Eläinten pica-ilmiö

Eläinten pica-ilmiö

Pica on tila, jossa eläin alkaa pakonomaisesti syödä epätavallisia aineita, kuten likaa, soraa, kiviä, puuta, kangasta tai muita ei-ruokaa olevia esineitä. Pica-ilmiöön eivät kuulu satunnainen ruohon syönti tai lelun nakertaminen, vaan eläin etsii pakonomaisesti jotain ravinnoksi kelpaamatonta, mitä se sitten syö. 

Pica-käyttäytyminen on yleistä monilla eri eläinlajeilla, mukaan lukien koirilla, kissoilla, hevosilla ja jyrsijöillä. Pican syyt voivat vaihdella riippuen eläinlajista ja yksilöstä, ja ne voivat sisältää fyysisiä, emotionaalisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Pica-oireyhtymä voi aiheuttaa terveysriskejä eläimille, ja sen syitä ja hoitomenetelmiä tutkitaan aktiivisesti.

Yleiset oireet

Pica-oireyhtymän tunnusomaisin piirre on epätavallisen esineiden syöminen. Eläin saattaa esimerkiksi syödä kiviä, hiekkaa, kumia, kangasta tai muita vieraita esineitä. Tämä käyttäytyminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista, ja se voi vaihdella lievästä vakavaan. Eläinten pica-oireyhtymään liittyvät yleiset oireet voivat sisältää ruoansulatushäiriöitä, oksentelua, ripulia, vatsakipua ja ravintoaineiden puutostiloja.

Syyt

Eläinten pica-oireiden ymmärtäminen ja hoitaminen voi olla haastavaa, koska syyt voivat olla moninaiset. Jotkut mahdolliset syyt pican kehittymiselle voivat olla:

  1. Ravitsemukselliset puutokset
  2. Stressi ja ahdistus
  3. Kivunlievitys
  4. Ympäristön tekijät
  5. Opittu käyttäytyminen

Satunnainen ruohon syönti on normaalia, eikä kuulu pica-ilmiöön.

Hoito

Pica-oireiden hoito riippuu syistä ja yksilöllisistä tarpeista. On tärkeää kuulla eläinlääkäriä, joka voi auttaa selvittämään pican syyn ja kehittämään sopivan hoitosuunnitelman. Oleellista on ymmärtää pica-käyttäytymisen muodostumisen syyt. Joissain tilanteissa ulostenäytetutkimukset, koepalojen otto, tai kuvantaminen on tarpeellista.

Yleisesti hoito koostuu yhdestä tai useammasta seuraavista osa-alueista:

  1. Ruokavalion muutokset: Eläinten pica-oireita voidaan hoitaa muuttamalla niiden ruokavaliota tasapainoisemmaksi ja eläimelle sopivaksi.
  2. Ympäristön muokkaaminen: Eläimen ympäristöstä kannattaa poistaa kaikki esineet, joita se pakonomaisesti yrittää syödä. Etenkin myrkylliset kasvit tulee sijoittaa niin, että eläin ei pääse niihin käsiksi.
  3. Lääkitys: Vaikeissa pica-tapauksissa eläinlääkäri voi harkita lääkityksen käyttöä helpottamaan eläimen stressiä ja ahdistusta.
  4. Käyttäytymisterapia: Käyttäytymisterapia voi olla hyödyllinen pica-oireiden hoidossa. Tämä voi sisältää esimerkiksi positiivisen vahvistuksen käyttämistä.

On hyvä muistaa, että jokainen lemmikki on yksilöllinen, ja hoitomuodot voivat vaihdella tapauskohtaisesti. 

Pica voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä eläimille, kuten ruoansulatuskanavan tukkeutumisen, suolen puhkeamisen, tulehduksia ja myrkytystiloja. Siksi on tärkeää estää pica-käyttäytyminen valvomalla lemmikin ympäristöä, tarjoamalla sille riittävästi sopivaa ruokaa, leluja ja aktiviteetteja sekä ottaa eläinlääkäriin yhteyttä, jos eläimen käyttäytyminen viittaa pica-ilmiöön.

