mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Suomessa yleisimpiä hyönteisiä ovat hyttyset, paarmat, punkit ja ampiaiset. Hyttyset ja paarmat ovat aktiivisimmillaan kesäkuusta elokuuhun, kun taas punkit ovat liikkeellä yleensä maalis-lokakuussa, riippuen ulkolämpötilasta. Ampiaiset puolestaan ovat aktiivisimpia kesä-heinäkuussa.
Hyttysten ja paarmojen puremat voivat aiheuttaa ihmisillä ja eläimillä ihoärsytyksiä ja kutinaa. Lisäksi hyttyset voivat levittää taudinaiheuttajia, mutta tätä ei olla ainakaan vielä havaittu Suomessa. Punkit voivat tartuttaa Borrelia-bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Myös muiden tautien, kuten Länsi-Niilin viruksen, ennustetaan saapuvan Suomeen lähivuosina johtuen etenkin ilmaston lämpenemisestä.
Ampiaisten pistot voivat olla kivuliaita ja jopa vaarallisia, jos henkilö tai eläin on allerginen ampiaisen myrkylle. Piston vaarallisuuteen vaikuttaa myös pistokohta. Lähellä hengitysteitä olevat pistot aiheuttavat usein ongelmia, kun taas raajoissa olevat pistot yleisesti ovat helpompia hoitaa.
Miksi pistot sattuvat ja kutiavat?
Hyönteisten pistot aiheuttavat kutinaa, koska hyönteiset ruiskuttavat pistäessään ihoon sylkeä, joka sisältää erilaisia aineita, kuten proteiineja ja entsyymejä. Näiden aineiden tarkoituksena on edistää hyönteisen veren imemistä, mutta ne voivat aiheuttaa myös allergisia reaktioita ihmisten ja eläinten elimistössä. Tämä allerginen reaktio vapauttaa histamiinia, joka aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja turvotusta pistoskohdassa. Puremisesta aiheutuvat reaktiot ovat hyvin yksilöllisiä.
Ampiainen ja paarma pistävät pistimellä, joka erittää myrkyllistä ainetta, apitoksiinia, puremakohdassa. Sitä erittyy pistosta suoraan ihmiseen tai eläimeen. Myrkyn tarkoituksena on toimia puolustusmekanismina, mistä johtuen apitoksiini voi aiheuttaa voimakasta kipua, turvotusta, kutinaa ja jopa allergisia reaktioita ihmisille ja eläimille.
Oireet
Hyönteisten ja ampiaisten puremat voivat aiheuttaa paikallista kipua, turvotusta, kutinaa ja joskus purema- tai pistokohta voi tulehtua. Puremat voivat johtaa myös allergisiin reaktioihin, kuten anafylaksiaan, joka on vakava ja hengenvaarallinen tila.
Allergisia reaktioita aiheuttavat puremat ovat harvinaisia, mutta voivat olla erittäin vakavia. Oireita voivat olla kasvojen, kielen tai huulten turvotus, hengitysvaikeudet, oksentelu tai ripuli. Jos lemmikillä on allerginen reaktio, on tärkeää välittömästi konsultoida eläinlääkäriä ja saada eläin hoitoon.
Hyönteiset voivat aiheuttaa useita ongelmia lemmikeille.
Hoito
Jos lemmikkiä on purrut tai pistänyt hyönteinen ja ihoon on jäänyt selkeä haava, on tärkeää puhdistaa puremakohta ja pitää silmällä mahdollisten infektio-oireiden, kuten punoituksen tai turvotuksen varalta. Joissakin tapauksissa puremakohta voi tulehtua ja vaatia antibioottikuuria.
Oireita voi lievittää viilentämällä puremakohtaa kylmällä vedellä tai kylmäpakkauksilla. Näitä ei kuitenkaan pidetä koskaan suoraa ihoa vasten! Jos puremakohta on erittäin turvoksissa tai aiheuttaa lemmikille voimakasta kipua, kannattaa hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Eläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä oireita helpottavaa lääkitystä.
Ennaltaehkäisy
Puremien ennaltaehkäisy on tärkeä osa hyönteisten puremien välttämisessä. Esimerkiksi hyttysiä ja paarmoja voi torjua käyttämällä hyönteiskarkotteita tai suojaavia vaatteita. Ampiaisten pistoja voi välttää seuraamalla lemmikkiään ja huolehtimalla, ettei se pääse esimerkiksi maa-ampiaispesän lähelle. Punkkeja vastaan voi suojautua sopivan vaatetuksen lisäksi käyttämällä punkkipantoja tai muita soveltuvia aineita. Punkeista ja punkkikarkotteista voi lukea lisää täältä.
