä olla  esimerkiksi ilman kuivuudesta johtuva ihon kuivuminen ja siihen liittyvä hilseily. 

Koska kuiva iho voi alkaa kutista ja se on herkempi vaurioitumiselle ja tulehtumiselle, kannattaa siihenkin puuttua. Hyvä ensi toimi on kokeilla pestä koira hellävaraisella kosteuttavalla shampoolla ja käyttää iholle jätettäviä hoitoaineita kuurina parin kolmen viikon ajan tarpeen mukaan. Koiraa ei kannata pestä ihmisten shampoilla, sillä koiran ja ihmisen ihon pH on erilainen ja koiran ihon pintakerros on ihmisen ihoa ohuempi. 

Pesuja tehdessä on tärkeää kuivata turkki pesun jälkeen huolellisesti, mieluiten föönaamalla, jotta vesi ei kuitenkaan jää turkkiin muhimaan. 

Koiralle voi kokeilla myös antaa ihon hyvinvointia tukevia rasvahappovalmisteita. Pesujen ja hoitoaineiden vaikutus on nopeampi, rasvahappovalmisteiden vaikutus tulee esille hitaammin noin 3-4 viikon kuluessa. 

Lisävinkkejä tuotesuosituksista juuri sinun lemmikkisi tapauksessa (etä)eläinlääkäriltäsi!

Jos iho ei vain hilseile, vaan ilmenee muita oireita, kuten

  • kutinaa, punoitusta
  • ihottumaa
  • finnejä
  • ihon pahaa hajua
  • kaljuuntumista

otathan yhteyttä etäeläinlääkäriin tai varaat ajan suoraa klinikalle.

Jos lisäksi ilmenee muita yleisoireita kuten

  • runsasta juomista
  • lihomista
  • vaisuutta tai väsymystä
  • toistuvaa närästystä
  • oksentelua
  • löysiä ulosteita/ripulia tai
  • ummetusta

otathan yhteyttä suoraa klinikalle.

Kissan atopia

Kissan atopia

Mikä on kissan atopia?

Kissan atooppinen oireyhtymä kuvaa kaikkia kissojen allergisia sairauksia, mukaan lukien:

  • kirppujen aiheuttama allerginen ihottuma
  • kissan ruoka-allergia
  • kissan astma ja
  • kissan atooppinen ihosyndrooma

Kissan atopia tai oikeammin siis atooppinen ihosyndrooma eli Feline Atopic Skin Syndrome (FASS) on termi kissoille, joilla on ympäristöallergian vuoksi allerginen ihottuma. Atooppista ihosyndroomaa sairastava kissa reagoi allergisesti ympäristössä esiintyville allergeeneille,  esimerkiksi siitepölylle ja pölypunkeille.

Atopiaa esiintyy tutkimusten mukaan jopa n. 12,5 %:lla kissoista.

Oireet

Atooppisen ihosyndrooman pääasiallinen oire on kutiseva iho. Kissa helpottaa kutinaa ihon liiallisella raapimisella, nuolemisella ja jopa puremisella. Tämän seurauksena karvapeite ja iho vaurioituvat ja iho tulehtuu. FASS-potilailla on tyypillisesti yksi tai useampi seuraavista reaktiomalleista oireilulleen:

  • miliaarinen eli näppyläinen ihottuma
  • itseaiheutettu karvanlähtö eli kaljujen tai vähäkarvaisten ihoalueiden esiintyminen
  • erityisesti kasvojen, pään ja kaulan kutina
  • eosinofiilinen granuloomakompleksi eli punoittavien paksuuntuneiden, mahdollisesti jopa haavaisten tulehdusalueiden muodostuminen

Useimmiten oireyhtymä ilmenee nuorilla kissoilla, oireiden alkamisikä vaihtelee 0,5–4,8 vuoden iässä. 75% atoopikoista alkaa oireilemaan alle 3-vuotiaana.

Kuten ihmisillä ja koirillakin, myös kissoilla taipumus atopiaan on periytyvä. Abessinialaiset ovat rotukissoista yliedustettuina.

Erotusdiagnoosit

Myös muut sairaudet voivat aiheuttaa FASS-oireiden kaltaisia oireita. Muita vaihtoehtoisia diagnooseja ovat mm.:

  • ulkoloistartunta
  • ihon stafylokokki-infektio eli bakteeritulehdus
  • ihon Malassezia spp:n liikakasvu eli hiivatulehdus
  • dermatofyysi eli sieni-infektio
  • ruoka-aineallergia

Potilailla, joilla on aito ruoka-aineallergia, voidaan havaita samoja oireita, kuin potilailla, joilla on FASS. Kliinisesti kissan atopia ja ruoka-aineallergia näyttävätkin täysin erottamattomilta. Lisäksi on raportoitu samanaikaisia allergioita ympäristö- ja ruoka-aineallergeeneille. Esimerkiksi iho-oireisista koirista 20-30 % on molemmat, atopia ja ruoka-aineallergia. 

