mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 20, 2023 | Ohjeet
Kesä on täällä, ja helteet vaikuttavat paitsi meihin ihmisiin myös lemmikkeihimme. Korkeat lämpötilat voivat olla haitallisia lemmikkien terveydelle, ja siksi on tärkeää huolehtia heistä asianmukaisesti helteellä. Näiden vinkkien avulla voit huolehtia siitä, että lemmikkisi voi hyvin myös helteellä ja minimoit lämpöhalvauksen riskit.
Älä jätä lemmikkiä autoon
Pahimmillaan lapsi tai eläin voi menehtyä ylikuumenemisen seurauksena.
Auton sisälämpötila voi kohota vaaralliseksi erittäin lyhyessä ajassa. Journal of Emergency Medical Services -lehden mukaan sisälämpötila autossa nousee kymmenessä minuutissa yli kymmenen celsiusastetta. Auton sisälämpötila voi siis kohota eläimille tai ihmisille vaaralliseksi myös pilvisinä päivinä, tai vaikka ulkona ei olisikaan helle.
Älä jätä lemmikkiä yksin autoon kesällä, vaikka ikkunat olisivat raollaan tai auto olisi varjossa. Erityisen herkkiä lämpötilan kohoamiselle ovat muun muassa lyhytkuonoiset koirat, sydänvikaiset koirat, pennut sekä vanhat koirat.
Tarjoa riittävästi raikasta vettä
Varmista, että lemmikkisi saa aina raikasta ja puhdasta vettä. Eläimet voivat saada nestehukan kuumalla ilmalla herkemmin, joten koiralle kannattaa esimerkiksi varata oma vesipullo mukaan joka paikkaan.
Lämpöhalvaus on koiralle vaarallinen!
Pidä lemmikki viileässä
Varmista, että lemmikkisi pääsee viettämään aikaa viileässä sisätilassa. Pidä mahdollisuuksien mukaan ilmastointi päällä ja ohjaa eläin talon tai asunnon viileisiin paikkoihin.
Huomioi auringon kuumentamat pinnat
Kuumalla säällä asfaltti, hiekka ja jopa auton istuimet voivat lämmetä erittäin kuumiksi ja pahimmillaan aiheuttaa palovammoja ihoon tai eläinten tassuihin.
Viilennä lemmikki
Lemmikin voi pitää viileänä uittamalla tai haaleilla suihkuilla. Huomioi kuitenkin, että vedessä, jossa on sinilevää, ei tule uida! Nykyään eläimille on olemassa erilaisia viilennyspeittoja, joista voidaan saada apua. Erilaisia jäisiä herkkuja voidaan myös antaa.
Lemmikin turkin leikkaaminen
Pitkä turkki voi lämmittää, mutta toisaalta myös viilentää eläintä. Se, kannattaako turkkia leikata, riippuu koiran rodusta ja turkin laadusta. Ohutturkkisten ja karvattomien lemmikkien iho tulee suojata palamiselta.
Ajoita ulkoilu oikein
Ulkoile eläimen kanssa vuorokauden viileinä hetkinä. Keskipäivän porottavassa auringossa ei tule lenkkeillä lemmikin kanssa, vaan ulkoilut kannattaa suorittaa aikaisin aamulla ja myöhempään illalla.
Seuraa lemmikin kuntoa
Pidä lemmikkiäsi silmällä ja tarkkaile sen käyttäytymistä. Jos huomaat merkkejä lämpöhalvauksesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi. Tyypillisimpiä oireita ovat liiallinen läähättäminen, letargia, apatia, oksentelu ja alentunut ruokahalu. Lämpöhalvauksen saaneen eläimen limakalvot ovat kirkkaan punaiset. Jos eläin menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.
mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 20, 2023 | app
Kesä on täällä, ja helteet vaikuttavat paitsi meihin ihmisiin myös lemmikkeihimme. Korkeat lämpötilat voivat olla haitallisia lemmikkien terveydelle, ja siksi on tärkeää huolehtia heistä asianmukaisesti helteellä. Näiden vinkkien avulla voit huolehtia siitä, että lemmikkisi voi hyvin myös helteellä ja minimoit lämpöhalvauksen riskit.
Älä jätä lemmikkiä autoon
Tämä on äärimmäisen tärkeää! Vaikka aiheesta muistutetaan säännöllisesti, puhutaan lehdissä silti joka kesä kuumaan auton jätetyistä lapsista ja lemmikeistä. Pahimmillaan lapsi tai eläin on menehtynyt ylikuumenemisen seurauksena.
Auton sisälämpötila voi kohota vaaralliseksi erittäin lyhyessä ajassa. Journal of Emergency Medical Services -lehden mukaan sisälämpötila autossa nousee kymmenessä minuutissa yli kymmenen celsiusastetta. Auton sisälämpötila voi siis kohota eläimille tai ihmisille vaaralliseksi myös pilvisinä päivinä, tai vaikka ulkona ei olisikaan helle.
Älä jätä lemmikkiä yksin autoon kesällä, vaikka ikkunat olisivat raollaan tai auto olisi varjossa. Koira saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihminen, koska se ei pysty säätelemään kehon lämpötilaa hikoilemalla. Erityisen herkkiä lämpötilan kohoamiselle ovat muun muassa lyhytkuonoiset koirat, sydänvikaiset koirat, pennut sekä vanhat koirat. Jos autosi ilmastoinnin voi jättää päälle vaikka auto olisi sammuksissa, on siitä hyvä ilmoittaa esimerkiksi lapulla ikkunassa, jotta ohikulkevat ihmiset eivät huolestu.
Tarjoa riittävästi raikasta vettä
Varmista, että lemmikkisi saa aina raikasta ja puhdasta vettä. Koiralle kannattaa varata oma vesipullo mukaan joka paikkaan. Kuumalla säällä eläimet voivat saada nestehukan nopeammin. Voit myös harkita jääpalojen lisäämistä vesisäiliöön pitämään veden viileänä pidempään. Eläimen ei tulisi kuitenkaan juoda aivan jääkylmää vettä.
Lämpöhalvaus on koirille vaarallinen.
Pidä lemmikki viileässä
Varmista, että lemmikkisi pääsee viettämään aikaa viileässä sisätilassa. Pidä mahdollisuuksien mukaan ilmastointi päällä ja ohjaa eläin talon tai asunnon viileisiin paikkoihin.
Huomioi auringon kuumentamat pinnat
Kuumalla säällä asfaltti, hiekka ja jopa auton istuimet voivat lämmetä erittäin kuumiksi ja pahimmillaan aiheuttaa palovammoja ihoon tai eläinten tassuihin. Vältä kävelyä kuumalla asfaltilla tai käytä tarvittaessa kenkiä/tossuja eläimen tassuissa.
Viilennä lemmikki
Lemmikin voi pitää viileänä uittamalla tai haaleilla suihkuilla. Jos eläin ei halua uida, voi vedessä seisominenkin jo auttaa. Huomioi kuitenkin, että vedessä, jossa on sinilevää, ei tule uida! Nykyään eläimille on olemassa erilaisia viilennyspeittoja, joista voidaan saada apua. Erilaisia jäisiä herkkuja voidaan myös antaa. Ihmisen jäätelö ei kuitenkaan sovellu eläimille!
Lemmikin turkin leikkaaminen
Pitkä turkki voi lämmittää, mutta toisaalta myös viilentää eläintä. Se, kannattaako turkkia leikata, riippuu koiran rodusta ja turkin laadusta. Ohutturkkisten ja karvattomien lemmikkien iho tulee suojata palamiselta.
Ajoita ulkoilu oikein
Ulkoile eläimen kanssa vuorokauden viileinä hetkinä. Keskipäivän porottavassa auringossa ei tule lenkkeillä lemmikin kanssa, vaan ulkoilut kannattaa suorittaa aikaisin aamulla ja myöhempään illalla.
Seuraa lemmikin kuntoa
Pidä lemmikkiäsi silmällä ja tarkkaile sen käyttäytymistä. Jos huomaat merkkejä lämpöhalvauksesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi. Tyypillisimpiä oireita ovat liiallinen läähättäminen, letargia, apatia, oksentelu ja alentunut ruokahalu. Lämpöhalvauksen saaneen eläimen limakalvot ovat kirkkaan punaiset. Jos eläin menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.
mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 6, 2023 | Ohjeet
Johdanto
Lemmikkieläimet ovat rakkaita perheenjäseniä ja niiden hyvinvointi ja terveys ovat tärkeitä. Yksi keskeinen osa lemmikkieläinten terveydenhoitoa on niiden säännöllinen madotus. Madotuksella tarkoitetaan loisten torjumista. Loisilla tarkoitetaan sisäloisia, kuten matoja, ja ulkoloisia, joihin kuuluvat muun muassa kirput.
Sisäloiset ja niiden vaikutukset
Sisäloiset ovat loisia, jotka elävät lemmikin kehossa. Ne voivat tarttua lemmikkeihin eri tavoin. Useimmiten loistartunta tapahtuu suun kautta, kun eläin on syönyt jotain, missä on ollut madon munia. Myös ulkoloiset voivat kuitenkin toimia sisäloisten välittäjinä. Sisäloiset voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia lemmikeille. Näihin kuuluvat ruoansulatushäiriöt, laihtuminen, immuniteetin heikentyminen tai muut vakavat sairaudet. Myös ripuli, oksentelu, kutina, väsymys ja ruokahaluttomuus voivat olla loistartunnat oireita.
Madottamisen merkitys
Madottaminen on tärkeää lemmikkieläinten terveyden ylläpitämiseksi. Se auttaa estämään loisten leviämistä ja täten mahdollisia terveysongelmia. Sisäloiset voivat tarttua myös ihmisiin, joten eläinten madottaminen on myös tärkeää myös ihmisten terveydelle. Etenkin ekinokokki-loinen on ihmisille suuri riski. Lue lisää täältä.
Säännöllinen madottaminen auttaa pitämään lemmikin suojassa loistartunnoilta. Madottaminen tulisi aloittaa jo nuorena, ja sitä tulisi jatkaa säännöllisesti eläimen koko elämän aikana. Eläinlääkäri voi antaa tarkemmat ohjeet oikeasta madotusohjelmasta ja -aikataulusta lemmikin tarpeiden mukaan.
Madottaminen kuuluu sekä koirien että kissojen terveydenhuoltoon.
Madottamisen menetelmät
On olemassa erilaisia tapoja madottaa lemmikkejä. Yleisimmin käytetään lääkehoitoa, joka tappaa tai poistaa sisäloiset lemmikin kehosta. Lääkkeitä on saatavilla eri muodoissa, kuten tabletteina, tippoina tai tahnoina. Madotus tapahtuu useimmiten antamalla aine suun kautta. Annostelu voi vaihdella lemmikin koon ja painon mukaan, joten on tärkeää käyttää oikeanlaista lääkettä ja annostella se oikein.
Liiallisen madottamisen riskit
Matolääkkeiden käyttö on tarkoituksenmukaista silloin, kun eläimellä on matoja tai sillä on riski saada niitä. Alla on joitakin haittoja, jotka liittyvät liialliseen tai turhaan madottamiseen:
- Lääkeresistenssi: Liiallinen ja toistuva madottaminen voi johtaa loisten resistenssiin, mikä tarkoittaa, että loiset eivät enää reagoi lääkkeeseen
- Haittavaikutukset: Matolääkkeillä voi olla haitallisia sivuvaikutuksia lemmikkieläimille, erityisesti jos niitä annetaan tarpeettomasti tai yliannostuksena.
- Turha altistuminen kemikaaleille: Matolääkkeet sisältävät aktiivisia kemikaaleja, jotka on suunniteltu tappamaan tai häätämään loisia. Turha altistuminen näille kemikaaleille voi aiheuttaa tarpeetonta rasitusta lemmikin elimistölle.
Eläinlääkärin kanssa on hyvä keskustella sopivasta madostusaikataulusta. Hän osaa arvioida lemmikin riskit ja tarpeet perustuen sen elämäntapaan, altistumiseen ja olosuhteisiin.
Yhteenveto
Lemmikkieläinten madotus on tärkeä osa niiden terveydenhoitoa ja hyvinvointia. Eläinlääkärin kanssa keskusteleminen ja ohjeiden noudattaminen ovat avainasemassa oikeanlaisen madotusohjelman ja -menetelmän valinnassa. Turhaa madottamista tulee välttää.
mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 6, 2023 | app
Johdanto
Lemmikkieläimet ovat rakkaita perheenjäseniä ja niiden hyvinvointi ja terveys ovat tärkeitä. Yksi keskeinen osa lemmikkieläinten terveydenhoitoa on niiden säännöllinen madotus. Madotuksella tarkoitetaan loisten torjumista. Loisilla tarkoitetaan sisäloisia, kuten matoja, ja ulkoloisia, joihin kuuluvat muun muassa kirput. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin lemmikkieläinten madotuksen merkitykseen, erilaisiin sisäloisiin ja niiden vaikutuksiin sekä siihen, miten ja milloin madottaminen tulisi tehdä.
Sisäloiset ja niiden vaikutukset
Sisäloiset ovat loisia, jotka elävät lemmikin kehossa. Ne voivat tarttua lemmikkeihin eri tavoin. Useimmiten loistartunta tapahtuu suun kautta, kun eläin on syönyt jotain, missä on ollut madon munia. Myös ulkoloiset voivat kuitenkin toimia sisäloisten välittäjinä. Sisäloiset voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia lemmikeille. Näihin kuuluvat ruoansulatushäiriöt, laihtuminen, immuniteetin heikentyminen tai muut vakavat sairaudet.
Yleisimpiä sisäloisia, joihin lemmikit voivat sairastua, ovat suolinkaiset, hakamadot, kihomadot, heisimatot, giardia ja coccidia. Nämä loiset voivat elää lemmikin suolistossa tai muissa elimissä ja aiheuttaa erilaisia oireita, kuten ripulia, oksentelua, kutinaa, väsymystä ja ruokahaluttomuutta.
Madottamisen merkitys
Madottaminen on tärkeää lemmikkieläinten terveyden ylläpitämiseksi. Se auttaa estämään loisten leviämistä ja täten mahdollisia terveysongelmia. Sisäloiset voivat tarttua myös ihmisiin, joten eläinten madottaminen on myös tärkeää myös ihmisten terveydelle. Etenkin ekinokokki-loinen on ihmisille suuri riski. Lue lisää täältä.
Säännöllinen madottaminen auttaa pitämään lemmikin suojassa loistartunnoilta. Madottaminen tulisi aloittaa jo nuorena, ja sitä tulisi jatkaa säännöllisesti eläimen koko elämän aikana. Eläinlääkäri voi antaa tarkemmat ohjeet oikeasta madotusohjelmasta ja -aikataulusta lemmikin tarpeiden mukaan.
Madottaminen kuuluu sekä koirien että kissojen terveydenhuoltoon.
Madottamisen menetelmät
On olemassa erilaisia tapoja madottaa lemmikkejä. Yleisimmin käytetään lääkehoitoa, joka tappaa tai poistaa sisäloiset lemmikin kehosta. Lääkkeitä on saatavilla eri muodoissa, kuten tabletteina, tippoina tai tahnoina. Madotus tapahtuu useimmiten antamalla aine suun kautta.
Tärkeää on noudattaa annosteluohjeita ja antaa lääke täsmällisesti eläinlääkärin tai pakkauksen ohjeiden mukaan. Annostelu voi vaihdella lemmikin koon ja painon mukaan, joten on tärkeää käyttää oikeanlaista lääkettä ja annostella se oikein. Joskus voi olla tarpeen toistaa madotus tietyin väliajoin, jotta loiset saadaan kokonaan tuhottua elimistöstä.
Liiallisen madottamisen riskit
Liiallinen ja turha madottaminen voi aiheuttaa useita haittoja. Matolääkkeiden käyttö on tarkoituksenmukaista silloin, kun eläimellä on matoja tai sillä on riski saada niitä. Alla on joitakin haittoja, jotka liittyvät liialliseen tai turhaan madottamiseen:
- Lääkeresistenssi: Liiallinen ja toistuva madottaminen voi johtaa loisten resistenssiin, mikä tarkoittaa, että loiset eivät enää reagoi lääkkeeseen. Madotus on tällöin tehoton. Lääkeresistenssi on vakava huolenaihe, koska se vaikeuttaa loistartuntojen hallintaa ja hoidon onnistumista.
- Haittavaikutukset: Matolääkkeillä voi olla haitallisia sivuvaikutuksia lemmikkieläimille, erityisesti jos niitä annetaan tarpeettomasti tai yliannostuksena. Yleisiä sivuvaikutuksia voivat olla ruoansulatushäiriöt, oksentelu, ripuli, väsymys ja allergiset reaktiot. Joillakin lemmikkieläimillä voi olla myös yksilöllisiä yliherkkyyksiä tiettyihin matolääkkeisiin.
- Turha altistuminen kemikaaleille: Matolääkkeet sisältävät aktiivisia kemikaaleja, jotka on suunniteltu tappamaan tai häätämään loisia. Turha altistuminen näille kemikaaleille voi aiheuttaa tarpeetonta rasitusta lemmikin elimistölle.
Eläinlääkärin kanssa on hyvä keskustella sopivasta madostusaikataulusta. Hän osaa arvioida lemmikin riskit ja tarpeet perustuen sen elämäntapaan, altistumiseen ja olosuhteisiin. Vain tarpeellinen madottaminen vähentää loistartunnan riskiä ja samalla minimoi haitat, joita liiallinen tai turha madottaminen voi aiheuttaa.
Yhteenveto
Lemmikkieläinten madotus on tärkeä osa niiden terveydenhoitoa ja hyvinvointia. Sisäloisten aiheuttamat terveysongelmat voivat olla vakavia, mutta säännöllinen madottaminen auttaa estämään tartuntoja ja mahdollisia komplikaatioita. Eläinlääkärin kanssa keskusteleminen ja ohjeiden noudattaminen ovat avainasemassa oikeanlaisen madotusohjelman ja -menetelmän valinnassa. Turhaa madottamista tulee kuitenkin välttää.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 31, 2023 | Ohjeet
Voiko eläin tuntea surua menettäessään lajitoverin, läheisen eläimen tai ihmisen? Tämä kysymys on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa. Aihe on monimutkainen, mutta tutkimustulokset viittaavat siihen, että eläimillä on kyky tuntea surua tai surun kaltaisia tunteita.
Miten suru ilmenee eläimillä?
Suru on monimutkainen tunne, joka liittyy menetykseen tai muuhun muutokseen eläimen läheisessä suhteessa. Sosiaalisilla lajeilla, kuten norsuilla, delfiineillä, koirilla ja kissoilla on havaittu muutoksia niiden käyttäytymisessä, kun ne ovat menettäneet lajitoverin tai läheisen ihmisen.
Eläinten kyky kokea surua on yhteydessä niiden sosiaalisuuteen ja tunne-elämään. Eläimet, jotka ovat läheisessä vuorovaikutuksessa toisten yksilöiden kanssa ja joilla on vahvat sosiaaliset siteet, ovat alttiimpia tuntemaan surua tai kaipuuta. Tämä ei tarkoita, että kaikki eläimet kokevat surua samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti. On hyvä muistaa, että jotkut käyttäytymismuutokset tai reaktiot voivat olla seurausta stressistä tai ympäristön muutoksista eivätkä välttämättä liity suoranaisesti suruun.
Tutkimukset viittaavat siihen, että eläimet voivat tuntea surua menettäessään esimerkiksi lajitoverin.
Norsut
Yksi vahva esimerkki eläinten surusta on havaittu norsuilla. Norsut ovat tunnettuja sosiaalisista kyvyistään ja vahvoista perhesiteistään. Kun norsu menettää lajitoverin, se voi osoittaa surun merkkejä, kuten vetäytymistä laumasta ja sillä voi olla alentunut ruokahalu. Norsu voi pitää jopa itkun kaltaista ääntelyä. Tutkijat ovat havainneet, että norsut voivat kokoontua yhteen ja olla hiljaa pitkään aikaa lajitoverin kuoleman jälkeen. Käyttäytyminen muistuttaa ihmisten tapaa kunnioittaa menetettyä yksilöä.
Delfiinit
Myös delfiinit ovat osoittaneet merkkejä surusta. Ne ovat älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on vahvat siteet toisiinsa. Kun delfiinit menettävät kumppanin tai perheenjäsenen, on niillä havaittu samankaltaisia käyttäytymismalleja kuin norsuilla. Menetyksen kokenut yksilö on usein vaisumpi, eikä se ole yhtä leikkisä kuin normaalisti. Delfiinien uskotaan myös olevan kykeneväisiä pitämään huolta toisistaan ja muu lauma vaikuttaisi tukevan surevaa yksilöä.
Koirat ja kissat
Koirat ja kissat, jotka ovat läheisessä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, voivat kokea surua, jos niille läheinen ihminen menehtyy. Sama pätee myös eläinkumppanin menetystä. Usein eläinten kerrotaan vetäytyvän tai kieltäytyvän ruoasta. Toisaalta surevilla yksilöillä voi olla myös lisääntynyt läheisyyden tarve.
Yhteenveto
On hyvä tiedostaa, että eläimet voivat tuntea surua ja tunnistaa siihen liittyvät käyttäytymismallit. Tällöin voimme antaa eläimille asianmukaista tukea ja hoitoa menetyksen hetkinä. Vaikka eläimet kykenevät sopeutua uusiin tilanteisiin ja muutoksiin, tulee niille antaa mahdollisuus toipua lajitoverin tai läheisen ihmisen menetyksestä.