Eläimen keho on hyvä käydä läpi joka päivä mahdollisten puremien varalta. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti, eivätkä tilanteet tällöin äidy vakaviksi. Hyönteisten puremat voivat olla vaarallisia, mutta useimmiten niistä selvitään kotikonstein.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 3, 2023 | app
Punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä verta imeviä hämähäkkieläimiä, jotka elävät kasveissa ja eläimissä. Punkeista puhutaan suomen kielessä myös puutiaisina, ja ne kuuluvat loiseläimiin. Punkkien puremat saattavat olla vaarallisia, sillä ne voivat levittää sairauksia, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Taudin levittämistä varten punkkien täytyy olla itse infektoituneita näillä taudeilla. Punkit voivat levittää tauteja ympäri vuoden, joten punkkien torjunta ja säännöllisiä punkkitarkastuksia kannattaa tehdä myös vuoden ympäri.
Punkit ovat Suomessa aktiivisia pääsääntöisesti keväästä syksyyn, kun ulkolämpötila on yli 5 celsiusasteen. Punkit aktivoituvat huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja niitä havaitaan aina syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka, kunnes ensimmäiset pakkaset saapuvat. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten metsissä, pensaikoissa, niityillä ja puistoissa.
Suojautuminen ja punkinpurema
Punkkeja vastaan on hyvä suojautua käyttämällä esimerkiksi pitkiä housuja ja paitoja, jos kulkee paljon metsissä ja niityillä. Myös hyönteis- ja punkkikarkoitteista voi olla hyötyä, etenkin eläimillä. Lemmikkien keho, kuten myös oma keho on syytä tarkistaa päivittäin, jotta punkit havaitaan mahdollisimman nopeasti. Mitä pidempään punkki on kiinni ihossa, sitä suurempi riski on, että punkki voi tartuttaa mahdollista tautia.
Jos punkki on päässyt puremaan, tulee se poistaa välittömästi mieluiten punkkipihtejä hyödyntäen. Punkin päähän tulee tarttua mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää punkki hitaasti ja tasaisesti ulos ihosta. Puremakohta puhdistetaan ja sitä seurataan muutaman päivän ajan mahdollisten tulehdusoireiden varalta. Punkin poistamisesta voi lukea myös täältä.
Jos punkin pureman jälkeen ilmenee oireita kuten ihottumaa tai kuumeilua tai muita oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon mahdollisimman pian. Borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Sama pätee lemmikkeihin. Jos eläin oireilee punkinpureman jälkeen, tulee ehdottomasti ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Punkin puremasta taudin siirtyminen pureman kohteeseen vaihtelee taudin tyypistä riippuen. Esimerkiksi borrelioosia aiheuttava bakteeri siirtyy punkin syljestä puremakohtaan yleensä vasta noin vuorokauden kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume tarttuu yleensä nopeammin, noin 15 minuutin kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume on verrattain harvinainen sairaus Suomessa, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vuosittain ilmoitetaan noin 20-70 uutta tartuntatapausta.
Punkit voivat purra myös tassuihin. Huolellinen punkkitarkastus onkin hyvin tärkeää.
Punkkikarkotteet
Lemmikkien punkkikarkotteet sisältävät yleensä yhtä tai useampaa seuraavista aineista: fiproniili, permetriini, pyretroideja, imidaklopridi, selamektiini ja fluralaneeri. Nämä aineet toimivat eri tavoin, mutta yleisesti ottaen niiden tarkoituksena on torjua punkkeja ja muita hyönteisiä.
Fiproniili, pyretroidit ja permetriini ovat hermosolujen toimintaa estäviä aineita ja lopulta aiheuttavat punkin kuoleman. Myös hyönteismyrkky imidaklopridi ja punkkikarkotteista käytettävä selamektiini vaikuttavat punkin hermostoon. Fluralaneeri taas estää punkkien kehitystä ja lisääntymistä.
Punkkikarkotteet toimivat yleensä nopeasti, mutta niiden teho voi vaihdella eri aineiden ja valmisteiden välillä. Useimmat punkkikarkotteet on levitettävä suoraan eläimen iholle, jotta ne voivat imeytyä tehokkaasti. Joissakin tapauksissa karkotteet voivat myös olla pillereitä tai muita suun kautta annettavia lääkkeitä.