Diagnoosi

FASS eli kissan atooppinen syndrooma voidaan diagnosoida, mikäli kissan taudinkuva on sairaudelle tyypillinen ja mikäli muut kutinaa aiheuttavat sairaudet kuten ulkoloiset, infektiot ja ruoka-aineallergia on suljettu pois. 

Ainoa luotettava keino ruoka-aineallergian poissulkemiseksi on huolellisesti toteutettu eliminaatiodieetti. 

Oireita aiheuttavien ympäristöallergeenien tarkemmaksi selvittelyksi sen sijaan voidaan tehdä allergiatesti. Allergiatestiä ei kuitenkaan varsinaisesti käytetä atopian diagnosoimiseen. Allergiatestistä on hyötyä silloin, kun allergiaoireiden lievittämiseksi kokeillaan immunoterapiaa eli siedätyshoitoa. Siedätyshoitoon valitaan niitä allergeeneja, jolle lemmikki allergiatestissä selvästi reagoi. Allergiatesti voidaan tehdä verikokeella tai ihotestinä.

Atooppinen ihottuma kutiaa usein etenkin kaulan alueella.

Atooppisen ihosyndrooman hoito

Kun atooppiseen ihosyndrooman diagnoosiin on päästy poissulkemalla ensin huolellisesti ja järjestelmällisesti muut oireiden aiheuttajat, voidaan oireita helpottaa eri tavoin. Siedätyshoito on ainoa itse oireilun syyhyn puuttuva hoitomuoto, lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito ovat oireiden hoitoa.

Siedätyshoito

Siedätyshoidon eli immunoterapian tarkoitus on vähentää elimistön allergista reaktiota eli puolustusjärjestelmän ylireagointia ihan harmittomalle aineelle. Siedätyshoidossa kissaa nimensä mukaisesti siedätetään allergiaoireita aiheuttaville allergeeneille annostelemalla niitä liuosmuodossa suun kautta tai pistoksena ihon alle.  Siedätyshoidossa käytettävä allergeeniliuos valmistetaan kissalle yksilöllisesti allergiatestin tulosten perusteella. Tutkimusten mukaan 60-78 % kissoista vastaa siedätyshoitoon täysin.

Lääkkeellinen hoito

Lääkkeellinen hoito on tärkeää oireiden hillitsemiseksi ja sitä kautta hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi. Allergiaoireita voidaan hallita suun kautta tai pistoksena annettavilla lääkkeillä. Tällaisia lääkkeitä ja valmisteita ovat esimerkiksi:

  • kortisoni
  • siklosporiini (Atopica)
  • oklasitinibimaleaatti (Apoquel)

Muu tuki- ja paikallishoito 

Muilla tukivalmisteilla ylläpidetään ihon kuntoa ja parannetaan sen vastustuskykyä. Tällaisia ovat esimerkiksi omega-rasvahappolisät joko suun kautta tai ulkoisesti sekä maitohappobakteerit. Paikallishoitovalmisteilla (desinfioivat tai kutinaa hillitsevät shampoot/hoitovaahdot, hoitoaineet, geelit ja voiteet) voidaan tilanteesta riippuen kosteuttaa ihoa tai hoitaa tarvittaessa paikallisia lehahduksia ja tulehduksia.

Syksyn tuomat haasteet lemmikeille

Syksyn tuomat haasteet lemmikeille

Totta se on – syksy saapuu ja tuo mukanaan monia haasteita eläimille. Vaikka syksy voi olla monille lemmikeille miellyttävä vuodenaika, se tuo mukanaan myös joitakin terveys- ja hyvinvointihaasteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia tärkeitä asioita, joihin kannattaa näin syksyisin erityisesti kiinnittää huomiota.

Luonnon haasteet

Sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti syksyn aikana ja esimerkiksi ulkolämpötilan vaihtelut voivat olla suuria. Kannattaakin kaivaa mahdolliset takit ja tossut hyvissä ajoin esille kesävarastoista ja mahdollistaa lemmikille lämpimiä makuupaikkoja sisällä ja ulkona. 

Myrkylliset kasvit, sienet ja märät lehdet tuovat myös omat haasteensa lemmikkiarkeen. Lehtikasat ovat oiva kasvualusta erilaisille mikrobeille ja taudinaiheuttajille. Sen takia eläimiä ei tulisi päästää lehtikasoihin tonkimaan. Märät lehdet ovat myös liukkaita ja aiheuttavat nopeasti venähdyksiä. 