Eläinten pica-ilmiö

Eläinten pica-ilmiö

Pica on tila, jossa eläin alkaa pakonomaisesti syödä epätavallisia aineita, kuten likaa, soraa, kiviä, puuta, kangasta tai muita ei-ruokaa olevia esineitä. Pica-ilmiöön eivät kuulu satunnainen ruohon syönti tai lelun nakertaminen, vaan eläin etsii pakonomaisesti jotain ravinnoksi kelpaamatonta, mitä se sitten syö. 

Pica-käyttäytyminen on yleistä monilla eri eläinlajeilla, mukaan lukien koirilla, kissoilla, hevosilla ja jyrsijöillä. Pican syyt voivat vaihdella riippuen eläinlajista ja yksilöstä, ja ne voivat sisältää fyysisiä, emotionaalisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Pica-oireyhtymä voi aiheuttaa terveysriskejä eläimille, ja sen syitä ja hoitomenetelmiä tutkitaan aktiivisesti.

Yleiset oireet

Pica-oireyhtymän tunnusomaisin piirre on epätavallisen esineiden syöminen. Eläin saattaa esimerkiksi syödä kiviä, hiekkaa, kumia, kangasta tai muita vieraita esineitä. Tämä käyttäytyminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista, ja se voi vaihdella lievästä vakavaan. Eläinten pica-oireyhtymään liittyvät yleiset oireet voivat sisältää ruoansulatushäiriöitä, oksentelua, ripulia, vatsakipua ja ravintoaineiden puutostiloja.

Syyt

Eläinten pica-oireiden ymmärtäminen ja hoitaminen voi olla haastavaa, koska syyt voivat olla moninaiset. Jotkut mahdolliset syyt pican kehittymiselle voivat olla:

  1. Ravitsemukselliset puutokset: Joillakin eläimillä pica voi liittyä ravitsemuksellisiin haasteisiin, kuten mineraalien tai hivenaineiden puutoksiin. Eläimet voivat yrittää täyttää näitä puutteita syömällä epätavallisia aineita.
  2. Stressi ja ahdistus: Eläimet voivat kehittää pican stressaavissa tai ahdistavissa tilanteissa. Epätavallisista ja -sopivien esineiden syöminen voi toimia keinona lievittää stressiä tai luoda turvallisuuden tunnetta.
  3. Kivunlievitys: Joissakin tapauksissa eläimet voivat syödä epätavallisia esineitä kivunlievityksen tavoitteena. Esimerkiksi koirat voivat yrittää syödä ruohoa tai muita kasveja, jos niillä on vatsakipuja tai muita mahasuolikanavan ongelmia. 
  4. Ympäristön tekijät: Eläinten ympäristö voi vaikuttaa pican kehittymiseen. Esimerkiksi jyrsijät voivat alkaa syödä häkkinsä materiaaleja, jos ne eivät saa tarpeeksi pureskeltavaa tai muita aktiviteetteja.
  5. Opittu käyttäytyminen: Pica voi myös olla opittua käyttäytymistä. Esimerkiksi pentu saattaa alkaa syödä epätavallisia esineitä, jos se näkee toisen lemmikin tekevän niin. 

Satunnainen ruohon syönti on täysin normaalia, eikä kuulu pica-ilmiöön.

Hoito

Pica-oireiden hoito riippuu syistä ja yksilöllisistä tarpeista. On tärkeää kuulla eläinlääkäriä, joka voi auttaa selvittämään pican syyn ja kehittämään sopivan hoitosuunnitelman. Oleellista on ymmärtää pica-käyttäytymisen muodostumisen syyt. Joissain tilanteissa ulostenäytetutkimukset, koepalojen otto, tai kuvantaminen on tarpeellista.

