mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Talvi on monen lemmikin lempivuodenaika, kun lumi tuo mukanaan paljon hauskaa puuhaa ja seikkailuja. Mutta syksy ja talven ensimmäiset kuukaudet tuovat mukanaan myös märkiä loskakelejä, jotka voivat aiheuttaa lemmikeille ja niiden omistajille päänvaivaa. Märkä ja liukas sää ovat haasteellisia erityisesti paljon ulkoileville yksilöille.
Märkä ja mutainen maasto rasittaa lemmikin tassuja, koska mutaisella alustalla kävely voi olla epämukavaa, ja lopulta se voi johtaa tassujen ihoärsytyksiin. Kosteus lisää bakteerien ja sienten kasvua, mikä oireilee tassujen sieni-infektioina. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lemmikin tassut pysyvät puhtaina ja kuivina.
Sade ja märkä lumi voivat myös vaikuttaa lemmikin turkkiin ja ihoon. Märkä turkki on alttiimpi tulehduksille, kuten hot spotille, joka voi olla hyvinkin kipeä ja epämukava. Lue hot spot -tulehduksesta lisää täältä. Märkä turkki voi myös lisätä mahdollisuuksia ulkoloisten, kuten kirppujen ja punkkien tarttumista lemmikin iholle. Ulkoloisten häätöä kannattaakin jatkaa pitkälle syksyyn. Aiheesta lisää täältä. Lemmikin turkki onkin hyvä pitää puhtaana ja kuivata se huolellisesti aina tarpeen mukaan.
Oireet
Jos tassut tai turkki ovat jatkuvasti kosteita, luo se otollisen kasvualustan mikrobeille ja bakteereille. Usein sen seurauksena voi olla tassu- ja/tai ihotulehdus. Tassutulehduksista voi lukea lisää täältä. Iho- ja tassutulehdusten yleisimpiin oireisiin kuuluvat muun muassa:
- Kutina: Iho-ongelmat voivat aiheuttaa lemmikille voimakasta kutinaa, joka voi ilmetä raapimisena, nuolemisena tai puremisena. Tämä voi johtaa ihoärsytykseen ja mahdollisesti tulehduksiin.
- Punoitus ja turvotus: Iho-ongelmat voivat myös aiheuttaa ihon punoitusta ja turvotusta erityisesti alueilla, jotka ovat herkkiä, kuten kasvot, tassut ja korvat.
- Karvanlähtö: Iho-ongelmat voivat aiheuttaa lemmikin karvapeitteen muutoksia, kuten karvanlähtöä ja kaljujen kohtien muodostumista.
- Kuivuus ja hilseily: Iho-ongelmat voivat johtaa ihon kuivumiseen ja hilseilyyn, joka voi aiheuttaa ihon ärsytystä ja kutinaa.
- Haavat ja ruvet: Jos lemmikki raapii tai nuolee ihoaan liikaa, se voi johtaa haavojen ja rupien muodostumiseen, jotka voivat olla kivuliaita ja alttiita infektioille.
Syystalvi tuo mukanaan omat haasteensa eläimille.
Hoito
Märkyydestä aiheutuvat iho-ongelmat voivat johtaa mikrobien lisääntymiseen ja ihon tulehtumiseen. Asianmukainen hoito on siis tärkeää. Märkä turkki tulee kuivata huolella, jotta kosteus ei jää ihon pinnalle. Jos iho-ongelmat ovat vakavia tai pitkittyneitä, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Tässä on muutamia yleisimpiä hoitotoimenpiteitä, joita voidaan käyttää lemmikkien iho-ongelmien hoidossa:
- Pesu: Säännöllinen pesu auttaa pitämään lemmikkisi ihon puhtaana ja terveenä. On tärkeää käyttää lemmikillesi sopivaa shampoota, joka ei ärsytä tai kuivata ihoa. Liiallista pesua on hyvä välttää, koska sekin voi kuivattaa ihoa turhan paljon. Joissain tapauksissa hoidettavaa aluetta täytyy kuitenkin pestä esimerkiksi päivittäin.
- Ruokavalion muutos: Ruokavalio on tärkeä osa ihon terveyttä ja hyvinvointia. Sopivalla rehustuksella voidaan tukea ihoa ja iho-ongelmien paranemista. Autamme asiassa mielellämme.
- Kortisonihoito: Jos lemmikkisi iho-ongelmat ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä kortisonihoitoa. Kortisoni auttaa vähentämään tulehdusta ja kutinaa.
- Antibiootit: Jos iho-ongelmat johtuvat bakteeri-infektiosta, eläinlääkäri voi määrätä antibiootteja. Antibiootit auttavat tappamaan bakteereja ja vähentämään tulehdusta. Turhaa antibioottien käyttöä tulee kuitenkin välttää, jotta antibioottiresistenssiä ei muodostu.
- Paikallishoidot: Paikallishoitoja, kuten voiteita tai suihkeita voidaan käyttää lemmikkien iho-ongelmien hoitoon. Nämä voivat auttaa kutinan ja tulehduksen lievittämisessä ja haavojen paranemisessa. Voiteilla voidaan myös ylläpitää ihon kosteustasapainoa.
On tärkeää muistaa, että lemmikkien iho-ongelmien hoito voi olla haastavaa ja vaatia kärsivällisyyttä ja sitoutumista hoitoon.
Ennaltaehkäisy
Syystalven märkä loskakeli voi olla haasteellista aikaa lemmikeille. Omistajat voivat toteuttaa useita toimenpiteitä minimoidakseen märän sään aiheuttamia ongelmia. Tässä muutamia toimenpiteitä, joilla voit minimoida syksy-talven märkien loskakelien vaikutukset lemmikkiisi:
- Pidä lemmikin tassut puhtaina ja kuivina. Kuivaa tassut ja varpaanvälit lenkkien jälkeen. Tarkista myös tassujen välit kivi- ja jääpalojen varalta. Tarvittaessa tassut on hyvä huuhdella tai pestä.
- Vältä kylmiä paikkoja ja pintoja. Jäätävät pinnat voivat aiheuttaa paleltumia ja kipua lemmikin tassuille.
- Varmista, että eläimellä on kuiva ja lämmin peti.
- Vältä turhaa kastumista ja pidä esimerkiksi sadetakit käden ulottuvilla.
- Pidä lemmikin turkki hyvin hoidettuna. Säännöllinen harjaaminen ja turkin pesu auttavat pitämään lemmikin turkin terveenä ja vähentävät infektioriskiä.
- Harrasta lemmikin kanssa myös sisätiloissa.
Vaikka syystalven märät loskakelit voivat olla hankalia lemmikin omistajalle, huolellisuus ja varovaisuus voivat auttaa välttämään mahdollisia riskejä. Muista, että lemmikkisi terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä, ja että pienet toimenpiteet voivat auttaa pitämään sen turvassa ja onnellisena kaikkina vuodenaikoina.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Alabama rot on sairaus, joka tunnetaan myös nimellä idiopaattinen ihon ja munuaisten vajaatoiminta (IRIS). Tauti on saanut nimensä Alabaman osavaltiosta Yhdysvalloista, missä se havaittiin ensimmäistä kertaa 1980-luvulla. Taudin tarkka alkuperä ei ole kuitenkaan tiedossa. Se on toistaiseksi vielä harvinainen, mutta kuitenkin hyvin vakava sairaus. Tautia on toistaiseksi havaittu vain koirilla.
Sairaus aiheuttaa punaisia haavaumia, jotka ilmenevät yleensä koiran jaloissa. Taudin oireisiin kuuluvat myös rakkulat, joita voi esiintyä koiran suussa, ikenissä ja kielellä. Koiran virtsaamisen ja ulostamisen on myös raportoitu muuttuneen ennen muiden oireiden ilmenemistä. Haavaumia voi havaita jalkojen lisäksi muuallakin eläimen kehossa. Erityisen vaarallisen sairaudesta tekee se, että nämä haavaumat voivat johtaa munuaisten vajaatoimintaan, joka voi olla kohtalokas koirille.
Mistä Alabama rot johtuu?
Alabama rot -taudin tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta sen arvellaan johtuvan bakteeri-infektiosta ja liittyvän ulkoiluun kosteilla alueilla. Tarkemmin sanottuna kyseessä on gramnegatiivinen bakteeri, jonka nimi on Cutibacterium (aiemmin Proteus) marinum. Antibiooteilla ei ole tehoa Alabama rot -sairauden hoidossa, koska taudinaiheuttaja tuottaa myrkkyjä, jotka vahingoittavat verisuonten seinämiä ja aiheuttavat kudoksen kuolemista.
Antibiootit eivät pysty neutraloimaan näitä myrkkyjä, ja siksi hoito perustuu oireiden hallintaan ja tukevaan hoitoon, kuten neste- ja elektrolyyttitasapainon ylläpitämiseen. Taudin hoito on vaikeaa ja se johtaa usein kuolemaan, vaikka hoito aloitettaisiin nopeasti. Alabama rot -tartunnan voi saada vuoden ympäri. Erityisesti tautitapauksia on havaittu talvisin ja keväisin.
Alabama rot -tautia ei olla vielä havaittu Suomessa.
Missä Alabama rot -tautia esiintyy?
Tarkkaa tietoa globaalista Alabama rot -tapausten määrästä ei ole saatavilla, sillä tauti on harvinainen eikä kaikkialla sitä ehkä tunnisteta tai raportoida. Sairauden ensimmäiset tapaukset havaittiin Yhdysvalloissa 1980-luvulla, ja sen jälkeen sitä on raportoitu myös Euroopassa ja Isossa-Britanniassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa vuonna 2020 raportoitiin 19 tapausta, mutta määrä vaihtelee vuosittain ja alueittain.
Mihin koiranomistajien kannattaa kiinnittää huomiota?
On hyvä muistaa, että Alabama rot on edelleen erittäin harvinainen sairaus ja että koiranomistajien ei tarvitse olla liian huolestuneita siitä. Koiran terveydentilaa on syytä tarkkailla päivittäin ja ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jos koiran ihossa huomataan haavaumia tai muita oireita. Suomessa on raportoitu muutama Alabama rot -epäilytapaus, mutta kaikki tapaukset ovat osoittautuneet negatiivisiksi. Ensimmäinen epäilyksiä herättänyt tapaus oli vuonna 2017, ja vuonna 2018 ilmoitettiin kaksi epäilyä. Varmistuneita tapauksia ei ole ollut Suomessa.
Koirien omistajien on hyvä olla tietoisia Alabama rot -taudista ja lemmikkinsä ihon kuntoa ja yleistä terveydentilaa kannattaa tarkkailla. Jos koirassa huomataan ihon haavaumia tai muita oireita, on asia hyvä käydä selvittämässä eläinlääkärillä. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä. Koska Suomessa ei olla varmistettu yhtään tautitapausta, on hyvin todennäköistä, että koiran iho-ongelmat johtuvat kuitenkin jostain muusta kuin Alabama rot -taudista.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mitä hilse on?
Iho on niin ihmisen kuin koirankin elimistön suurin elin. Iho koostuu kolmesta kerroksesta: orvaskedestä, verinahasta ja ihonalaiskudoksesta. Orvaskesi eli epidermis on ihon ulommaisin pintakerros. Epidermiksessä on erilaisia soluja, muun muassa keratinosyyttejä. Ne muodostavat ihon uloimman suojakerroksen, joka uusiutuu, keratinosyyttien liikkuessa kohti epidermiksen pintaa. Pintaan päästyään ne kuolevat ja hilseilevät pikkuhiljaa pois.
Hilse on siis ihoa suojaavaa kuollutta pintasolukkoa.
Koiran ihon uloin kerros uusiutuu noin 20 päivässä. Siihen, kuinka nopeasti ihon orvaskesi uusiutuu ja millä tahdilla kuolleet solut hilseilevät pois vaikuttavat niin perintötekijät, ravinto kuin hormonitoimintakin. Jos hilseily on epätavallisen runsasta tai koiralla on hilseilyn lisäksi myös muita iho-oireita kuten kutinaa tai kaljuuntumista, tai yleisoireita kuten lihomista tai runsastunutta juomista, voi hilseily olla merkki sairaudesta.
Miksi koira hilseilee?
Hilseilyä voi aiheuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi:
- Turkinhoitoon liittyvät:
- liiallinen peseminen
- peseminen koiralle sopimattomalla shampoolla (ihmisten shampoo!)
- Ruokintaan liittyvät:
- ruokavalion vähäinen rasvahappojen määrä
- vähäinen vitamiinien määrä esim. B12 ja folaatti (etenkin raakaruokinta ilman tasapainoista ravintolisää)
- Ilmastoon liittyvät:
- karvanvaihto
- Suomen talvikelit: kuiva ilma niin sisällä kuin ulkona
- Allergiat
Allergioissa hilseilyn lisäksi tyypillinen oire on ihon kutina, jota koira pyrkii helpottamaan raapimalla, nuolemalla ja hankaamalla. Iho voi punoittaa ja karvapeite voi kutisevista kohdista harventua.
- atopia
- ruoka-aineallergia
- Ihotulehdukset
Tulehtunut iho usein kutisee, punoittaa ja ihossa on ihottumaa, finnejä tai se erittää märkäeritettä.
- ihon hiiva-ja bakteeritulehdukset
- ihon sieni-infektio eli dermatofytoosi
- Hilsepunkkitartunta
Hilsepunkkia ei voi erottaa selvästi paljaalla silmällä, mutta hilseen eli hilsepunkkien voi joskus havaita liikkuvan. Hilsepunkki aiheuttaa kutinaa.
- Muut ihosairaudet
- ihon primaariset hilseilyhäiriöt:
- seborrea sicca eli kuiva hilse (saksanpaimenkoira, irlanninsetteri)
- seborrea oleosa eli rasvainen hilse (cockerspanieli, westie, labradorinnoutaja)
- sebaceous adenitis (isovillakoira, akita, visla, samojedi)
- Erilaiset systeemisairaudet eli koko elimistöön vaikuttavat sairaudet
Riippuen sairaudesta, systeemisairauksissa on ihon hilseilyn lisäksi myös muita oireita.
- kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (koira on usein vetämätön, lihoo vaikka ruoka ja sen määrä pysyy saman ja koira voi kaljuuntua)
- lisämunuaisten liikatoiminta eli Cushingin tauti (runsas juominen ja virtsaaminen)
- sokeritauti eli diabetes mellitus (runsas juominen ja virtsaaminen)
- Autoimmuunisairaudet
Autoimmuunisairauksissa kuten esim. pemphigus foliaceuksessa havaitaan usein myös muita iho-oireita, monesti kuonon ja korvien alueella, joskus anturoiden alueella.
Koiran ihon hilseily voi johtua monesta eri syystä.
Miten hilseilyn aiheuttaja diagnosoidaan?
Hilseilyn taustasyyn selvittämiseksi eläinlääkäri käy tarkkaan läpi esitiedot ja muut mahdolliset iho-oireet ja yleisoireet. Alkukartoituksen voi hyvin tehdä etäeläinlääkärin kanssa.
Klinikalla lemmikille tehdään yleistutkimus ja voidaan ottaa erinäisiä näytteitä ihosta.
Ihosta voidaan ottaa esimerkiksi teippi- ja raapenäytteitä, joista voidaan tutkia onko koiran ihossa merkkejä tulehduksesta tai loisista. Jos oireiden epäillään johtuvan systeemisairaudesta, otetaan koiralta verikokeet. Allergiaepäilyssä voidaan kokeilla atopialääkitystä ja eliminaatiodieettiä ruoka-aineallergian poissulkemiseksi. Jos hilseilyyn liittyy kutinaa, koiralle tehdään usein hoitokokeilu loishäätö lääkkeellä hilsepunkki tartunnan poissulkemiseksi, vaikka näytteissä ei olisi punkkia havaittukaan, sillä aina sitä ei saada kiinni.
Milloin otan yhteyttä eläinlääkäriin?
Jos koirasi hilseilee, voit varat ajan klinikalle tai ottaa yhteyttä etäeläinlääkäriin. (Etä)eläinlääkäri kartoittaa todennäköisimmät hilseilyn aiheuttajat lemmikkisi tapauksessa käymällä läpi mahdolliset muut iho-oireet ja yleisoireet ja antaa ohjeet ihonhoitoon hilseilyoireen tyypistä riippuen.
Etäeläinlääkäri antaa ensihoito-ohjeet ihon tukihoitoon kotona ja vaiva voi hoitua kokonaan kotikonstein. Vaihtoehtoisesti ohjeilla helpotetaan lemmikin oloa ainakin alkuun ja lemmikkisi ohjaa tarvittaessa tarkempiin jatkotutkimuksiin klinikalle.
Jos koiran hilseilyoireeseen liittyy hyvin voimakas ihon kutina tai kipu, punoitus tai laaja-alainen voimakas tulehdus tai koiralla on muita voimakkaita yleisoireita, voit myös olla yhteyttä suoraan klinikalle.
Miten voin hoitaa koiran hilseilyä kotona?
Jos koira hilseilee lievästi eikä muita oireita ole, voi kyseessä olla esimerkiksi ilman kuivuudesta johtuva ihon kuivuminen ja siihen liittyvä hilseily.
Koska kuiva iho voi alkaa kutista ja se on herkempi vaurioitumiselle ja tulehtumiselle, kannattaa siihenkin puuttua. Hyvä ensi toimi on kokeilla pestä koira hellävaraisella kosteuttavalla shampoolla ja käyttää iholle jätettäviä hoitoaineita kuurina parin kolmen viikon ajan tarpeen mukaan. Koiraa ei kannata pestä ihmisten shampoilla, sillä koiran ja ihmisen ihon pH on erilainen ja koiran ihon pintakerros on ihmisen ihoa ohuempi.
Pesuja tehdessä on tärkeää kuivata turkki pesun jälkeen huolellisesti, mieluiten föönaamalla, jotta vesi ei kuitenkaan jää turkkiin muhimaan.
Koiralle voi kokeilla myös antaa ihon hyvinvointia tukevia rasvahappovalmisteita. Pesujen ja hoitoaineiden vaikutus on nopeampi, rasvahappovalmisteiden vaikutus tulee esille hitaammin noin 3-4 viikon kuluessa.
Lisävinkkejä tuotesuosituksista juuri sinun lemmikkisi tapauksessa (etä)eläinlääkäriltäsi!
Jos iho ei vain hilseile, vaan ilmenee muita oireita, kuten
- kutinaa, punoitusta
- ihottumaa
- finnejä
- ihon pahaa hajua
- kaljuuntumista
otathan yhteyttä etäeläinlääkäriin tai varaat ajan suoraa klinikalle.
Jos lisäksi ilmenee muita yleisoireita kuten
- runsasta juomista
- lihomista
- vaisuutta tai väsymystä
- toistuvaa närästystä
- oksentelua
- löysiä ulosteita/ripulia tai
- ummetusta
otathan yhteyttä suoraa klinikalle.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mikä on kissan atopia?
Kissan atooppinen oireyhtymä kuvaa kaikkia kissojen allergisia sairauksia, mukaan lukien:
- kirppujen aiheuttama allerginen ihottuma
- kissan ruoka-allergia
- kissan astma ja
- kissan atooppinen ihosyndrooma
Kissan atopia tai oikeammin siis atooppinen ihosyndrooma eli Feline Atopic Skin Syndrome (FASS) on termi kissoille, joilla on ympäristöallergian vuoksi allerginen ihottuma. Atooppista ihosyndroomaa sairastava kissa reagoi allergisesti ympäristössä esiintyville allergeeneille, esimerkiksi siitepölylle ja pölypunkeille.
Atopiaa esiintyy tutkimusten mukaan jopa n. 12,5 %:lla kissoista.
Oireet
Atooppisen ihosyndrooman pääasiallinen oire on kutiseva iho. Kissa helpottaa kutinaa ihon liiallisella raapimisella, nuolemisella ja jopa puremisella. Tämän seurauksena karvapeite ja iho vaurioituvat ja iho tulehtuu. FASS-potilailla on tyypillisesti yksi tai useampi seuraavista reaktiomalleista oireilulleen:
- miliaarinen eli näppyläinen ihottuma
- itseaiheutettu karvanlähtö eli kaljujen tai vähäkarvaisten ihoalueiden esiintyminen
- erityisesti kasvojen, pään ja kaulan kutina
- eosinofiilinen granuloomakompleksi eli punoittavien paksuuntuneiden, mahdollisesti jopa haavaisten tulehdusalueiden muodostuminen
Useimmiten oireyhtymä ilmenee nuorilla kissoilla, oireiden alkamisikä vaihtelee 0,5–4,8 vuoden iässä. 75% atoopikoista alkaa oireilemaan alle 3-vuotiaana.
Kuten ihmisillä ja koirillakin, myös kissoilla taipumus atopiaan on periytyvä. Abessinialaiset ovat rotukissoista yliedustettuina.
Erotusdiagnoosit
Myös muut sairaudet voivat aiheuttaa FASS-oireiden kaltaisia oireita. Muita vaihtoehtoisia diagnooseja ovat mm.:
- ulkoloistartunta
- ihon stafylokokki-infektio eli bakteeritulehdus
- ihon Malassezia spp:n liikakasvu eli hiivatulehdus
- dermatofyysi eli sieni-infektio
- ruoka-aineallergia
Potilailla, joilla on aito ruoka-aineallergia, voidaan havaita samoja oireita, kuin potilailla, joilla on FASS. Kliinisesti kissan atopia ja ruoka-aineallergia näyttävätkin täysin erottamattomilta. Lisäksi on raportoitu samanaikaisia allergioita ympäristö- ja ruoka-aineallergeeneille. Esimerkiksi iho-oireisista koirista 20-30 % on molemmat, atopia ja ruoka-aineallergia.
Diagnoosi
FASS eli kissan atooppinen syndrooma voidaan diagnosoida, mikäli kissan taudinkuva on sairaudelle tyypillinen ja mikäli muut kutinaa aiheuttavat sairaudet kuten ulkoloiset, infektiot ja ruoka-aineallergia on suljettu pois.
Ainoa luotettava keino ruoka-aineallergian poissulkemiseksi on huolellisesti toteutettu eliminaatiodieetti.
Oireita aiheuttavien ympäristöallergeenien tarkemmaksi selvittelyksi sen sijaan voidaan tehdä allergiatesti. Allergiatestiä ei kuitenkaan varsinaisesti käytetä atopian diagnosoimiseen. Allergiatestistä on hyötyä silloin, kun allergiaoireiden lievittämiseksi kokeillaan immunoterapiaa eli siedätyshoitoa. Siedätyshoitoon valitaan niitä allergeeneja, jolle lemmikki allergiatestissä selvästi reagoi. Allergiatesti voidaan tehdä verikokeella tai ihotestinä.
Atooppinen ihottuma kutiaa usein etenkin kaulan alueella.
Atooppisen ihosyndrooman hoito
Kun atooppiseen ihosyndrooman diagnoosiin on päästy poissulkemalla ensin huolellisesti ja järjestelmällisesti muut oireiden aiheuttajat, voidaan oireita helpottaa eri tavoin. Siedätyshoito on ainoa itse oireilun syyhyn puuttuva hoitomuoto, lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito ovat oireiden hoitoa.
Siedätyshoito
Siedätyshoidon eli immunoterapian tarkoitus on vähentää elimistön allergista reaktiota eli puolustusjärjestelmän ylireagointia ihan harmittomalle aineelle. Siedätyshoidossa kissaa nimensä mukaisesti siedätetään allergiaoireita aiheuttaville allergeeneille annostelemalla niitä liuosmuodossa suun kautta tai pistoksena ihon alle. Siedätyshoidossa käytettävä allergeeniliuos valmistetaan kissalle yksilöllisesti allergiatestin tulosten perusteella. Tutkimusten mukaan 60-78 % kissoista vastaa siedätyshoitoon täysin.
Lääkkeellinen hoito
Lääkkeellinen hoito on tärkeää oireiden hillitsemiseksi ja sitä kautta hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi. Allergiaoireita voidaan hallita suun kautta tai pistoksena annettavilla lääkkeillä. Tällaisia lääkkeitä ja valmisteita ovat esimerkiksi:
- kortisoni
- siklosporiini (Atopica)
- oklasitinibimaleaatti (Apoquel)
Muu tuki- ja paikallishoito
Muilla tukivalmisteilla ylläpidetään ihon kuntoa ja parannetaan sen vastustuskykyä. Tällaisia ovat esimerkiksi omega-rasvahappolisät joko suun kautta tai ulkoisesti sekä maitohappobakteerit. Paikallishoitovalmisteilla (desinfioivat tai kutinaa hillitsevät shampoot/hoitovaahdot, hoitoaineet, geelit ja voiteet) voidaan tilanteesta riippuen kosteuttaa ihoa tai hoitaa tarvittaessa paikallisia lehahduksia ja tulehduksia.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Totta se on – syksy saapuu ja tuo mukanaan monia haasteita eläimille. Vaikka syksy voi olla monille lemmikeille miellyttävä vuodenaika, se tuo mukanaan myös joitakin terveys- ja hyvinvointihaasteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia tärkeitä asioita, joihin kannattaa näin syksyisin erityisesti kiinnittää huomiota.
Luonnon haasteet
Sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti syksyn aikana ja esimerkiksi ulkolämpötilan vaihtelut voivat olla suuria. Kannattaakin kaivaa mahdolliset takit ja tossut hyvissä ajoin esille kesävarastoista ja mahdollistaa lemmikille lämpimiä makuupaikkoja sisällä ja ulkona.
Myrkylliset kasvit, sienet ja märät lehdet tuovat myös omat haasteensa lemmikkiarkeen. Lehtikasat ovat oiva kasvualusta erilaisille mikrobeille ja taudinaiheuttajille. Sen takia eläimiä ei tulisi päästää lehtikasoihin tonkimaan. Märät lehdet ovat myös liukkaita ja aiheuttavat nopeasti venähdyksiä.
Jotkin Suomen metsistä löytyvät sienet voivat olla vaarallisia lemmikeille. Lemmikit eivät yleensä syö sieniä itsestään, mutta joskus ne voivat erehtyä maistamaan niitä. Jos eläin on syönyt haitallisen sienen, oireilee se yleisimmin oksentamalla ja ripuloimalla. Lemmikillä voi esiintyä myös vatsakipua, vapinaa ja kohtauksia. Tässä tapauksessa tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.
Ruokinta
Syksy voi vaikuttaa eläinten ruokahaluun ja energiatasoon. Jos lemmikki on ollut paljon ulkona kesän ajan, on sen energiantarve todennäköisesti myös lisääntynyt. Jos aktiivisuus vähenee syksyn tullen, on hyvä tasapainottaa lemmikin ruokinta sen aktiivisuustasoon sopivaksi. Lisäksi, kun sää viilenee, on tärkeää varmistaa, että lemmikki saa tarpeeksi vettä. Lämpimänä kesänä lemmikit saattavat juoda enemmän vettä kuin syksyllä, jolloin niiden juominen saattaa vähentyä. On tärkeää varmistaa, että lemmikin vesiastia on aina täynnä ja puhdas.
Ruokinnan muutokset tulee tehdä vähitellen, jotta eläin ehtii myös tottua muutoksiin. Liian suuren ruokintamäärät tai ruoan energiapitoisuudet voivat johtaa painonhallintaongelmiin. On siis hyvä seurata lemmikin aktiivisuutta ja painoa ja tehdä tarvittaessa muutoksia ruokintarutiineihin. Syyssato tarjoaa myös hyviä raaka-aineita lemmikkien ruokintaan. Autamme ja neuvomme ruokinta-asioissa mielellämme.
Syksy tuo monia muutoksia ja haasteita eläinten arkeen.
Päivän pituus
Syksyn tullen päivät lyhenevät ja pimeys lisääntyy. Tämä voi vaikuttaa lemmikin rutiineihin ja käyttäytymiseen samalla tavalla kuin meillä ihmisilläkin. Eläimet voivat olla rauhallisempia ja nukkua enemmän. Toisaalta ne saattavat olla levottomampia, jos liikunnan määrä vähenee selkeästi syksyisin. Onkin hyvä tarkistaa, käykö eläimen kanssa tarpeeksi lenkeillä ja tarjoaako riittävästi muita aktiviteetteja.
Hyönteiset, kirput ja loiset
Kirppujen ja muiden hyönteisten elinkaari koostuu aikuisten hyönteisten munivien munien kehittymisestä toukiksi, koteloiksi ja aikuisiksi hyönteisiksi. Nämä taas munivat omat munansa. Jos lämpötila laskee nollan celsiusasteen tienoille, ei missään elinkaaren vaiheessa oleva hyönteinen voi selvitä, ellei se ole löytänyt isäntäeläintä, eli koti- tai villieläintä. Osa hyönteisistä talvehtii myös rakennuksissa.
Keväisin hyönteiset alkavat lisääntyä ja hyönteisten määrä kasvaa pitkälle syksyyn, kunnes lämpötilat laskevat ja hyönteiset hakeutuvat isäntäeläimiin. Sen takia syksy on erityisen riskialtista aikaa lemmikkien loistartunnoille. Monet lemmikinomistajat myös lopettavat hyönteiskarkotteiden käytön syksyisin, mahdollistaen hyönteisten hakeutumisen lemmikkiin. Lemmikille sopivasta lois- ja hyönteistorjunnasta kannattaakin keskustella eläinlääkärin kanssa ja hoitoa tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään syksyllä.