Jotkin Suomen metsistä löytyvät sienet voivat olla vaarallisia lemmikeille. Lemmikit eivät yleensä syö sieniä itsestään, mutta joskus ne voivat erehtyä maistamaan niitä. Jos eläin on syönyt haitallisen sienen, oireilee se yleisimmin oksentamalla ja ripuloimalla. Lemmikillä voi esiintyä myös vatsakipua, vapinaa ja kohtauksia. Tässä tapauksessa tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. 

Ruokinta

Syksy voi vaikuttaa eläinten ruokahaluun ja energiatasoon. Jos lemmikki on ollut paljon ulkona kesän ajan, on sen energiantarve todennäköisesti myös lisääntynyt. Jos aktiivisuus vähenee syksyn tullen, on hyvä tasapainottaa lemmikin ruokinta sen aktiivisuustasoon sopivaksi. Lisäksi, kun sää viilenee, on tärkeää varmistaa, että lemmikki saa tarpeeksi vettä. Lämpimänä kesänä lemmikit saattavat juoda enemmän vettä kuin syksyllä, jolloin niiden juominen saattaa vähentyä. On tärkeää varmistaa, että lemmikin vesiastia on aina täynnä ja puhdas. 

Ruokinnan muutokset tulee tehdä vähitellen, jotta eläin ehtii myös tottua muutoksiin. Liian suuren ruokintamäärät tai ruoan energiapitoisuudet voivat  johtaa painonhallintaongelmiin. On siis hyvä seurata lemmikin aktiivisuutta ja painoa ja tehdä tarvittaessa muutoksia ruokintarutiineihin. Syyssato tarjoaa myös hyviä raaka-aineita lemmikkien ruokintaan. Autamme ja neuvomme ruokinta-asioissa mielellämme. 

Syksy tuo monia muutoksia ja haasteita eläinten arkeen.

Päivän pituus

Syksyn tullen päivät lyhenevät ja pimeys lisääntyy. Tämä voi vaikuttaa lemmikin rutiineihin ja käyttäytymiseen samalla tavalla kuin meillä ihmisilläkin. Eläimet voivat olla rauhallisempia ja nukkua enemmän. Toisaalta ne saattavat olla levottomampia, jos liikunnan määrä vähenee selkeästi syksyisin. Onkin hyvä tarkistaa, käykö eläimen kanssa tarpeeksi lenkeillä ja tarjoaako riittävästi muita aktiviteetteja. 

Hyönteiset, kirput ja loiset

Kirppujen ja muiden hyönteisten elinkaari koostuu aikuisten hyönteisten munivien munien kehittymisestä toukiksi, koteloiksi ja aikuisiksi hyönteisiksi. Nämä taas munivat omat munansa. Jos lämpötila laskee nollan celsiusasteen tienoille, ei missään elinkaaren vaiheessa oleva hyönteinen voi selvitä, ellei se ole löytänyt isäntäeläintä, eli koti- tai villieläintä. Osa hyönteisistä talvehtii myös rakennuksissa. 

Keväisin hyönteiset alkavat lisääntyä ja hyönteisten määrä kasvaa pitkälle syksyyn, kunnes lämpötilat laskevat ja hyönteiset hakeutuvat isäntäeläimiin. Sen takia syksy on erityisen riskialtista aikaa lemmikkien loistartunnoille. Monet lemmikinomistajat myös lopettavat hyönteiskarkotteiden käytön syksyisin, mahdollistaen hyönteisten hakeutumisen lemmikkiin. Lemmikille sopivasta lois- ja hyönteistorjunnasta kannattaakin keskustella eläinlääkärin kanssa ja hoitoa tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään syksyllä. 

Koiran iho hilseilee

Koiran iho hilseilee

Onko koiran ennen niin kiiltävä musta turkki alkanut muistuttaa enemmän kauhtunutta, sohvan alla pyöriteltyä kuivaa hilsettä pöllyävää pölyhuiskaa? Tai haiseeko koiran iho eltaantuneelle ja kädet jäävät silittelyn jälkeen kummallisen rasvaisiksi? Nämä ovat merkkejä epänormaalista hilseilystä.

Pieni määrä hilsettä iholla on normaalia, mutta mikäli hilseily on huomiota herättävän runsasta, oli hilse sitten kuivaa tai rasvaista, tai koiralla on hilseilyn lisäksi myös muita iho-oireita kuten ihon kutinaa tai kaljuuntumista tai yleisoireita kuten väsymystä tai runsastunutta juomista, voi hilseily olla merkki sairaudesta.

