mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mikä ero on allergialla ja yliherkkyydellä?
Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa tietyt aineet vieraiksi ja mahdollisesti haitallisiksi ja immuunijärjestelmä on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan elimistöä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Allergisessa reaktiossa immuunijärjestelmä reagoi johonkin tavallisesti vaarattomaan aineeseen, kuten pölypunkkeihin, siitepölyyn tai elintarvikkeisiin ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Siitä seuraa allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta ja hengitysvaikeuksia.
Yliherkkyys taas tarkoittaa, että elimistö kyllä reagoi johonkin aineeseen, mutta ei samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti kuin allergiassa. Yliherkkyysoireet ovat yleensä lievempiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi vatsakipuina, ripulina tai ummetuksena. Yliherkkyysoireet voivat olla samankaltaisia kuin allergiaoireet, mutta niiden syynä ei ole immunologinen reaktio. Yliherkkyys voi johtua tietyn ruoka-aineen huonosta sulamisesta tai imeytymisestä, tai se voi olla seurausta esimerkiksi ruoansulatuskanavan tulehduksesta, herkästä suolistosta tai muusta elimistön ärsytystilasta.
Lemmikkien ruoka-aineongelmat
Lemmikkien ruoka-aineongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta eläinlääkäreiden raporttien perusteella lemmikkien määrä, joilla jotkin ruoka-aineet aiheuttavat ongelmia, on jatkuvasti nousussa. Ruoka-aineallergioiden ja intoleranssien diagnosointi on myös parantunut viime vuosina. Lisäksi eläinten omistajat ovat nykyään entistä tietoisempia lemmikkiensä ruokinnasta ja terveydestä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lemmikkien ruoka-aineongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan.
Eläinten ruoka-aineongelmat voivat johtua allergioista tai yliherkkyyksistä, mutta tarkan diagnoosin ja allergian tai yliherkkyyden eron määrittäminen voi olla haastavaa. Usein käytetäänkin termiä ”ruoka-aineintoleranssi” kuvaamaan yleisesti kaikkia eläinten reaktioita ruoka-aineisiin, olivatpa ne sitten allergisia tai ei-allergisia.
Eläinten ruoka-aineallergiat ovat melko harvinaisia ja yliherkkyydet ovat yleisempiä. Allergiassa elimistö reagoi immuunijärjestelmän kautta tiettyihin proteiineihin ruoka-aineessa, kun taas yliherkkyydessä elimistö reagoi johonkin muuhun ainesosaan tai yhdisteeseen, kuten esimerkiksi lisäaineeseen tai säilöntäaineeseen.
Allergiat ja yliherkkyydet voivat oireilla samalla tavalla, vaikka kyse onkin eri asioista.
Oireet
Ruoka-aineintoleranssin oireet voivat olla samankaltaisia, johtuivat ne sitten allergiasta tai yliherkkyydestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja niissä saattaa olla suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi iho-ongelmat, kuten kutina, punoitus, hilseily tai hot spot -ilmiö, joka on koirilla esiintyvä akuutti ihoärsytys. Myös vatsa- ja suolistovaivat, kuten ripuli, oksentelu, ummetus tai ilmavaivat voivat olla merkkejä ruoka-aineintoleranssista. Lisäksi lemmikki voi olla yleisesti väsynyt tai masentunut, ja sen turkki voi olla huonokuntoinen ja likaisen näköinen. Joillakin lemmikeillä allergia voi myös aiheuttaa hengitystieoireita, kuten yskää, aivastelua ja hengityksen vinkumista.
Hoito
On tärkeää, että ruoka-aineongelmien kanssa hakeudutaan eläinlääkäriin. Diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet saattavat johtua monesta eri syystä. Eläinlääkäri saattaa suorittaa allergiatestin, jonka avulla voidaan tunnistaa, mille ruoka-aineille lemmikki on allerginen tai herkkä. Joissain tapauksissa etäeläinlääkrillä käynti taas riittää.
Ruoka-aineintoleranssien hoito perustuu yleensä ruokavalion muutoksiin. Eläinlääkäri voi suositella tiettyä hypoallergeenista tai eliminointiruokavaliota, joka sisältää vain tiettyjä ruoka-aineita. Tarkoituksena on välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita lemmikille. Markkinoilla on nykyään runsaasti tarjolla monoproteiiniruokia tai erityisesti yliherkille lemmikeille suunniteltuja ruokia.