Yleisesti hoito koostuu yhdestä tai useammasta seuraavista osa-alueista:

  1. Ruokavalion muutokset: Eläinten pica-oireita voidaan hoitaa muuttamalla niiden ruokavaliota. Joissain tapauksissa eläinten pica johtuu ruokavalion puutteista tai epätasapainosta. Eläinlääkäri voi suositella ravintolisien tai erityisruokien käyttöä, jotka täyttävät lemmikin ravitsemukselliset tarpeet.
  2. Ympäristön muokkaaminen: Jos eläin syö aina tiettyjä esineitä, on kannattaa nämä esineet sijoittaa niin, etteivät ne ole eläimen saatavilla. 
  3. Lääkitys: Vaikeissa pica-tapauksissa eläinlääkäri voi harkita lääkityksen käyttöä. Esimerkiksi, jos pica-oireet liittyvät ahdistukseen tai stressiin, eläinlääkäri voi määrätä rauhoittavia lääkkeitä tai ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.
  4. Käyttäytymisterapia: Käyttäytymisterapia voi olla hyödyllinen pica-oireiden hoidossa. Tämä voi sisältää esimerkiksi positiivisen vahvistuksen käyttämistä, jossa lemmikki palkitaan halutusta käyttäytymisestä. Koulutus ja käyttäytymisen hallinta voivat auttaa vähentämään pica-oireita ja ohjaamaan lemmikin käyttäytymistä turvallisempaan suuntaan.

On hyvä muistaa, että jokainen lemmikki on yksilöllinen, ja hoitomuodot voivat vaihdella tapauskohtaisesti. 

Pica voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä eläimille, kuten ruoansulatuskanavan tukkeutumisen, suolen puhkeamisen, tulehduksia ja myrkytystiloja. Siksi on tärkeää estää pica-käyttäytyminen valvomalla lemmikin ympäristöä, tarjoamalla sille riittävästi sopivaa ruokaa, leluja ja aktiviteetteja sekä ottaa eläinlääkäriin yhteyttä, jos eläimen käyttäytyminen viittaa pica-ilmiöön.

Eläinten kipusignaalit

Eläinten kipusignaalit

Kipu on elimistön signaali siitä, että jokin on vialla. Kipu voi johtua monesta eri syystä, kuten tulehduksesta, vammasta, sairaudesta tai esimerkiksi leikkauksesta. Pääsääntöisesti kipusignaalin tarkoituksena on suojata elimistöä mahdollisilta lisävaurioilta ja aktivoida kehoa korjaamaan jo syntyneitä vaurioita. Kivun ansiosta keho muuttaa parhaillaan tapahtuvaa toimintamallia niin, että kudosvaurioita ei synny enempää. Samalla se opettaa kehoa välttämään vaarallisia tilanteita tulevaisuudessa.

Kipusignaalin toimintamekanismi kehossa

 Kipusignaalit välittyvät elimistössä hermoston kautta. Kipuärsyke havaitaan ensin kipureseptoreilla, jotka sijaitsevat hermopäätteissä. Nämä reseptorit havaitsevat esimerkiksi kudosten vaurioitumisesta johtuvia kemiallisia muutoksia tai mekaanista rasitusta. Kipusignaali kulkeutuu sen jälkeen hermoja pitkin selkäytimen kautta aivoihin, jossa se tulkitaan kivuksi. 

Kipusignaalit voivat myös vaikuttaa muiden elinten toimintaan. Esimerkiksi voimakas kipu voi laukaista stressivasteen, joka nostaa verenpainetta ja sykettä. Se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi ruuansulatukseen tai immuunijärjestelmän toimintaan. Kivun hoitaminen onkin tärkeää myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Nämä edellä mainitut toimintamekanismit ovat pääsääntöisesti samanlaisia niin ihmisillä kuin eläimilläkin.  

Kipu voi ilmetä monella eri tavalla.

Eläinten kipu

Eläinten osoittama kipukäyttäytyminen on usein erilaisia kuin ihmisten, joten sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Kuitenkin on olemassa joitakin yleisiä käyttäytymismalleja, jotka voivat auttaa tunnistamaan kipeän eläimen. Näitä ovat muun muassa:

  • Muuttunut käyttäytyminen
  • Muuttunut ilme
  • Muuttunut hengitys
  • Muuttunut syöminen ja juominen
  • Muuttunut liikkuminen 

Kipu on hyvin yksilöllistä ja jokainen eläin saattaa näyttää kipua eri tavalla. Osa eläimistä ei näytä kipua lainkaan, ennen kuin tilanne on jo todella vakava. Sen takia on tärkeää, että eläimen omistaja tunnistaa oman eläimen kipusignaalit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin hoitoon voidaan hakeutua ajoissa ja eläimelle saadaan apua eläinlääkäriltä. 

Eläinten psykosomaattiset oireet

Eläinten psykosomaattiset oireet

Eläinten psykosomaattisina oireina tarkoitetaan oireita, jotka johtuvat psyykkisistä tai henkisistä tekijöistä ja voivat ilmetä stressin, ahdistuksen, pelon, kivun tai muiden henkisten rasitusten seurauksena. Eläinten psykosomaattiset oireet ovat suhteellisen yleisiä. Niiden tunnistaminen ja diagnosointi on kuitenkin haasteellista, koska oireille ei löydy klassista fyysistä syystä.

Eri oireita

Eläinten psykosomaattisten ongelmien oireet ovat laajat. Yleisimpiä ovat esimerkiksi

  • iho-ongelmat
  • Ruoansulatuskanavan ongelmat
  • Erilaiset kivut ja vaivat

Kipu

 Eläimen psykosomaattinen kipu voi johtua stressistä, ahdistuksesta tai pelosta, ja se voi vaikuttaa eläimen fyysiseen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri ruumiinosissa havaittu kipu voi vaikuttaa eläimeen eri tavoin. Yleisesti ottaen kivun aiheuttamat psykosomaattiset oireet voivat ilmetä monin eri tavoin ja vaihdella eläimen yksilöllisestä käyttäytymisestä riippuen. 

Mieliala

On olemassa tutkimustietoa, jonka mukaan jotkut eläinlajit voivat kokea masennuksen kaltaisia oireita. Esimerkiksi koirilla on havaittu masennusta muistuttavia oireita. Toisaalta eläinten mieliala- ja käyttäytymisoireiden diagnosointi on haastavaa. Lisäksi eläinten käyttäytymistä voidaan tulkita usealla eri tavalla, oireiden tulkinta on usein subjektiivista ja niiden muodostuminen on moniulotteista. Oliko koiralla ensin kipuja, jotka aiheuttivat stressiä, vai ensin stressiä, joka oireilee fyysisenä kipuna? 

Syyt

Eläinten psykosomaattiset oireet voivat johtua monista eri tekijöistä. Yleisimpiä ovat

  • ympäristön muutokset 
  • muutokset elämäntavassa
  • uudet ihmissuhteet
  • yksinäisyys
  • stressaavat tilanteet
  • sairauden tai kivun tunteet

Vaikka psykosomaattisilla oireilla ja kivulla tietyissä ruumiinosissa on yhteyksiä, ei voida suoraan osoittaa, että tietty ruumiinosa kertoo tietyn psykosomaattisen ongelman olemassaolosta. Esimerkiksi selkäkipu voi olla yhteydessä stressiin, mutta se voi myös johtua fyysisestä rasituksesta tai vammasta.

Lemmikin silmäsairaudet - diagnosointi ja hoito Helsinki

Psykosomaattisista taudeista kärsivien eläinten oireet ovat todellisia.

Hoito

Eläinten psykosomaattisten oireiden hoito riippuu oireiden syystä. Psykosomaattiset oireet ovat todellisia, mutta pelkkä oireiden hoito lääkkeillä tai perinteisellä hoidolla ei ole riittävää. Sen sijaan on tärkeää löytää tapoja vähentää eläimen stressiä ja ahdistusta, ja täten myös helpottaa psykosomaattisia oireita. 

