Punkit ja punkkikarkotteet

Punkit ja punkkikarkotteet

Punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä verta imeviä hämähäkkieläimiä, jotka elävät kasveissa ja eläimissä. Punkeista puhutaan suomen kielessä myös puutiaisina, ja ne kuuluvat loiseläimiin. Punkkien puremat saattavat olla vaarallisia, sillä ne voivat levittää sairauksia, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Taudin levittämistä varten punkkien täytyy olla itse infektoituneita näillä taudeilla. Punkit voivat levittää tauteja ympäri vuoden, joten punkkien torjunta ja säännöllisiä punkkitarkastuksia kannattaa tehdä myös vuoden ympäri.

Punkit ovat Suomessa aktiivisia pääsääntöisesti keväästä syksyyn, kun ulkolämpötila on yli 5 celsiusasteen. Punkit aktivoituvat huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja niitä havaitaan aina syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka, kunnes ensimmäiset pakkaset saapuvat. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten metsissä, pensaikoissa, niityillä ja puistoissa. 

Suojautuminen ja punkinpurema

Punkkeja vastaan on hyvä suojautua käyttämällä esimerkiksi pitkiä housuja ja paitoja, jos kulkee paljon metsissä ja niityillä. Myös hyönteis- ja punkkikarkoitteista voi olla hyötyä, etenkin eläimillä. Lemmikkien keho, kuten myös oma keho on syytä tarkistaa päivittäin, jotta punkit havaitaan mahdollisimman nopeasti. Mitä pidempään punkki on kiinni ihossa, sitä suurempi riski on, että punkki voi tartuttaa mahdollista tautia. 

Jos punkki on päässyt puremaan, tulee se poistaa välittömästi mieluiten punkkipihtejä hyödyntäen. Punkin päähän tulee tarttua mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää punkki hitaasti ja tasaisesti ulos ihosta. Puremakohta puhdistetaan ja sitä seurataan muutaman päivän ajan mahdollisten tulehdusoireiden varalta. Punkin poistamisesta voi lukea myös täältä.

Jos punkin pureman jälkeen ilmenee oireita kuten ihottumaa tai kuumeilua tai muita oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon mahdollisimman pian. Borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Sama pätee lemmikkeihin. Jos eläin oireilee punkinpureman jälkeen, tulee ehdottomasti ottaa yhteys eläinlääkäriin. 

Punkin puremasta taudin siirtyminen pureman kohteeseen vaihtelee taudin tyypistä riippuen. Esimerkiksi borrelioosia aiheuttava bakteeri siirtyy punkin syljestä puremakohtaan yleensä vasta noin vuorokauden kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume tarttuu yleensä nopeammin, noin 15 minuutin kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume on verrattain harvinainen sairaus Suomessa, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vuosittain ilmoitetaan noin 20-70 uutta tartuntatapausta. 

Punkit voivat purra myös tassuihin. Huolellinen punkkitarkastus onkin hyvin tärkeää.

Punkkikarkotteet

Lemmikkien punkkikarkotteet sisältävät yleensä yhtä tai useampaa seuraavista aineista: fiproniili, permetriini, pyretroideja, imidaklopridi, selamektiini ja fluralaneeri. Nämä aineet toimivat eri tavoin, mutta yleisesti ottaen niiden tarkoituksena on torjua punkkeja ja muita hyönteisiä.

Fiproniili, pyretroidit ja permetriini  ovat hermosolujen toimintaa estäviä aineita ja lopulta aiheuttavat punkin kuoleman. Myös hyönteismyrkky imidaklopridi ja punkkikarkotteista käytettävä selamektiini vaikuttavat punkin hermostoon. Fluralaneeri taas estää punkkien kehitystä ja lisääntymistä.