Miksi koira hilseilee?

Hilseilyä voi aiheuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi liiallinen peseminen koiran pesemiseen soveltumattomalla shampoolla, ilmaston kuivuus ja sitä seuraava ihon kuivuminen, allergiat, hilsepunkkitartunta, ihotulehdus tai esimerkiksi koko elimistöä vaivaava systeemisairaus kuten kilpirauhasen vajaatoiminta Cushingin tauti.

Koiran ihon hilseilyyn on useita syitä. 

Miten koiran hilseily diagnosoidaan? 

Hilseilyn aiheuttajan selvittämiseksi, eläinlääkäri käy läpi koiran muut mahdolliset iho-oireet ja yleisoireet ja tutkii ihon, ottaen siitä tarvittaessa näytteitä. Oireista riippuen voidaan ottaa myös verikokeita ja tehdä tarvittaessa hoitokokeiluja eri lääkkeillä aiheuttajasta riippuen.

Milloin otan yhteyttä eläinlääkäriin?

Jos koirasi hilseilee, ota yhteyttä (etä-)eläinlääkäriin. (Etä-)eläinlääkäri kartoittaa todennäköisimmät hilseilyn aiheuttajat lemmikkisi tapauksessa käymällä läpi mahdolliset muut iho-oireet ja yleisoireet  ja antaa ohjeet ihonhoitoon hilseilyoireen tyypistä riippuen. 

Etäeläinlääkäri ohjaa lemmikkisi tarvittaessa tarkempiin jatkotutkimuksiin klinikalle ja antaa ohjeet ihon tukihoitoon kotona klinikalle pääsyyn asti.

Jos koiran hilseilyoireeseen liittyy hyvin voimakas ihon kutina tai kipu, punoitus tai laaja-alainen voimakas tulehdus tai koiralla on muita voimakkaita yleisoireita, ota yhteyttä suoraan klinikalle.

Kissan atopia

Kissan atopia

Mikä on kissan atopia?

Kissan atopia tai tarkemmin kissan atooppinen ihosyndrooma eli Feline Atopic Skin Syndrome (FASS) on termi kissoille, joilla on ympäristöallergian vuoksi allerginen ihottuma. Kissa reagoi allergisesti ympäristössä esiintyville allergeeneille, esimerkiksi siitepölylle ja pölypunkeille. Allergioista ja yliherkkyyksistä voit lukea lisää täältä.

Oireet

Atooppisen ihosyndrooman pääasiallinen oire on kutiseva iho. Kissa helpottaa kutinaa ihon liiallisella raapimisella ja nuolemisella, jopa puremisella. Tämän seurauksena karvapeite kutisevilla alueilta lyhenee tai kaljuuntuu, iho voi punoittaa ja tulehtua.

Suuri osa atoopikoista alkaa oireilemaan alle 3-vuotiaana. 

eläinlääkäri-helsinki.

Kissan atopia johtuu useimmiten ympäristöallergiasta. 

Diagnoosi

Kissan atooppinen syndrooma diagnosoidaan, mikäli kissan taudinkuva on tyypillinen atopialle ja mikäli muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet kuten ulkoloiset, infektiot ja ruoka-aineallergia on suljettu pois. 

Atooppisen ihosyndrooman hoito

Atooppisen ihosyndrooman oireita voidaan helpottaa eri tavoin. Siedätyshoito on ainoa itse oireilun syyhyn puuttuva hoitomuoto, lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito taas ovat oireiden hoitoa. 

Siedätyshoito

Siedätyshoidon tarkoitus on vähentää elimistön allergista reaktiota allergeeneille eli puolustusjärjestelmän ylireagointia ihan harmittomalle ympäristössä esiintyväelle aineelle. Siedätyshoidossa kissaa nimensä mukaisesti siedätetään allergiaoireita aiheuttaville allergeeneille. Siedätyshoidossa käytettävä allergeeniliuos valmistetaan kissalle yksilöllisesti allergiatestin tulosten perusteella. 

Lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito

Lääkkeellinen hoito on tärkeää mukavuuden ylläpitämiseksi. Allergiaoireita voidaan hallita suun kautta tai pistoksena annettavilla lääkkeillä. Tällaisia lääkkeitä ja valmisteita ovat esimerkiksi: kortisoni, siklosporiini (Atopica) tai oklasitinibimaleaatti (Apoquel). Muilla tukivalmisteilla (kuten rasvahappolisät) ja paikallishoidoilla (kuten shampoot/hoitovaahdot, hoitoaineet ja voiteet) ylläpidetään ihon hyvää kuntoa ja hoidetaan tarvittaessa paikallisia lehahduksia.