Eläimen elämänlaadun parantaminen vaikuttaa eläimeen kokonaisvaltaisesti lisäämällä sen hyvinvointia ja terveyttä. Elämänlaatua voidaan parantaa useilla eri tavoilla lisäämällä esimerkiksi liikuntaa, aktiviteetteja ja harrastustoimintaa. Ruokavaliolla ja ravitsemuksella tiedetään olevan suuria vaikutuksia hyvinvointiin. Eläintä voidaan myös kouluttaa ja opettaa käsittelemään sitä stressaavia tilanteita paremmin. 

Lääkitys

Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia havaintoja eläinten mielialasairauksista ja niiden hoidosta. On havaittu, että serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), joita käytetään yleisesti ihmisten masennuksen hoidossa, voivat auttaa myös koiria, joilla on ahdistuneisuus- ja pelkotiloja. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että stressistä ja ahdistuneisuudesta kärsivillä kissoilla oli alentunut serotoniinitaso aivoissa.

Ihmisten tulehduskipulääkkeiden vaarallisuus lemmikeillä

Ihmisten tulehduskipulääkkeiden vaarallisuus lemmikeillä

Ihmisillä käytettävät tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, parasetamoli, aspiriini ja naprokseeni voivat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia lemmikeille. Nämä lääkeaineet aiheuttavat vatsavaivoja, verenvuotoa, munuaisten vajaatoimintaa ja pahimmillaan jopa kuoleman, jos niitä annetaan lemmikeille. On siis tärkeää, että lemmikeillä ja eläimillä käytetään aina niille tarkoitettuja tulehduskipulääkkeitä. Yleisimpiä eläimille sopivia lääkeaineita ovat esimerkiksi meloksikaami tai karprofeeni. Lääkkeen sopivuudesta ja oikeasta annoksesta eläimelle tulee aina keskustella eläinlääkärin kanssa.  

Määrät 

Ibuprofeeni

  • 50–125 mg/kg elopainokilo voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia
  •  yli 175 mg/kg elopainokilo voi aiheuttaa munuaisvaurion
  •  400 mg/kg elopainokilo annokset voivat aiheuttaa keskushermosto-oireita

Parasetamoli

  • kissoilla 10 mg/kg elopainokilo aiheuttanut kuolemaan johtavan myrkytyksen → toksinen annos!
  • kissoilla havaitaan yleisimmin oireita, jos ne saavat yli 50–100 mg/kg elopainoa 
  • Koirilla haitallinen annos on yli 100 mg/kg elopainokiloa

Ihmisten ja eläinten lääkkeet on hyvä pitää erillään.

Oireet

Jos lemmikki on ottanut tulehduskipulääkkeitä, sen oireita ovat oksentelu, ripuli, verinen virtsa, musta uloste, vatsakipu ja haluttomuus syödä tai juoda. Nämä oireet voivat ilmetä jo muutamassa tunnissa lääkkeen ottamisen jälkeen.

Hoito

Jos lemmikki on (vahingossa) syönyt ihmisten tulehduskipulääkkeitä, tulee ottaa heti yhteys eläinlääkäriin. Usein hoitoon kuuluu oireiden hoito ja elintoimintojen tukeminen tarvittaessa esimerkiksi nesteytyksellä. Tulehduskipulääkkeiden vaikutusta voidaan myös lieventää. 

Eläinlääkäriltä kannattaa aina kysyä neuvoja, jos eläin tarvitsee lääkkeitä tai jos niiden käytöstä ilmenee epäselvyyksiä. Ihmisten tulehduskipulääkkeet tulisi säilyttää poissa eläinten ulottuvilta ja lääkkeitä ei tule antaa ilman eläinlääkärin ohjeistusta.