Punkkikarkotteet toimivat yleensä nopeasti, mutta niiden teho voi vaihdella eri aineiden ja valmisteiden välillä. Useimmat punkkikarkotteet on levitettävä suoraan eläimen iholle, jotta ne voivat imeytyä tehokkaasti. Joissakin tapauksissa karkotteet voivat myös olla pillereitä tai muita suun kautta annettavia lääkkeitä.

Punkkikarkotteiden haittoja

Punkkien torjunta-aineet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia sekä eläimille että ihmisille, jos niitä käytetään väärin tai liikaa. Haittavaikutukset voivat vaihdella lievästä ärsytyksestä ja kutinasta vakaviin terveysongelmiin. Siksi on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain suositeltuja määriä.

Eläimissä havaittuja punkkikarkotteista aiheutuneita haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihoärsytys, allergiset reaktiot, väsymys, heikkous, huimaus ja vatsavaivat. Joillekin eläimille torjunta-aineet voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ihmisillä haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihon ärsytys ja allergiset reaktiot, hengitysvaikeudet, päänsärky ja huimaus. Jos eläimellä tai ihmisellä esiintyy haittavaikutuksia punkkikarkotteiden käytön jälkeen, on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Punkit ja niiden tuomat vaarat

Punkit ja niiden tuomat vaarat

Koiralla on punkki!

Puutiaiset eli punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä, lämminveristen selkärankaisten verta ravintonaan käyttäviä hämähäkkieläimiä. Uhriksi soveltuvat niin me ihmiset kuin kaikenkarvaiset lemmikkimme.  Verta imiessään punkit voivat levittää sylkensä mukana punkkitauteja uhriinsa. 

Mitä sairauksia punkit voivat levittää?

Punkkitauteja kantavat punkit voivat levittää koiraan seuraavia bakteereita:

  • borrelia 
  • anaplasma 
  • ehrlichia 

Punkit voivat levittää myös viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavan puutiaisaivotulehduksen eli TBE:n (tick borne encephalitis). Puutiaisaivokuume on koiralla mahdollinen, mutta onneksi erittäin harvinainen. Punkkien levittämistä taudeista voit lukea lisää täältä.

Miten punkkisairaudet oireilevat?

Punkkien levittämien bakteerisairauksien oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmaantua hiipien. Riippuen aiheuttajasta, oireet voivat kehittyä viikon sisällä puremasta tai niiden ilmenemiseen voi mennä jopa useampi kuukausi. Oireina on voi olla esimerkiksi ruokahaluttomuus, kuume, ontuminen ja nivelkivut ja verenvuototaipumus. Puutiaisaivotulehduksessa voi ilmetä keskushermosto-oireita kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä.

Miten punkkisairauksia hoidetaan?

Punkkisairauksien diagnosointi voi olla joskus hankalaa. Bakteerisairauksien hoidossa käytetään oireenmukaisen tukihoidon lisäksi antibiootteja. Viruksen aiheuttamaan aivotulehdukseen ei koirilla ole hoitoa.

Punkkitautien ehkäiseminen

Punkit liikkuvat ateriaa etsiskellen karkeasti maaliskuulta lokakuulle, mutta leutojen talvien aikaan punkkikausi voi alkaa jopa tammikuulta ja virua vielä pidemmälle vuoden loppuun. Punkkeja tavataan nykyisin lähes koko Suomessa.

Paras tapa välttyä punkkitaudeilta on suojata koira punkeilta punkkien häätöön tarkoitetulla lääkevalmisteella. Valmisteita on eri muodossa, osaan vaaditaan resepti. Lääkkeen valinnassa tulee ottaa huomioon koiran rotu, mahdolliset sairaudet, mahdolliset aiemmat lääkeaineyliherkkyydet, elintavat ja muut perheenjäsenet (kissat, pikkulapset, muut koirat joilla mahdollisia sairauksia/lääkeaineyliherkkyyksiä). Tärkeää on myös huolehtia päivittäisestä punkkitarkastuksesta pahimman punkkikauden aikaan. 