Punkkikarkotteiden haittoja
Punkkien torjunta-aineet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia sekä eläimille että ihmisille, jos niitä käytetään väärin tai liikaa. Haittavaikutukset voivat vaihdella lievästä ärsytyksestä ja kutinasta vakaviin terveysongelmiin. Siksi on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain suositeltuja määriä.
Eläimissä havaittuja punkkikarkotteista aiheutuneita haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihoärsytys, allergiset reaktiot, väsymys, heikkous, huimaus ja vatsavaivat. Joillekin eläimille torjunta-aineet voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ihmisillä haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihon ärsytys ja allergiset reaktiot, hengitysvaikeudet, päänsärky ja huimaus. Jos eläimellä tai ihmisellä esiintyy haittavaikutuksia punkkikarkotteiden käytön jälkeen, on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin tai eläinlääkäriin.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 26, 2023 | Ohjeet
Punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä verta imeviä hämähäkkieläimiä, jotka elävät kasveissa ja eläimissä. Punkeista puhutaan suomen kielessä myös puutiaisina, ja ne kuuluvat loiseläimiin. Punkkien puremat saattavat olla vaarallisia, sillä ne voivat levittää sairauksia, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Punkit voivat levittää tauteja ympäri vuoden, joten punkkien torjunta ja säännöllisiä punkkitarkastuksia kannattaa tehdä myös vuoden ympäri.
Punkit ovat Suomessa aktiivisia pääsääntöisesti keväästä syksyyn, kun ulkolämpötila on yli 5 celsiusasteen. Punkit aktivoituvat huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja niitä havaitaan aina syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka, kunnes ensimmäiset pakkaset saapuvat. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten metsissä, pensaikoissa, niityillä ja puistoissa.
Suojautuminen ja punkinpurema
Punkkeja vastaan on hyvä suojautua käyttämällä esimerkiksi pitkiä housuja ja paitoja, jos kulkee paljon metsissä ja niityillä. Myös hyönteis- ja punkkikarkoitteista voi olla hyötyä, etenkin eläimillä. Lemmikkien keho, kuten myös oma keho on syytä tarkistaa päivittäin, jotta punkit havaitaan mahdollisimman nopeasti. Punkin poistamisesta voi lukea myös täältä.
Jos punkki on päässyt puremaan, tulee se poistaa välittömästi mieluiten punkkipihtejä hyödyntäen. Punkin päähän tulee tarttua mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää punkki hitaasti ja tasaisesti ulos ihosta. Puremakohta puhdistetaan ja sitä seurataan muutaman päivän ajan mahdollisten tulehdusoireiden varalta.
Jos punkin pureman jälkeen ilmenee oireita kuten ihottumaa tai kuumeilua tai muita oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon mahdollisimman pian. Sama pätee lemmikkeihin. Jos eläin oireilee punkinpureman jälkeen, tulee ehdottomasti ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Punkin puremasta taudin siirtyminen pureman kohteeseen vaihtelee taudin tyypistä riippuen. Esimerkiksi borrelioosia aiheuttava bakteeri siirtyy punkin syljestä puremakohtaan yleensä vasta noin vuorokauden kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume tarttuu yleensä nopeammin, noin 15 minuutin kuluttua puremasta. Lisätietoa punkkien välittämistä taudeista löytyy täältä.
Punkkikarkotteet
Lemmikkien punkkikarkotteet sisältävät yleensä yhtä tai useampaa seuraavista aineista: fiproniili, permetriini, pyretroideja, imidaklopridi, selamektiini ja fluralaneeri. Nämä aineet toimivat eri tavoin, mutta yleisesti ottaen niiden tarkoituksena on torjua punkkeja ja muita hyönteisiä.
Punkkikarkotteet toimivat yleensä nopeasti, mutta niiden teho voi vaihdella eri aineiden ja valmisteiden välillä. Useimmat punkkikarkotteet on levitettävä suoraan eläimen iholle, jotta ne voivat imeytyä tehokkaasti. Joissakin tapauksissa karkotteet voivat myös olla pillereitä tai muita suun kautta annettavia lääkkeitä.
Punkkikarkotteiden haittoja
Punkkien torjunta-aineet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia sekä eläimille että ihmisille, jos niitä käytetään väärin tai liikaa. Haittavaikutukset voivat vaihdella lievästä ärsytyksestä ja kutinasta vakaviin terveysongelmiin. Siksi on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain suositeltuja määriä.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 26, 2023 | Ohjeet
Koiralla on punkki!
Puutiaiset eli punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä, lämminveristen selkärankaisten verta ravintonaan käyttäviä hämähäkkieläimiä. Uhriksi soveltuvat niin me ihmiset kuin kaikenkarvaiset lemmikkimme. Verta imiessään punkit voivat levittää sylkensä mukana punkkitauteja uhriinsa.
Mitä sairauksia punkit voivat levittää?
Punkkitauteja kantavat punkit voivat levittää koiraan seuraavia bakteereita:
- borrelia
- anaplasma
- ehrlichia
Punkit voivat levittää myös viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavan puutiaisaivotulehduksen eli TBE:n (tick borne encephalitis). Puutiaisaivokuume on koiralla mahdollinen, mutta onneksi erittäin harvinainen. Punkkien levittämistä taudeista voit lukea lisää täältä.
Miten punkkisairaudet oireilevat?
Punkkien levittämien bakteerisairauksien oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmaantua hiipien. Riippuen aiheuttajasta, oireet voivat kehittyä viikon sisällä puremasta tai niiden ilmenemiseen voi mennä jopa useampi kuukausi. Oireina on voi olla esimerkiksi ruokahaluttomuus, kuume, ontuminen ja nivelkivut ja verenvuototaipumus. Puutiaisaivotulehduksessa voi ilmetä keskushermosto-oireita kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä.
Miten punkkisairauksia hoidetaan?
Punkkisairauksien diagnosointi voi olla joskus hankalaa. Bakteerisairauksien hoidossa käytetään oireenmukaisen tukihoidon lisäksi antibiootteja. Viruksen aiheuttamaan aivotulehdukseen ei koirilla ole hoitoa.
Punkkitautien ehkäiseminen
Punkit liikkuvat ateriaa etsiskellen karkeasti maaliskuulta lokakuulle, mutta leutojen talvien aikaan punkkikausi voi alkaa jopa tammikuulta ja virua vielä pidemmälle vuoden loppuun. Punkkeja tavataan nykyisin lähes koko Suomessa.
Paras tapa välttyä punkkitaudeilta on suojata koira punkeilta punkkien häätöön tarkoitetulla lääkevalmisteella. Valmisteita on eri muodossa, osaan vaaditaan resepti. Lääkkeen valinnassa tulee ottaa huomioon koiran rotu, mahdolliset sairaudet, mahdolliset aiemmat lääkeaineyliherkkyydet, elintavat ja muut perheenjäsenet (kissat, pikkulapset, muut koirat joilla mahdollisia sairauksia/lääkeaineyliherkkyyksiä). Tärkeää on myös huolehtia päivittäisestä punkkitarkastuksesta pahimman punkkikauden aikaan.
Punkin poistaminen
Jos koiralla on punkki, on tärkeää irrottaa se ajoissa. Punkkitauteja aiheuttavilla bakteereilla kestää noin 24 tuntia punkin kiinnittymisestä kulkeutua punkin sylkirauhasiin ja sylkeen. Toimi seuraavasti:
Punkin irrottaminen:
- Käytä asianmukaisia punkinpoistovälineitä (pihdit, lasso tai levy).
- Aseta poistovälineaivan ihoa vasten.
- Poistovälineellä, joka on asetettu aivan koiran ihon ja punkin kasvojen väliin, voi tehdä tasaista kiertävää liikettä, näin punkkiusein irrottaa otteensa ja se saadaan ehjänä irti.
Älä ota punkin ruumiista kiinni esim. pinseteillä ja purista, tai uita punkkia alkoholissa, öljyssä tai jäädytä sitä, ettei se oksenna, ja eritä näin taudinaiheuttajia koiraan. Jos punkin pää jää irrottaessa kiinni ihoon, kaivautuu pää refleksinomaisesti syvemmälle. Jos näin käy, älä yritä kaivaa päätä ulos. Desinfioi alue huolella 2-3 krt/vrk. Aluetta voi kylmätä aluksi pari kertaa päivässä 5-15 min kerrallaan.
Milloin eläinlääkäriin?
Mikäli koiralla esiintyy punkkitaudin oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Mikäli punkki on kiinni herkällä alueella kuten silmän läheisyydessä tai korvassa tai jos punkinpoisto kohta on epäilyttävän näköinen tai tarvitset muuta punkin poistoon liittyvää apua akuutisti, ota yhteyttä etäeläinlääkäriin. Jos tarvitset apua punkkihäätölääkkeen valinnassa, etäeläinlääkäri voi auttaa myös koirallesi sopivimman valmisteen löytämisessä.
mennessä ELL Eva Kaisti | tammi 22, 2021 | Ohjeet
Borellia burgdorferi
aiheuttaa borellioosin ihmisillä sekä eläimillä.
Borellioosin oireiden alkaminen tartunnasta kestää koiralla jopa 2 – 6 kuukautta.
Oireet: ruokahaluttomuus, väsymys, kuume, jalasta toiseen siirtyvä ontuma, imusolmukkeiden turpoaminen, syömättömyys, nivelten turpoaminen.
Tartunnat voidaan seuloa pikatesteillä (esim. Snap 4Dx), mutta diagnoosi
varmistetaan yleensä tarkemmilla verinäytetutkimuksilla.
HUOM. Myös terveillä koirilla ja kissoilla voi olla borrellia sekä
anaplasma vasta-aineita ilman kliinistä tautia.
Jos lemmikillä ilmenee etenkin loppukesästä loppuvuoteen hyvin epämääräisiä
oireita (etenkin syömättömyys, kuume eli rektaalilämpö >39,3C, jäykkyys,
ontuma), kannattaa asiaa kartoittaa yhdessä etäeläinlääkärin tai eläinlääkärin
kanssa.
Borellioosin hoito on pitkä antibioottikuuri.
Borelloosia vastaan on koirille olemassa rokote, joka estää bakteerin
siirtymisen punkista koiraan. Se ei estä punkkeja kiinnittymästä koiraan tai
muiden punkkivälitteisten patogeenien siirtymistä koiraan.
Anaplasma phagocytophilum
aiheuttaa anaplasmoosin ihmisillä sekä eläimillä
Anaplasma elää veren valkosolun sisällä.
Anaplasmoosissa oireet alkavat koiralla n. 1 – 2 viikkoa tartunnasta.
Oireet: kuume, apaattisuus, heikkous, syömättömyys, liikkumishaluttomuus, jäykkyys, ontuminen, imusolmukkeiden turpoaminen ja verihiutalekato. Myös oireettomia tartuntoja tavataan paljon.
Hoito: antibioottikuuri
Flavivirus aiheuttaa puutiaisaivokuumeen (TBE tick-borne encephalitis)
Viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta vastaan on ihmisille rokote, koirille ei.
Virus tarttuu muista punkkivälitteisistä sairauksista
poiketen välittömästi punkin kiinnittymisen jälkeen syljen kautta!
Oireina ihmisillä ilmenee kuumetta, päänsärkyä ja
lihaskipuja sekä niskan jäykkyyttä.
Koirat ovat usein oireettomia. Harvinaisissa tapauksissa
ilmenee keskushermosto-oireita kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä.
Lemmikkien sairastuminen on äärimmäisen harvinaista.
Lemmikeille ei ole parantavaa hoitoa.
Ehrlichia canis
aiheuttaa koirilla erlichioosia.
Sitä levittää ruskea koiranpunkki, tiettävästi suomalaiset puutiaiset eivät (vielä) levitä sitä. Näinpä erlichioosi on eritoten tuontikoirien ja reissaajien ongelma, erityishuomio heidän punkkisuojaan!
Oireet ovat epämääräisiä: kuume, väsymys, syömättömyys, kalpeat limakalvot, suurentuneet imusolmukkeet, lisääntynyt juominen, mahasuolikanavan ongelmat.
Verinäytteessä nähdään vähäisesti punasoluja sekä verihiutaleita. Verestä voidaan tehdä vasta-ainetesti piilevien infektioiden varalta. Verisivelyssä voidaan mikroskopoimalla nähdä itse loisia. Akuutissa sairastapauksessa voidaan oireilun ensimmäisellä viikolla tutkia veri PCR-menetelmällä.
Babesia canis
aiheuttaa babesioosia, mikä on niin ikään reissaajien ja tuontikoirien ongelma.
Babesia-alkueläinelää koiran veressä. Se tuhoaa punasoluja.
Oireet: kuume, väsymys, limakalvojen kalpeus, tumma virtsa.
Verinäytteissä nähdään anemiaa eli punasolujen vähyyttä. Verestä voidaan tehdä vasta-ainetesti piilevien infektioiden varalta. Verisivelyssä voidaan mikroskopoimalla nähdä itse loisia. Luotettavin menetelmä akuutissa sairastapauksessa on PCR-menetelmä, jolla voidaan nähdä loisia.
Lue lisää punkeista täältä
Lue lisää lemmikkien ulkoloisista täältä
MSDn artikkelit punkkivälitteisistä sairauksista lemmikillä: http://www.koiratpunkkejavastaan.fi/
Punkkilääkkeistä lisätietoa täällä.
Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.
Eläinlääkäri Eva Kaisti
Vetsy Oy
Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.
Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet
