mennessä ELL Eva Kaisti | touko 16, 2023 | app
Tassutulehdus eli / on valitettavan yleinen vaiva koirilla. Tassutulehdus ei ole varsinaisesti itsenäinen sairaus vaan ennemminkin jonkin taustalla olevan sairauden tai tilan ilmenemismuoto. Tämän vuoksi etenkin pitkittyneessä tai toistuvissa tassutulehduksissa on tärkeää päästä taustasyyn jäljille, jotta tulehdukset saadaan pidettyä aisoissa ja mahdollisesti ehkäistyä niiden kehittyminen kokonaan.
Mikä se tassutulehdus siis on?
Tassutulehdus on joko yhdessä tai useammassa tassussa esiintyvä ihotulehdus. Tulehtuneena on usein tassunpohjan eli anturoiden välinen iho sekä varvasvälien iho. Myös kynsivallit, kynnet ja anturat voivat oireilla. Tassutulehdus voi esiintyä vain yhdessä tai useammassa tassussa samanaikaisesti. Kun tassun iho on tulehtunut pinnallisesti, voi kyse olla lievimmillään vielä elimistön tulehdusreaktiosta. Jos oireilu kehittyy pidemmälle, alkavat ihon pinnan normaalit asukkaat eli bakteerit ja hiivat runsastua liikaa ihon pinnassa ja aiheuttavat infektion. Jos infektio etenee ihon syvempiin kerroksiin ja karvatuppiin aiheuttaen kipeitä rakkuloita ja paiseita puhutaan jo nk. furunkuloosista.
Miten tassutulehdus oireilee?
Tassutulehduksen oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat taustasyystä ja siitä miten voimakkaasti iho on tulehtunut. Anturoiden ja varpaiden välissä huomataan usein aluksi
- kutinaa, jota koira helpottaa nuolemalla ja hampailla nykertämällä
- punoitusta
- turvotusta
- kostea iho
- tunkkainen haju
Jos tilanteeseen ei puututa ja koira jatkaa tassujen nuoleskelua, iho on jatkuvasti kosteana ja sen pinta vaurioituu. Tämän seurauksena iholla normaalistikin elävien bakteereiden ja hiivojen määrä alkaa lisääntyä liikaa, koska kostea ja rikkinäinen iho on niille täydellinen ympäristö pistää ranttaliksi. Tilanteen mutkistuminen sekundääriseksi bakteeri- tai hiivatulehdukseksi saa tassut kutisemaan vain entistä pahemmin. Paha kierre on näin valmis ja kun tulehdus etenee ihon pintaa syvempiin kerroksiin, aletaan jo havaita seuraavaa:
- tassukarvat harvenee tai lähtee kokonaan
- tassujen iholla voi näkyä mustapäitä, rakkuloita, paiseita, haavaumia ja voimakkaampaa turvotusta
- tulehtunut iho erittää verensekaista kudosnestettä tai ihan märkäistä tulehduseritettä
- koira aristaa tassujen koskettelua
- koiran ontuu
- tassussa voi näkyä myös valeanturamuodostusta ja arpikudoksen paksuunnuttamaa ihoa, joka ylläpitää tulehdusta ja estää paranemisen
Koiran tassutulehdus voi oireilla eri tavoin.
Mistä tassutulehdus johtuu?
Tassutulehduksen taustalla voi olla useita eri syitä. Tulehduksen aiheuttaja voi antaa viitteitä itsestään riippuen siitä millaista oireilu on ja miten oireilu on edennyt.
Jos yksi tassu oireilee äkillisesti
Jos oireilu alkaa äkillisesti ja vain yhdessä tassussa, voi kyseessä olla tassuväliin tai anturaan tullut haavauma lenkillä, minkä seurauksena koira on alkanut nuolla tassua. Kun iho ympärillä alkaa punoittaa ja tulehtua, alkuperäistä pientä pintahaavaumaa voi olla hankala jälkeenpäin tassusta erottaa, vaikka se olisi alulle paneva tekijä ollutkin.
Joskus äkillisesti yhdessä tassussa alkaneen tulehduksen syyksi voi paljastua myös esimerkiksi vaurioitunut kynsi tai vierasesine, kuten anturaan tai tassunpohjaan uponnut tikun pala ja sen aiheuttama paise.
Jos oireilua on useammassa tassussa ja/tai oireilu on toistuvaa
Jos oireilua on useammassa tassussa, tavallisimpia taustasyitä ovat allergiat. Allergioista tavallisin on atooppinen allergia ja tämän jälkeen ruoka-aineallergia. Atooppisessa allergiassa koira on allerginen ympäristössä esiintyville allergeeneille kuten siitepölylle ja pölypunkeille. Ruoka-aineallergiassa koiran allergiaoireet taas nimensä mukaisesti johtuvat jostain/joistain ruoka-aineista. Allergia voi oireilla vain tassujen kutinana ja -tulehduksena, se onkin esimerkiksi atopiassa yksi tyypillisin oireileva alue kehossa, kts. kuva.
Usein kuitenkin kutinoita ja ihottumaa on myös jonkinasteisena myös muualla kropassa. Ruoka-aineallergiassa taas lisänä voi olla myös toistuvat ruuansulatuskanavaoireet kuten närästys ja löysät/ripuliulosteet.
Tuki- ja liikuntaelimistöstä peräisin olevat tekijät
Tassutulehduksen tausta voi olla myös luustosta tai nivelistä ja niiden sairauksista peräisin.
Jos koiralla on ylipainoa (tutkimuksesta riippuen joka toinen tai vähintään joka kolmas koira länsimaissa on ylipainoinen), se on muuten kovin raskasrakenteiseksi jalostettu tai paino jakautuu esimerkiksi synnynnäisen jalan virheasennon vuoksi väärin tassun karvojen peittämälle iholle eikä nätisti kulutusta kestäville polkuanturoille kuten kuuluisi, tassun iho on jatkuvasti vääränlaisessa rasituksessa. Vaikka koira olisi normaalipainoinen ja syntymässä saanut terveet ja suorat jalat, voi paino vanhemmiten alkaa jakaantua väärin sen vuoksi, että raajoihin kehittyy nivelrikkoa tai selkään rappeumaa. Kipua helpottaakseen koira astuu erilailla, mikä helpottaa ehkä hetkellisesti kipua nivelessä, mutta altistaa taas tassun tulehtumiselle.
Kun paino sitten jakautuu väärin kulutusta kestävien anturoiden ulkopuolelle, tassun karvainen iho alkaa paksuuntua, sen karvat tippuvat pois ja kehittyy nk. valeantura. Tämä näkyy keskimmäisten varpaiden yhdistymisenä takaosastaan yhdeksi, jolloin tassussa on kahden erillisen keskimmäisen varvasanturan tilalla ikään kuin yksi sydämenmuotoinen antura.
Valeanturan paksuuntuneen ihon rauhaset tukkeutuvat ja karvatupet tulehtuvat, minkä seurauksena varvasväleihin kehittyy nk. furunkkeleja eli tulehtuneen karvatupen muodostamia kipeitä rakkuloita ja paiseita. Painon väärin jakautumista ja valeanturan muodostumista voi esiintyä yhdessä tai useammassa tassussa.
Muita mahdollisia tassutulehduksen taustalla olevia syitä:
- Sikaripunkkisairaus eli demodikoosi ja sen aiheuttama furunkuloosi. Tassuoireiden lisäksi koiralla voi olla myös muualla ihossa kaljuja ja tulehtuneita ihoalueita, joita liiallisesti runsastuneet sikaripunkit aiheuttavat saadessaan karvatupet tulehtumaan ja karvat tippumaan, mutta oireilu voi olla rajoittunut vain tassuihinkin.
- Autoimmuunisairaudet, joista yleisin on pemphigus foeliacus. Silloin tulehdusmuutoksia oireita nähdään erityisesti anturoissa, usein kuitenkin myös pään alueella korvissa, silmien ympäristössä, kuonossa ja kirsussa.
- Endokrinologiset sairaudet eli hormoneja tuottavien elinten sairaudet, jolloin elimistön vastustuskyky laskee ja sairaus voi ilmetä mm. ihotulehdus-oireina, karvan harvenemisena, lisääntyneenä juomisena ja pissaamisena, lihomisena ja väsymyksenä. Koirien tavallisimpia endokrinologisia sairauksia ovat kilpirauhasen vajaatoiminta tai Cushingin tauti.
Tassutulehduksen aiheuttajia on useita.
Millaiset koirat ovat alttiimpia saamaan tassutulehduksen?
Tassutulehdusta voi esiintyä kaikilla koirilla iästä ja rodusta riippumatta.
Koska pitkittyneiden ja toistuvien tassutulehdusten taustasyynä on useimmiten allergia ja allergioille kuten atopialle on perinnöllinen alttius, on atopialle alttiit rodut suurimmassa riskiryhmässä. Atopialle alttiimpia rotuja ovat esimerkiksi labradorinnoutaja, kultainennoutaja, saksanpaimenkoira, valkoinen länsiylämaanterrieri, jackrusselinterrieri, bullterrieri, staffordshirenbullterrieri dalmatiankoira, bostoninterrieri, bokseri ja mopsi.
Koska yksi tavallisimpia syitä allergioiden lisäksi on ylipainon, raskaan rakenteen ja tuki- ja liikuntaelinten ongelmien aiheuttamat tassutulehdukset tassun vääränlaisen painonjakautumisen vuoksi, myös ne yksilöt ovat suuremmassa riskissä. Tällaisia rotuja ovat esim. labradorinnoutaja, bernhardinkoira, pyreneittenkoira, bullmastiffi , bulldoggit ja lyhytraajaiset rodut kuten mäyräkoirat.
Miten tassutulehdus diagnosoidaan?
Tassutulehduksen diagnosointi on kliininen eli se tehdään oireiden perusteella.
Jos taustasyyksi epäillään allergiaa eikä oireilu pysy poissa pelkällä paikallishoidolla, tai erityisesti jos tassuoireiden lisäksi koiralla on kutina- ja tulehdusoireita myös muualla kehossa, kokeillaan usein atooppista kutinaa rauhoittavia lääkkeitä. Ruoka-aineallergian poissulkemiseksi eliminaatiodieetti.
Jos epäillään tuki-ja liikuntaelimistöstä peräisin olevaa ongelmaa, voidaan yleistutkimuksen lisäksi tehdä myös tarkempi ortopedinen tutkimus ja ottaa tarvittaessa röntgenkuvaa siitä alueesta, jonne mahdollinen kipu paikantuu.
Jos taustasyyksi epäillään sikaripunkkitautia, voidaan ihosta ottaa raapenäyte ja tutkia se mikroskoopilla. Jos epäillään autoimmuunisairautta voidaan tassuista ottaa koepala, joka lähetetään eläinlaboratorioon patologin tutkittavaksi. Jos koiralla on endokrinologisiin sairauksiin viittaavia yleisoireita ja/tai iho-oireita tassuoireiden lisäksi, otetaan koiralta verinäytteitä näiden sairauksien poissulkemiseksi.
Miten tassutulehdusta hoidetaan?
Itse tassutulehdus täytyy rauhoittaa paikallishoidolla.
Jos oireilu alkoi äkillisesti ja on viitteitä kynsivauriosta, voidaan lisäksi kynnen revennyt sarveisosa joutua poistamaan klinikalla rauhoituksessa. Samoin jos epäillään vierasesinettä ja sen aiheuttamaa paisetta, paise pitää avata klinikalla ja huuhdella, jotta vierasesine saadaan poistettua.
Tassutulehduksen pääkohdat ovat:
- tassun desinfiointi esim. bakteereita ja hiivoja tappavalla shampoolla
- tassun käsittely tulehtuneen ihon paranemista nopeuttavalla hoitavalla valmisteella
- tassun käsittely kutinaa lievittävä kortisonivalmisteella
Lisäksi ehdottoman tärkeää tassutulehduksen hoidossa on tassujen pito kuivana ja puhtaana eli nuolemisen esto kaulurilla ja suojaus alussa ulkona esim. tossuilla. Pesut, hoidossa käytettävät muut paikallisvalmisteet, niiden annostelukerrat ja kuurien pituudet riippuvat oireista.
Riippuen taustasyystä, täytyy toki myös itse taustasyytä hoitaa. Esimerkiksi allergian kohdalla atopialääkkeellä, ruoka-aineallergian kohdalla sopivalla ruokavaliolla, ylipainon kohdalla painon pudotuksella, tuki-ja liikuntaelinongelmien kohdalla tarvittaessa erilaisilla kipulääkityksillä, nivelten tukivalmisteilla, lihashuollolla, koirahieronnalla ja fysioterapialla ja muiden taustasairauksien kohdalla sairauden hoitoon tarvittavilla lääkkeillä.
Milloin eläinlääkäriin?
Ota yhteyttä etäeläinlääkäriin, jos koiralla on tassuoireita. Eläinlääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa, koska tassuvaivat pahenevat usein nopeasti, tassut kun ovat suurimman osan päivää liikkeessä ja rasituksessa sijaintinsa vuoksi. Etäeläinlääkäri käy koirasi oireet ja niiden keston kanssasi läpi huolellisesti sanoin ja kuvin, antaa arvion tassutulehduksen taustasyystä, paikallishoito-ohjeet ja muut hoito-ohjeet taustasyyn mukaan ja suosittelee tarvittaessa lisätutkimuksia klinikalla.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Talvi on monen lemmikin lempivuodenaika, kun lumi tuo mukanaan paljon hauskaa puuhaa ja seikkailuja. Mutta syksy ja talven ensimmäiset kuukaudet tuovat mukanaan myös märkiä loskakelejä, jotka voivat aiheuttaa lemmikeille ja niiden omistajille päänvaivaa. Märkä ja liukas sää ovat haasteellisia erityisesti paljon ulkoileville yksilöille.
Märkä ja mutainen maasto rasittaa lemmikin tassuja, koska mutaisella alustalla kävely voi olla epämukavaa, ja lopulta se voi johtaa tassujen ihoärsytyksiin. Kosteus lisää bakteerien ja sienten kasvua, mikä oireilee tassujen sieni-infektioina. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lemmikin tassut pysyvät puhtaina ja kuivina.
Sade ja märkä lumi voivat myös vaikuttaa lemmikin turkkiin ja ihoon. Märkä turkki on alttiimpi tulehduksille, kuten hot spotille, joka voi olla hyvinkin kipeä ja epämukava. Lue hot spot -tulehduksesta lisää täältä. Märkä turkki voi myös lisätä mahdollisuuksia ulkoloisten, kuten kirppujen ja punkkien tarttumista lemmikin iholle. Ulkoloisten häätöä kannattaakin jatkaa pitkälle syksyyn. Aiheesta lisää täältä. Lemmikin turkki onkin hyvä pitää puhtaana ja kuivata se huolellisesti aina tarpeen mukaan.
Oireet
Jos tassut tai turkki ovat jatkuvasti kosteita, luo se otollisen kasvualustan mikrobeille ja bakteereille. Usein sen seurauksena voi olla tassu- ja/tai ihotulehdus. Tassutulehduksista voi lukea lisää täältä. Iho- ja tassutulehdusten yleisimpiin oireisiin kuuluvat muun muassa:
- Kutina: Iho-ongelmat voivat aiheuttaa lemmikille voimakasta kutinaa, joka voi ilmetä raapimisena, nuolemisena tai puremisena. Tämä voi johtaa ihoärsytykseen ja mahdollisesti tulehduksiin.
- Punoitus ja turvotus: Iho-ongelmat voivat myös aiheuttaa ihon punoitusta ja turvotusta erityisesti alueilla, jotka ovat herkkiä, kuten kasvot, tassut ja korvat.
- Karvanlähtö: Iho-ongelmat voivat aiheuttaa lemmikin karvapeitteen muutoksia, kuten karvanlähtöä ja kaljujen kohtien muodostumista.
- Kuivuus ja hilseily: Iho-ongelmat voivat johtaa ihon kuivumiseen ja hilseilyyn, joka voi aiheuttaa ihon ärsytystä ja kutinaa.
- Haavat ja ruvet: Jos lemmikki raapii tai nuolee ihoaan liikaa, se voi johtaa haavojen ja rupien muodostumiseen, jotka voivat olla kivuliaita ja alttiita infektioille.
Syystalvi tuo mukanaan omat haasteensa eläimille.
Hoito
Märkyydestä aiheutuvat iho-ongelmat voivat johtaa mikrobien lisääntymiseen ja ihon tulehtumiseen. Asianmukainen hoito on siis tärkeää. Märkä turkki tulee kuivata huolella, jotta kosteus ei jää ihon pinnalle. Jos iho-ongelmat ovat vakavia tai pitkittyneitä, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Tässä on muutamia yleisimpiä hoitotoimenpiteitä, joita voidaan käyttää lemmikkien iho-ongelmien hoidossa:
- Pesu: Säännöllinen pesu auttaa pitämään lemmikkisi ihon puhtaana ja terveenä. On tärkeää käyttää lemmikillesi sopivaa shampoota, joka ei ärsytä tai kuivata ihoa. Liiallista pesua on hyvä välttää, koska sekin voi kuivattaa ihoa turhan paljon. Joissain tapauksissa hoidettavaa aluetta täytyy kuitenkin pestä esimerkiksi päivittäin.
- Ruokavalion muutos: Ruokavalio on tärkeä osa ihon terveyttä ja hyvinvointia. Sopivalla rehustuksella voidaan tukea ihoa ja iho-ongelmien paranemista. Autamme asiassa mielellämme.
- Kortisonihoito: Jos lemmikkisi iho-ongelmat ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä kortisonihoitoa. Kortisoni auttaa vähentämään tulehdusta ja kutinaa.
- Antibiootit: Jos iho-ongelmat johtuvat bakteeri-infektiosta, eläinlääkäri voi määrätä antibiootteja. Antibiootit auttavat tappamaan bakteereja ja vähentämään tulehdusta. Turhaa antibioottien käyttöä tulee kuitenkin välttää, jotta antibioottiresistenssiä ei muodostu.
- Paikallishoidot: Paikallishoitoja, kuten voiteita tai suihkeita voidaan käyttää lemmikkien iho-ongelmien hoitoon. Nämä voivat auttaa kutinan ja tulehduksen lievittämisessä ja haavojen paranemisessa. Voiteilla voidaan myös ylläpitää ihon kosteustasapainoa.
On tärkeää muistaa, että lemmikkien iho-ongelmien hoito voi olla haastavaa ja vaatia kärsivällisyyttä ja sitoutumista hoitoon.
Ennaltaehkäisy
Syystalven märkä loskakeli voi olla haasteellista aikaa lemmikeille. Omistajat voivat toteuttaa useita toimenpiteitä minimoidakseen märän sään aiheuttamia ongelmia. Tässä muutamia toimenpiteitä, joilla voit minimoida syksy-talven märkien loskakelien vaikutukset lemmikkiisi:
- Pidä lemmikin tassut puhtaina ja kuivina. Kuivaa tassut ja varpaanvälit lenkkien jälkeen. Tarkista myös tassujen välit kivi- ja jääpalojen varalta. Tarvittaessa tassut on hyvä huuhdella tai pestä.
- Vältä kylmiä paikkoja ja pintoja. Jäätävät pinnat voivat aiheuttaa paleltumia ja kipua lemmikin tassuille.
- Varmista, että eläimellä on kuiva ja lämmin peti.
- Vältä turhaa kastumista ja pidä esimerkiksi sadetakit käden ulottuvilla.
- Pidä lemmikin turkki hyvin hoidettuna. Säännöllinen harjaaminen ja turkin pesu auttavat pitämään lemmikin turkin terveenä ja vähentävät infektioriskiä.
- Harrasta lemmikin kanssa myös sisätiloissa.
Vaikka syystalven märät loskakelit voivat olla hankalia lemmikin omistajalle, huolellisuus ja varovaisuus voivat auttaa välttämään mahdollisia riskejä. Muista, että lemmikkisi terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä, ja että pienet toimenpiteet voivat auttaa pitämään sen turvassa ja onnellisena kaikkina vuodenaikoina.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Talviaika tuo mukanaan haasteita liikkumiselle ja lenkkeilylle. Tiet ovat liukkaat, lumiset tai sohjoiset. Pakkassää kiristää ihoa ja paleltaa sormia ja varpaita. Nämä haasteet eivät koske pelkästään ihmisiä, vaan erityisesti ulkoilevia lemmikkejä, pääasiassa koiria.
Hiekoitussepeliä ja suolaa käytetään yleisesti talvella liukkauden torjuntaan ja teiden kunnossapitoon. Vaikka sulat ja hiekoitetut tiet ovat helpompikulkuisia, aiheuttavat ne usein päänvaivaa koirien omistajille. Hiekoitussepeli on teräväreunainen ja kova, mikä voi aiheuttaa haavoja ja hiertymiä koiran tassuihin.
Suola aiheuttaa samankaltaisia ongelmia. Se ärsyttää ja kuivattaa tassujen ihoa, mikä voi johtaa halkeiluun ja haavoihin. Haavaumat ja hiertymät ärtyvät helposti, ja ne pahenevat nopeasti, jos koira vielä nuolee arkoja tassujaan. Tassujen nuoleminen suolasta ja hiekasta saattaa myös aiheuttaa koiralle vatsavaivoja, oksentelua ja/tai ripulia. Kylmät säät tuovat vielä omat lisähaasteensa koirien tassuille. Kostea, kylmä tai luminen pohja rasittaa tassujen ihoa ja aiheuttaa nopeasti paleltumisia.
Tassuongelmien oireet
Paleltumisesta kärsivän koiran tassut voivat olla kylmät, kivuliaat ja turvonneet. Tassut voivat näyttää punaisilta tai sinertäviltä, ja niissä voi olla jopa haavaumia tai rakkoja. Hiekoitussepeli ja suola aiheuttavat herkästi myös haavoja ja ihoärsytyksiä tassujen ihoon. Nämä ihovauriot altistavat koiran tassuja myös muille tassujen infektioille.
Muita tassujen iho-ongelmiin liittyviä oireita ovat kuivuminen, halkeilu ja tulehdukset. Tassut voivat olla karheita, ne saattavat halkeilla anturoiden pohjista ja reunoilta. Usein koirat myös nuolevat tassuja enemmän, jos niissä on haavoja tai muita iho-ongelmia. Tulehdusperäiset iho-oireet voivat puolestaan ilmetä punoituksena, turvotuksena ja kuumotuksena tassuissa, ja koiran käytös voi muuttua levottomaksi.
Talvi voi olla haasteellista aikaa koirien tassuille.
Hoito
Jos koiran tassut ovat paleltuneet, tulee koira ensitöikseen saada lämpimiin sisätiloihin. Tassut kuivataan ja lämmitetään esimerkiksi pyyhkeellä. Mahdolliset haavaumat tai rakot tulee puhdistaa sopivalla antiseptisella aineella ja niihin voi laittaa hoitavia rasvoja/salvoja, jotka edistävät ihon uusiutumista ja haavojen paranemista. Tarvittaessa on syytä myös ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka antaa lausunnon haavojen syvyydestä, jatkotoimenpiteistä ja hoito-ohjeista. Eläimille tulee aina käyttää niille suunniteltuja hoitotuotteita!
Ennaltaehkäisy
Paleltumisten, haavojen ja hiertymien synnyn voi helposti välttää huolehtimalla koiran tassujen suojaamisesta. Koiran tassut on myös hyvä pestä sekä kuivata huolellisesti jokaisen ulkoilun jälkeen. Tassujen suojaksi on olemassa erilaisia suojia, kuten tossuja, joita voidaan käyttää. Koiran tassuja voi suojata käyttämällä erityisiä tassuvoiteita tai -rasvoja, joita levitetään tassuihin ennen ulkoilua. Ne muodostavat suojaavan kerroksen tassujen iholle, joka auttaa estämään halkeamia ja haavoja. Lisäksi tulee lenkkien pituuden olla olosuhteiden mukaiset. Todella kylmällä säällä ei kannata tehdä monen tunnin lenkkiä hiekoitetulla tai suolatulla lenkkipolulla.
Yhteenveto
Koirien tassujen paleltuminen, haavautuminen ja niiden tuomat iho-ongelmat ovat yleisiä talvella. Tassut voivat olla todella kipeät. Onkin hyvä huolehtia koiran tassujen suojauksesta ja tarkkailla niiden kuntoa talvella. Talveen kannattaa varautua myös hyvissä ajoin, jotta ensilumi ei pääse yllättämään.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 28, 2023 | Ohjeet
Taas kuuluu pediltä lussutus ja tassut punoittaa jo karvojaan myöten. Kuulostaako tutulta? Jos vastaus on kyllä, viittaa koirasi oireilu tassutulehdukseen.
Mikä se tassutulehdus siis on?
Tassutulehdus eli pododermatiitti on joko yhdessä tai useammassa tassussa esiintyvä ihotulehdus. Tulehtuneena on usein tassunpohjan eli anturoiden välinen iho sekä varvasvälien iho. Myös kynsivallit, kynnet ja anturat voivat oireilla. Tassutulehdus ei ole varsinaisesti sairaus vaan ennemminkin jonkin taustalla olevan sairauden tai tilan ilmenemismuoto.
Miten tassutulehdus oireilee?
Usein koira pyrkii nuolemaan tassuja ja saattaa ontua pahastikin, toisinaan omistaja ei taasen huomaa mitään muutoksia käytöksessä. Lievimmillään tassujen iho punoittaa ja on hivenen turpea, kostean näköinen ja tunkkaisen hajuinen. Pahimmillaan tulehdus etenee ihon syvempiin kudoksiin ja karvatuppiin ja varpaiden väliin tai varpaiden syrjille voi muodostua kipeitä verta tai märkää vuotavia rakkuloita ja paiseita. Tällöin puhutaan jo nk. furunkuloosista. Joskus tassussa voidaan havaita myös valeanturamuodostusta.
Mistä tassutulehdus johtuu?
Tassutulehduksen taustalla voi olla useita eri syitä. Yhden tassun oireillessa äkillisesti, voi kyseessä olla lenkillä tassuun ihoon haavauman tehnyt tai sinne jopa ihan uponnut ja paiseen aiheuttanut tikku. Jos oireilua on kestänyt pidempään tai se on toistuvaa ja esiintyy useammassa tassussa, on tavallisimpana taustasyynä allergia kuten atopia. Joskus aiheuttaja paikantuu itse tassua ja sen ihoa kauemmaksi, ja syynä voi olla esimerkiksi heikon nivelterveyden ja ylipainon aiheuttama tassujen virheasento.
Koiran tassutulehduksen taustalla voi olla useita syitä.
Millaiset koirat ovat alttiimpia saamaan tassutulehduksen?
Erilaisten haavereiden aiheuttamaa tassutulehdusta voi esiintyä kaikilla koirilla iästä ja rodusta riippumatta, mutta mikäli koiralla on ylipainoa tai koira on sellaisen rodun edustaja, joilla esiintyy atopiaa ja erilaisia luuston ja nivelten ongelmia muita rotuja enemmän, on koiralla luonnollisesti suurempi riski alkaa oireilla.
Miten tassutulehdus diagnosoidaan?
Tassutulehduksen diagnosointi on kliininen eli se tehdään oireiden perusteella. Itse taustasyyn selvitys voi taas tarkkojen esitietojen kartoittamisen jälkeen vaatia tilanteesta riippuen erilaisia kokeita kuten hoitokokeilua erilaisilla lääkkeillä ja ruokavaliolla, verikokeita tai röntgenkuvausta.
Miten tassutulehdusta hoidetaan?
Tassutulehdus täytyy rauhoittaa paikallishoidolla, mutta mikäli kyse ei ole vain esimerkiksi lenkillä tassunpohjaan tulleen pikku ihovaurion seurausta on tärkeää selvittää taustasyy, jotta voidaan hoitaa syytä eikä pelkkää oiretta ja näin parhaimmillaan ehkäistä oireilun uusiminen.
Milloin eläinlääkäriin?
Ota yhteyttä etäeläinlääkäriin, jos koirallasi on tassuoireita. Etäeläinlääkäri käy koirasi oireet ja niiden keston kanssasi läpi huolellisesti sanoin ja kuvin, antaa arvion tassutulehduksen taustasyystä, paikallishoito-ohjeet ja muut hoito-ohjeet taustasyyn mukaan ja suosittelee tarvittaessa lisätutkimuksia klinikalla.