Punkin poistaminen

Jos koiralla on punkki, on tärkeää irrottaa se ajoissa. Punkkitauteja aiheuttavilla bakteereilla kestää noin 24 tuntia  punkin kiinnittymisestä kulkeutua punkin sylkirauhasiin ja sylkeen. Toimi seuraavasti:

Punkin irrottaminen:

  1. Käytä asianmukaisia punkinpoistovälineitä (pihdit, lasso tai levy). 
  2. Aseta poistovälineaivan ihoa vasten. 
  3. Poistovälineellä, joka on asetettu aivan koiran ihon ja punkin kasvojen väliin, voi tehdä tasaista kiertävää liikettä, näin punkkiusein  irrottaa otteensa ja se saadaan ehjänä irti.

Älä ota punkin ruumiista kiinni esim. pinseteillä ja purista, tai uita punkkia alkoholissa, öljyssä tai jäädytä sitä, ettei se oksenna, ja eritä näin taudinaiheuttajia koiraan. Jos punkin pää jää irrottaessa kiinni ihoon, kaivautuu pää refleksinomaisesti syvemmälle. Jos näin käy, älä yritä kaivaa päätä ulos. Desinfioi alue huolella 2-3 krt/vrk. Aluetta voi  kylmätä aluksi pari kertaa päivässä 5-15 min kerrallaan.

Milloin eläinlääkäriin?

Mikäli koiralla esiintyy punkkitaudin oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Mikäli punkki on kiinni herkällä alueella kuten silmän läheisyydessä tai korvassa tai jos  punkinpoisto kohta on epäilyttävän näköinen tai tarvitset muuta punkin poistoon liittyvää apua akuutisti, ota yhteyttä etäeläinlääkäriin.  Jos tarvitset apua punkkihäätölääkkeen valinnassa, etäeläinlääkäri voi auttaa myös koirallesi sopivimman valmisteen löytämisessä.

Punkkivälitteiset sairaudet – myös lemmikkieläin voi sairastua punkista.

Punkkivälitteiset sairaudet – myös lemmikkieläin voi sairastua punkista.

eläinlääkäri-punkit-helsinki.

Borellia burgdorferi

aiheuttaa borellioosin ihmisillä sekä eläimillä.

Borellioosin oireiden alkaminen tartunnasta kestää koiralla jopa 2 – 6 kuukautta.

Oireet: ruokahaluttomuus, väsymys, kuume, jalasta toiseen siirtyvä ontuma, imusolmukkeiden turpoaminen, syömättömyys, nivelten turpoaminen.

Tartunnat voidaan seuloa pikatesteillä (esim. Snap 4Dx), mutta diagnoosi
varmistetaan yleensä tarkemmilla verinäytetutkimuksilla.

HUOM. Myös terveillä koirilla ja kissoilla voi olla borrellia sekä
anaplasma vasta-aineita ilman kliinistä tautia.

Jos lemmikillä ilmenee etenkin loppukesästä loppuvuoteen hyvin epämääräisiä
oireita (etenkin syömättömyys, kuume eli rektaalilämpö >39,3C, jäykkyys,
ontuma), kannattaa asiaa kartoittaa yhdessä etäeläinlääkärin tai eläinlääkärin
kanssa.

Borellioosin hoito on pitkä antibioottikuuri.

Borelloosia vastaan on koirille olemassa rokote, joka estää bakteerin
siirtymisen punkista koiraan. Se ei estä punkkeja kiinnittymästä koiraan tai
muiden punkkivälitteisten patogeenien siirtymistä koiraan.

Anaplasma phagocytophilum

aiheuttaa anaplasmoosin ihmisillä sekä eläimillä

Anaplasma elää veren valkosolun sisällä.

Anaplasmoosissa oireet alkavat koiralla n. 1 – 2 viikkoa tartunnasta.