Jos ruokavalion muutokset eivät auta tai oireet ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä oireiden hoitoon. Esimerkiksi antihistamiineja voidaan käyttää lievittämään kutinaa ja ihoärsytyksiä, kun taas tulehduskipulääkkeet tai kortisonivalmisteet auttavat vähentämään tulehdusta ja kipuja. Lääkehoidon käytöstä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin arvion perusteella.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Rokote on valmiste, joka sisältää joko heikennettyjä tai kuolleita taudinaiheuttajia tai niiden osia. Nämä eivät aiheuta varsinaista sairautta, mutta stimuloivat elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan ja muodostamaan puolustuskyvyn tiettyä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteen kautta keho altistuu taudinaiheuttajalle ilman, että sairautta todellisuudessa puhkeaa.
Altistuminen käynnistää elimistön puolustusjärjestelmän, joka kehittää vasta-aineita, jotka taas tunnistavat ja tuhoavat taudinaiheuttajan, jos niitä pääsee myöhemmin elimistöön. Kerran muodostettu puolustuskyky mahdollistaa tehokkaan ja nopean torjunnan mahdollisia taudinaiheuttajia vastaan.
Rokotteet eivät anna täydellistä suojaa taudinaiheuttajia vastaan, mutta ne vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Rokotukset ovatkin erittäin tärkeä tapa ehkäistä tartuntatauteja ja suojelevat samalla yksilöä ja yhteisöä. Rokotteiden teho perustuu siihen, että ne stimuloivat immuunijärjestelmää tunnistamaan ja torjumaan tietyn taudinaiheuttajan, kuten viruksen tai bakteerin.
Rokotteiden ansiosta tiettyjä tauteja, kuten polio, kurkkumätä ja hinkuyskä, on saatu lähes kokonaan häviämään tai vähenemään merkittävästi. Rokotukset ovat auttaneet estämään taudin leviämistä yhteisössä, mikä vähentää myös taudinaiheuttajan leviämistä populaatiossa. Kun tarpeeksi moni yksilö on rokotettu, taudinaiheuttajan leviäminen populaatiossa vähenee niin paljon, että se ei enää pysty aiheuttamaan epidemioita. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä laumaimmuniteetti.
Toimiva rokotesuunnitelma auttaa vähentämään leviäviä tauteja.
Allergisten reaktioiden oireet
Eläimet voivat saada allergisia reaktioita rokotuksista, vaikka se ei ole kovin yleistä. Allergisia reaktioita voi esiintyä minkä tahansa rokotteen yhteydessä, mutta yleisimmin ne liittyvät rokotteisiin, jotka sisältävät useita eri komponentteja, kuten esimerkiksi rabiesrokotteisiin.
Allerginen reaktio rokotteelle voi olla lievä tai vakava. Lievissä tapauksissa eläin voi saada esimerkiksi ihottumaa, kutinaa tai nokkosihottumaa, mutta yleensä oireet häviävät itsestään muutaman päivän kuluessa. Vakavammissa tapauksissa eläin voi saada anafylaktisen sokkitilan, joka on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä lääkärinhoitoa.
Allergiset reaktiot ovat harvinaisia ja rokotteet ovat yleisesti ottaen turvallisia ja tehokkaita tapoja suojella lemmikkejä erilaisilta sairauksilta. Jos kuitenkin huomaat, että lemmikkisi käyttäytyy oudosti tai oireilee rokotuksen jälkeen, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Hoito
Jos eläimellä on lieviä rokotusreaktioita, hoitoon voidaan käyttää oireenmukaista hoitoa. Esimerkiksi kipulääkettä voidaan antaa, jos lemmikki tuntuu olevan kivulias pistoskohdassa. Kylmäpakkausta voidaan käyttää turvotuksen ja kivun lievittämiseen.
Vakavissa allergisissa reaktioissa eläinlääkäri voi antaa antihistamiinilääkkeitä tai kortikosteroideja (kortisonia) allergisen reaktion lievittämiseksi. Jos reaktio on erittäin vakava, eläinlääkäri voi antaa adrenaliinia, joka on voimakas allergiaoireiden hoitoon käytetty lääke. Joskus voidaan tehdä myös allergiatestejä, joiden avulla selvitetään, onko lemmikillä allergia tiettyä rokotetta tai sen ainesosia kohtaan. On tärkeää, että lemmikkiä seurataan tarkasti rokotteen antamisen jälkeen ja että eläinlääkärille ilmoitetaan välittömästi, jos havaitaan vakavan allergisia reaktioita oireita.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Suomessa yleisimpiä hyönteisiä ovat hyttyset, paarmat, punkit ja ampiaiset. Hyttyset ja paarmat ovat aktiivisimmillaan kesäkuusta elokuuhun, kun taas punkit ovat liikkeellä yleensä maalis-lokakuussa, riippuen ulkolämpötilasta. Ampiaiset puolestaan ovat aktiivisimpia kesä-heinäkuussa.
Hyttysten ja paarmojen puremat voivat aiheuttaa ihmisillä ja eläimillä ihoärsytyksiä ja kutinaa. Lisäksi hyttyset voivat levittää taudinaiheuttajia, mutta tätä ei olla ainakaan vielä havaittu Suomessa. Punkit voivat tartuttaa Borrelia-bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Myös muiden tautien, kuten Länsi-Niilin viruksen, ennustetaan saapuvan Suomeen lähivuosina johtuen etenkin ilmaston lämpenemisestä.
Ampiaisten pistot voivat olla kivuliaita ja jopa vaarallisia, jos henkilö tai eläin on allerginen ampiaisen myrkylle. Piston vaarallisuuteen vaikuttaa myös pistokohta. Lähellä hengitysteitä olevat pistot aiheuttavat usein ongelmia, kun taas raajoissa olevat pistot yleisesti ovat helpompia hoitaa.
Miksi pistot sattuvat ja kutiavat?
Hyönteisten pistot aiheuttavat kutinaa, koska hyönteiset ruiskuttavat pistäessään ihoon sylkeä, joka sisältää erilaisia aineita, kuten proteiineja ja entsyymejä. Näiden aineiden tarkoituksena on edistää hyönteisen veren imemistä, mutta ne voivat aiheuttaa myös allergisia reaktioita ihmisten ja eläinten elimistössä. Tämä allerginen reaktio vapauttaa histamiinia, joka aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja turvotusta pistoskohdassa. Puremisesta aiheutuvat reaktiot ovat hyvin yksilöllisiä.
Ampiainen ja paarma pistävät pistimellä, joka erittää myrkyllistä ainetta, apitoksiinia, puremakohdassa. Sitä erittyy pistosta suoraan ihmiseen tai eläimeen. Myrkyn tarkoituksena on toimia puolustusmekanismina, mistä johtuen apitoksiini voi aiheuttaa voimakasta kipua, turvotusta, kutinaa ja jopa allergisia reaktioita ihmisille ja eläimille.
Oireet
Hyönteisten ja ampiaisten puremat voivat aiheuttaa paikallista kipua, turvotusta, kutinaa ja joskus purema- tai pistokohta voi tulehtua. Puremat voivat johtaa myös allergisiin reaktioihin, kuten anafylaksiaan, joka on vakava ja hengenvaarallinen tila.
Allergisia reaktioita aiheuttavat puremat ovat harvinaisia, mutta voivat olla erittäin vakavia. Oireita voivat olla kasvojen, kielen tai huulten turvotus, hengitysvaikeudet, oksentelu tai ripuli. Jos lemmikillä on allerginen reaktio, on tärkeää välittömästi konsultoida eläinlääkäriä ja saada eläin hoitoon.
Hyönteiset voivat aiheuttaa useita ongelmia lemmikeille.
Hoito
Jos lemmikkiä on purrut tai pistänyt hyönteinen ja ihoon on jäänyt selkeä haava, on tärkeää puhdistaa puremakohta ja pitää silmällä mahdollisten infektio-oireiden, kuten punoituksen tai turvotuksen varalta. Joissakin tapauksissa puremakohta voi tulehtua ja vaatia antibioottikuuria.
Oireita voi lievittää viilentämällä puremakohtaa kylmällä vedellä tai kylmäpakkauksilla. Näitä ei kuitenkaan pidetä koskaan suoraa ihoa vasten! Jos puremakohta on erittäin turvoksissa tai aiheuttaa lemmikille voimakasta kipua, kannattaa hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Eläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä oireita helpottavaa lääkitystä.
Ennaltaehkäisy
Puremien ennaltaehkäisy on tärkeä osa hyönteisten puremien välttämisessä. Esimerkiksi hyttysiä ja paarmoja voi torjua käyttämällä hyönteiskarkotteita tai suojaavia vaatteita. Ampiaisten pistoja voi välttää seuraamalla lemmikkiään ja huolehtimalla, ettei se pääse esimerkiksi maa-ampiaispesän lähelle. Punkkeja vastaan voi suojautua sopivan vaatetuksen lisäksi käyttämällä punkkipantoja tai muita soveltuvia aineita. Punkeista ja punkkikarkotteista voi lukea lisää täältä.
Eläimen keho on hyvä käydä läpi joka päivä mahdollisten puremien varalta. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti, eivätkä tilanteet tällöin äidy vakaviksi. Hyönteisten puremat voivat olla vaarallisia, mutta useimmiten niistä selvitään kotikonstein.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 27, 2023 | Ohjeet
Allergiset reaktiot rokotteista
Rokote on valmiste, joka sisältää joko heikennettyjä tai kuolleita taudinaiheuttajia tai niiden osia. Nämä eivät aiheuta varsinaista sairautta, mutta stimuloivat elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan ja muodostamaan puolustuskyvyn tiettyä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteen kautta keho altistuu taudinaiheuttajalle ilman, että sairautta todellisuudessa puhkeaa.
Altistuminen käynnistää elimistön puolustusjärjestelmän, joka kehittää vasta-aineita, jotka taas tunnistavat ja tuhoavat taudinaiheuttajan, jos niitä pääsee myöhemmin elimistöön. Kerran muodostettu puolustuskyky mahdollistaa tehokkaan ja nopean torjunnan mahdollisia taudinaiheuttajia vastaan.
Rokotteet eivät anna täydellistä suojaa taudinaiheuttajia vastaan, mutta ne vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Rokotukset ovatkin erittäin tärkeä tapa ehkäistä tartuntatauteja ja suojelevat samalla yksilöä ja yhteisöä. Rokotteiden teho perustuu siihen, että ne stimuloivat immuunijärjestelmää tunnistamaan ja torjumaan tietyn taudinaiheuttajan, kuten viruksen tai bakteerin.
Nuorille ja aikuisille koirille on omat rokotusohjelmansa, joita kannattaa noudattaa.
Allergisten reaktioiden oireet
Eläimet voivat saada allergisia reaktioita rokotuksista, vaikka se ei ole kovin yleistä. Allergisia reaktioita voi esiintyä minkä tahansa rokotteen yhteydessä, mutta yleisimmin ne liittyvät rokotteisiin, jotka sisältävät useita eri komponentteja, kuten esimerkiksi rabiesrokotteisiin.
Allerginen reaktio rokotteelle voi olla lievä tai vakava. Lievissä tapauksissa eläin voi saada esimerkiksi ihottumaa, kutinaa tai nokkosihottumaa, mutta yleensä oireet häviävät itsestään muutaman päivän kuluessa. Vakavammissa tapauksissa eläin voi saada anafylaktisen sokkitilan, joka on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä lääkärinhoitoa.
Hoito
Jos eläimellä on lieviä rokotusreaktioita, hoitoon voidaan käyttää oireenmukaista hoitoa. Esimerkiksi kipulääkettä voidaan antaa, jos lemmikki tuntuu olevan kivulias pistoskohdassa. Kylmäpakkausta voidaan käyttää turvotuksen ja kivun lievittämiseen.
Vakavissa allergisissa reaktioissa eläinlääkäri voi antaa antihistamiinilääkkeitä tai kortikosteroideja (kortisonia) allergisen reaktion lievittämiseksi. Jos reaktio on erittäin vakava, eläinlääkäri voi antaa adrenaliinia, joka on voimakas allergiaoireiden hoitoon käytetty lääke. On tärkeää, että lemmikkiä seurataan tarkasti rokotteen antamisen jälkeen ja että eläinlääkärille ilmoitetaan välittömästi, jos havaitaan vakavan allergisia reaktioita oireita.