Oireet: kuume, apaattisuus, heikkous, syömättömyys, liikkumishaluttomuus, jäykkyys, ontuminen, imusolmukkeiden turpoaminen ja verihiutalekato. Myös oireettomia tartuntoja tavataan paljon.

Hoito: antibioottikuuri

Flavivirus aiheuttaa puutiaisaivokuumeen (TBE tick-borne encephalitis)

Viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta vastaan on ihmisille rokote, koirille ei.

Virus tarttuu muista punkkivälitteisistä sairauksista
poiketen välittömästi punkin kiinnittymisen jälkeen syljen kautta!

Oireina ihmisillä ilmenee kuumetta, päänsärkyä ja
lihaskipuja sekä niskan jäykkyyttä.

Koirat ovat usein oireettomia. Harvinaisissa tapauksissa
ilmenee keskushermosto-oireita kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä.

Lemmikkien sairastuminen on äärimmäisen harvinaista.
Lemmikeille ei ole parantavaa hoitoa.

Ehrlichia canis

aiheuttaa koirilla erlichioosia.

Sitä levittää ruskea koiranpunkki, tiettävästi suomalaiset puutiaiset eivät (vielä) levitä sitä. Näinpä erlichioosi on eritoten tuontikoirien ja reissaajien ongelma, erityishuomio heidän punkkisuojaan!

Oireet ovat epämääräisiä: kuume, väsymys, syömättömyys, kalpeat limakalvot, suurentuneet imusolmukkeet, lisääntynyt juominen, mahasuolikanavan ongelmat.

Verinäytteessä nähdään vähäisesti punasoluja sekä verihiutaleita. Verestä voidaan tehdä vasta-ainetesti piilevien infektioiden varalta. Verisivelyssä voidaan mikroskopoimalla nähdä itse loisia. Akuutissa sairastapauksessa voidaan oireilun ensimmäisellä viikolla tutkia veri PCR-menetelmällä.

Babesia canis

aiheuttaa babesioosia, mikä on niin ikään reissaajien ja tuontikoirien ongelma.

Babesia-alkueläinelää koiran veressä. Se tuhoaa punasoluja.

Oireet: kuume, väsymys, limakalvojen kalpeus, tumma virtsa.

Verinäytteissä nähdään anemiaa eli punasolujen vähyyttä. Verestä voidaan tehdä vasta-ainetesti piilevien infektioiden varalta. Verisivelyssä voidaan mikroskopoimalla nähdä itse loisia. Luotettavin menetelmä akuutissa sairastapauksessa on PCR-menetelmä, jolla voidaan nähdä loisia.

Lue lisää punkeista täältä

Lue lisää lemmikkien ulkoloisista täältä

MSDn artikkelit punkkivälitteisistä sairauksista lemmikillä: http://www.koiratpunkkejavastaan.fi/

Punkkilääkkeistä lisätietoa täällä.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

Punkit lemmikin ihossa täytyy irrottaa

Punkit lemmikin ihossa täytyy irrottaa

Eläinlääkäri_punkkilääke_helsinki.

Puutiaiset eli punkit (Ixodes ricinus) ovat suomen vaarallisimpia eläimiä, sillä ne kantavat ja levittävät useita tarttuvia tauteja, kuten borelliaa, anaplasmaa, ehrlichiaa, babesiaa sekä puutiaisaivokuumetta (TBE).

Lue lisää punkkivälitteisistä sairauksista täältä

Punkit elävät aluskasvillisuudesta, mistä ne tarttuvat koiran tai kissan kyytiin. Punkkeja esiintyy karkeasti maaliskuulta lokakuulle. Esimerkiksi alkuvuosi 2020 oli Etelä-Suomessa niin leuto, että kaksivuotiaat vain 1-2 mm kokoiset nymfit olivat jo tammikuussa liikkeellä etsimässä veriateriaa.

Kun punkki on viiltänyt uhrin ihon auki, työntää se kärsänsä ihon sisään imeäkseen verta. Punkki erittää kärsästään uhriinsa sementin kaltaista ainetta, jolla liimaa itsensä uhriinsa. Se myös erittää mm. verisuonia laajentavia ja veren hyytymistä estäviä aineita, sekä puudutusainetta. Puudutteen johdosta puremaa ei alkuun huomaa.

Kun punkki erittää sylkeä, voi sylkirauhasista erittyä patogeeneja, kuten borelliaa, anaplasmaa tai ehrlichiaa. Kaikki nämä patogeenit asuvat punkin suolistossa. Kun punkki aloittaa veren syömisen, aktivoituvat patogeenit suolistossa ja vaeltavat punkin sylkirauhasiin. Sieltä ne erittyvät uhriin, kuten koiraan, kissaan tai ihmiseen. Näillä patogeeneilla menee tähän matkaan suolisto -> sylkirauhanen -> uhri yleensä noin 24 tuntia punkin kiinnittymisestä.

Oheisessa artikkelissa lisätietoa patogeenien siirtymisajoista. 

HUOM: TBEtä eli puutiaisaivotulehdusta aiheuttava virus ei elä punkin suolistossa vaan välittyy uhriin heti, kun punkki aloittaa syömisen eli minuuteissa.

Eli ihmisten tulee suojautua punkeilta, poistaa punkit todella nopeasti tai rokottautua!

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/tbe-rokote-eli-punkkirokote

On tärkeää, että punkki irrotetaan mahdollisimman pian. Lemmikin punkkitarkastus tulee etenkin huhti-syyskuussa tehdä päivittäin!

Jos punkki on pieni, kun se irrotetaan, on hyvät mahdollisuudet, ettei se ole erittänyt lemmikeille merkittävimpiä tauteja uhriinsa, ja voidaan keskittyä huolehtimaan akuutista ihoreaktiosta.

Ruskea koiranpunkki (Rhipicephalus sanguineus) on Suomessa erittäin harvinainen, sitä on löytynyt vain tuontikoirista. Se voi elää koiran ulkopuolella jopa vuoden mm. lattilautojen raoissa, sohvissa jne., ja esiintyminen vaatii tuholaistorjujan myrkyttämään koko asunnon.

Eli on tärkeää hoidattaa kaikki tuontikoirat ja reissaajat huolella ennen Suomeen tulemista!

Ennaltaehkäisy ja poistaminen

Punkkien ennaltaehkäisy

Huolehdithan asianmukaisesta punkkikarkotteesta ajoissa.

Vaihtoehtoja on reseptivapaina sekä reseptillä. Apteekissa ja eläinlääkäriasemilla on reseptivapaasti pantoja sekä paikallisvaleliuoksia. Lisäksi on olemassa tabletteja suun kautta (reseptillä, ei saa määrätä etänä). Tabletit tehoavat joko kuukauden tai kolmen kuukauden ajan. Kaikkien lääkkeiden teho on tutkittu ja valmistaja takaa tietyissä olosuhteissa tietyn kestoisen tehon.

Älä käytä mitä vaan valmistetta kissoille, vain tietyt lääkkeet soveltuvat kissoille!

Punkkilääkkeiden teho ei ala välittömästi, vaan karkottava teho alkaa vasta, kun lääke on 1-2 vuorokauden kuluttua levinnyt ihonalaiseen rasvakudokseen. Älä siis jätä taukoja lääkkeen väliin, vaan kirjaa seuraavan punkkikarkotteen laitto kalenteriin, yleensä 3-4 viikon päähän edellisestä, jos kyseessä on paikallisvaleliuos.

Teho saattaa laskea, jos panta ei pitkä- ja tiheäturkkisella lemmikillä istu napakasti ihoa vasten, lemmikki ui paljon tai jos paikallisvaleliuos on leivitetty huolimattomasti.

Paikallisvaleliuoksia on useita ja ne ovat ihan riittäviä, kun ne annostellaan oikein. Iholle tulee tehdä useita pitkiä, siistejä jakauksia karvoitukseen ja lääke levittää iholle, jolloin se leviää ihonalaiseen rasvakudokseen. Sen ei tule imeytyä karvoihin tai sen teho laskee. Sitä ei myöskään saa levittää alueille, mistä lemmikki voi nuole sen pois, eli parhaat paikat ovat niska ja lapaluiden väli. Jos käytät permetriini sisältävää paikallisvaleliuosta, huomio sen olevan myrkyllistä kissoille, eli vältä sitä kissataloudessa. Se on myös vaarallista vesistöihin päätyessään, eli vältä sitä myös, jos koira tykkää uida.

Luontaistuotteitakin on useita, mutta niiden tehoa ei ole tutkittu, kuten lääkkeiden. Lisäksi ne voivat sisältää myrkyllisiä aineita, kuten valkosipulia. Valkosipuli ei estä punkkeja kiinnittymästä mutta pääsee lemmikin elimistöön ja tuhoaa punasoluja ja siten hankaloittaa hapenkulkua veressä.

Lue täältä lisää punkkilääkkeistä.

Punkin poistaminen

Käytä aina asianmukaisia punkinpoistovälineitä, kun poistat punkkia!

Pihdit, lasso tai levy tulee saada aseteltua aivan ihoa vasten. Välineellä, joka on asetettu aivan uhrin ihon ja punkin kasvojen väliin, voi tehdä tasaista kiertävää liikettä. Usein punkki irrottaa tällöin otteensa ja se saadaan ehjänä irti.

Älä ota punkin ruumiista kiinni esimerkiksi pinseteillä ja purista, punkki saattaa oksentaa ja erittää patogeenit uhriinsa. Älä uita punkkia alkoholissa, öljyssä tai jäädytä sitä, ettei se oksenna.

Jos ruumis irtoaa päästä ja pää jää lemmikkiin, kaivautuu pää refleksinomaisesti syvemmälle. Lisäksi kudos ympärillä turpoaa, mikä aiheuttaa sen, että pää uppoaa vielä syvemmälle. Kärsä sementoituu niin tiukasti kiinni kudoksiin ja on niin pieni, että sen esiin kaivaminen on usein mahdotonta. Jos näin käy, älä yritä itse kaivaa päätä ulos.

Toisinaan punkin pureman jälkeen saattaa ilmetä erittäin voimakasta punoitusta (kirkuvan punainen!) ja turvotusta (kudos on koholla ja paksuuntunut sekä joustamaton) n. 1 tai 2 Euron kolikon suuruisella alueella.

Keväällä lemmikit ovat usein herkempiä ja reagoivat ensimmäisiin punkin puremiin herkemmin, aivan kuin ihmiset ensimmäisin hyttysen pistoksiin. Alue voi olla punainen ja turvonnut usean päivän ajan, kaikkiaan jopa viikon ajan.

Puremakohta voi painua kuopalle, kun turvotus kasvaa ja ihon elastisuus vähenee. Kun ihon elastisuus vähenee ja se pingottuu, voi alue jopa erittää hivenen kudosnestettä ja näyttää siltä, kuin päällä olisi kellertävää kudosnestettä / tahmaa / kelmu.

Hyvin tarkasti katsottuna voi puremakuopassa erottaa kellertävää kudosta. Keltainen ei aina tarkoita mätää. Kudosten paranemisessa kudos käy läpi eri vaiheita ja korjausvaiheen granulaatiokudos ja vanhan, kuolleen kudoksen eliminaatioprosessi voi toisinaan näyttää hivenen kellertävältä, kun kudos tuupataan niin pienen reiän pinnalle, kuin mitä punkin puremasta jäänyt reikä on.

Desinfioi alue huolella 2-3 krt/vrk ja alkuun kylmää aluetta pari kertaa päivässä 5-15 min kerrallaan.

Lue lisää lemmikkien ulkoloisista täältä

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet