Tarkempia tietoja anestesiaturvallisuudesta Vetsyssä

ANESTESIATURVALLISUUS VETSYSSÄ

Vetsyn henkilökunta tekee kaikkensa potilaiden viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja laadukkaan hoidon tukemiseksi sekä lemmikin parantamiseksi.
Suoritamme kaikki mahdolliset varotoimet lemmikin loukkaantumisen, terveydentilan heikkenemisen sekä kuoleman ehkäisemiseksi.
Sedaatio tai anestesia suunnitellaan ja valvotaan yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla.

RAUHOITUS ELI SEDAATIO
LIHAKSENSISÄINEN RAUHOITUS SEKÄ MAHD. INJEKTIOANESTESIA

Pienet toimenpiteet kuten esim. korvien puhdistus, anaalirauhasten tai paiseiden huuhtelu, pienen haavan ompelu, pienet patinpoistot, virtsarakon katetrointi jne. tehdään
– sedaatiossa eli rauhoituksessa
ja / tai
– kevyessä injektioanestesiassa eli kevyessä suonensisäisessä anestesiassa.
Potilaalla on yleensä, toki toimenpiteen kestosta ja potilaan rauhoittumisesta riippuen myös verisuoniyhteys, jonka kautta annostellaan fysiologista nestettä sekä tarvittavia lisälääkkeitä.  Potilaalla on maskin kautta lisähappi. Käytämme hyvin paljon paikallispuudutteita.
Valvomme sedaation tai injektioanestesian syvyyttä sekä potilaan kivuttomuutta valvomalla
– lemmikin vitaaliparametreja (sydänäänet, hengitysäänet, limakalvojen väri, silmärefleksit ja
silmän asento)
– sykettä
– veren happipitoisuutta
– hengitystiehyttä ja -syvyyttä
– ruumiinlämpöä
sekä
– tilannekohtaisesti noninvasiivista verenpainetta.
Sedaatio- ja injektioanestesiapotilaiden kohdalla on aina valmius välittömään intuboimiseen eli mahdollisuus laittaa heille hengitysputki.

NUKUTUS ELI YLEISANESTESIA
INJEKTIOANESTESIA / LASKIMOANESTESIA

Vetsyssä hammastoimenpiteet sekä isommat leikkaukset tehdään nukutuksessa, joiden lisänä käytetään paikallispuudutteita sekä hermopuudutuksia.
Perinteisesti on ensin laitettu lihaksensisäinen esirauhoite, ja sen jälkeen varsinainen anestesia aloitettu ja syvennetty suonensisäisillä lääkkeillä ja lopuksi ylläpidetty anestesiakaasuilla.
Koko nukutus voidaan kuitenkin hoitaa suonensisäisillä lääkkeillä, kuten propofolilla tai alfaksalonilla. Anestesiakaasut eivät aina ole välttämättömyys anestesiasyvyyden ylläpitämiseksi.

INHALAATIOANESTESIA

Anestesian syvyys on hyvin hallittavissa, kun potilas saa anestesiakaasuja. Vetsyssä käytetään anestesiakaasuna sevofluraania, jonka ilmastovaikutus on pienempi, kuin isofluraanin. Sevofluraani ei haise kovin pahalle, jos joudumme käyttämään sitä pienten nisäkkäiden, kuten hamstereiden ja marsujen lyhyeen ”humauttamiseen”. Lisäksi potilaat heräävät kokemuksemme mukaan nopeammin ja mukavammin, kuin isofluraanianestesiasta. Sevofluraanilla on pieniä bronkodilatatorisia eli hengitysteitä avaavia vaikutuksia, minkä johdosta se on hyvä valmiste potilaille, joilla on esim. astma tai muu hengitystiesairaus.

Artikkelista Ilmastonmuutos ja anestesia : ”Propofolin ilmastoa lämmittävä vaikutus on 1 % sevofluraanin vastaavasta vaikutuksesta.”
Anestesiakaasut eivät vain rasita ympäristöä, vaan ovat yksilön sekä etenkin mahdollisten sikiöiden terveydelle vaarallisia, kun henkilökuntamme altistuu niiden hengittämiselle sekä käsittelemiselle jatkuvasti. Tämän johdosta päätämme harkinnan varaisesti, käytämmekö anestesiakaasuja, vai vain lisähappea maskin tai intubaatiotuubin kautta, sekä suonensisäisiä lääkkeitä.
Potilas voi olla intuboituna esimerkiksi hammastoimenpiteen ajan, jotta estetään, ettei käytetty vesi päädy hengitysteihin, ja potilas saa lisähappea, mutta kehoon ei välttämättä johdeta anestesiakaasuja.
Potilaan intuboiminen eli muovisen tuubin asettaminen henkitorveen vaatii yskimisrefleksin lamaamisen, eli melko syvän anestesian. Intuboimisen tarve on järkevää määrittää potilas- ja tapauskohtaisesti, kts. pientoimenpiteet, kuten esim. pienten haavojen ompeleminen.

Inhalaatioanestesiassa potilaalla on henkitorvessa hengitysputki, jonka kautta potilas saa happea sekä anestesiakaasua suoraan hengitystie-elimistöön. Anestesiakaasu pitää potilaan nukkuvana, mutta kivunlievitys hoidetaan puudutteilla ja suonensisäisillä lääkkeillä.
Nukutuksessa valvomme aiemmin mainittujen asioiden lisäksi
– verenpainetta eli verenkierron riittävyyttä.
– sydänsähkökäyrää (EKG). Tällä valvotaan sydämen toimintaa ja mahdollisia häiriöitä sekä
kipuvastetta.
– EtCO2 eli uloshengitysilman loppuosan hiilidioksidipitoisuutta, jos lemmikki on kiinni anestesialaitteessa.
Kaasujenvaihtoa seurataan, jotta mahdollinen hapenpuute havaitaan ajoissa ja hengitys eli ventilaatio on riittävää.
Hyvä valvonta mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja erinomaisen anestesiaturvallisuuden. Meillä Vetsyssä on riittävä välineistö sekä kokemus puuttua pienimpiinkin muutoksiin ja tehdä anestesiasta täten turvallisin mahdollinen.

MUUTAMA HUOMIO

Lemmikki yritetään aina tutkia ennen anestesiaa. Jos lemmikkini on vihainen tai häntä ei voida tutkia eli sydäntä ja keuhkoja kuunnella, pulssia kokeilla sekä limakalvojen väriä tarkastaa ilman rauhoitusta, suostuu omistaja siihen, että suunnittelemme sedaation tai anestesian parhaan osaamisemme mukaan.

OMISTAJAN VELVOLLISUUS TIEDOTTAA LEMMIKIN TERVEYDENTILAA KOSKEVISTA SEIKOISTA, JOTKA VOIVAT LISÄTÄ ANESTESIARISKIÄ

Vetsy Oy ei tee rutiininomaisesti verikokeita, ultraäänitutkimuksia tai röntgenkuvauksia ennen anestesiaa tai leikkausta, joten ongelmat, joita ei voida tunnistaa ennen leikkausta tehdyllä yleistutkimuksella voivat lisätä anestesiariskiä.
On tärkeää, että lemmikin huoltaja informoi henkilökuntaa kaikista tunnetuista ongelmista eli sairauksista tai aiemmista ongelmista anestesiassa tai lääkitysten käytössä.

Suosittelemme ennen anestesiaa tehtäviä verikokeita kaikille yli 10-vuotiaille potilaille.
Henkilökunnalle tulee ilmoittaa ajanvarausta tehdessä, jos lemmikillä on jokin sairaus (esimerkiksi sivuääni sydämessä, maksan tai munuaisen vajaatoiminta, cushingin tai addisonin sairaus yms.) tai aiemmissa anestesioissa on ollut komplikaatioita.
Jos lemmikkini on brakykefaalinen eli lyhytkasvoinen, lisääntyvät  anestesiariskit. Ajanvaraus rauhoitus- tai anestesiatoimenpiteisiin on parasta tehdä puhelimitse ajanvarauksesta 09 425 773 61, jolloin anestesia-ajankohta voidaan suunnitella entistäkin tarkemmin.
Jos eläimen terveydentilassa ilmenee mitään askarruttavaa, olettehan aina ensisijaisesti arkisin klo 8-20 puhelimitse yhteydessä ajanvaraukseen puh 09 425 773 61.
Kannattaa aina kertoa huomiot ja huolenaiheet puhelimitse.
Jos kyseessä on viikonloppu, voi laittaa sähköpostia asiakaspalvelu@vetsy.vet, mutta tähän ei vastata viikonloppuna.

LEMMIKIN ANESTESIAKELPOISUUS

Jos eläinlääkärin mielestä lemmikki ei jostain syystä ole anestesiakelpoinen, pidättää Vetsy Oy oikeuden peruuttaa toimenpide tai siirtää aikataulua.
Pitkän ajanvarauksen eli anestesiatoimenpiteen peruuntuminen on eläinklinikalle suuri ansionmenetys. Vetsy Oy:llä on oikeus veloittaa peruuntuneesta toimenpiteestä 50%, jos asiakas tuo anestesiatoimenpiteeseen eläinlääkärille tuntemattomalla ja ennakoimattomalla tavalla sairaan potilaan, jolle varattua toimenpidettä ei voi turvallisesti tehdä.
Esimerkiksi:
– on varattu aika hammaskivenpoistoon, mutta kissa ei ole syönyt moneen päivään.
Tai
– on varattu anestesiatoimenpide, mutta diabeetikkokissan insuliinin pistäminen ei ole onnistunut
moneen päivään
Tai
– on varattu aika koiran steriaatioon, mutta koiralla on juoksut eli kohonnut verenvuotoriski.
Tai
– on varattu aika anestesiatoimenpiteeseen, mutta lemmikki viettikin vastikään aikaa sairaalahoidossa tiputuksessa.

Vetsy Oy pidättää oikeuden muuttaa varattua toimenpidesuunnitelmaa.
Joskus esimerkiksi anestesiakomplikaatiot johtavat siihen, että sovittua toimenpidettä ei voida toteuttaa alunperin suunnitellulla tavalla tai ei voida suorittaa lainkaan turvallisesti loppuun. Sovittu toimenpide saatetaan tällöin keskeyttää potilasturvallisuuden takia.
Asiakas vastaa kustannuksista, jotka syntyvät eläinlääkärille ennalta ennakoimattomien komplikaatioiden johdosta.

ANESTESIARISKI

On tärkeää tiedostaa, että niin eläin- kuin ihmislääketieteessä on aina olemassa anestesiariski. Tämä on riski, joka voi johtaa komplikaatioihin, eivätkä ne välttämättä johdu mistään virheestä eläinlääkintätiimin puolelta.
Anestesiariskeihin kuuluvat mm.

– anestesiareaktiot, kuten allerginen reaktio käytetyille lääkkeille
sekä
– muu elimistön poikkeava, ennakoimaton tai yllättävä tapa reagoida anestesiaan mm. muutoksilla verenpaineessa, sydämen johtavuudessa eli sydänsähkökäyrässä tai veren happipitoisuudessa.
Hyvällä anestesiaseurannalla muutokset kuitenkin havaitaan nopeasti ja niihin voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Siitä huolimatta äärimmäisen harvoin, noin 1%ssa esiintyy anestesiakuolleisuutta. Muusta toimenpiteestä riippuen mm. infektiot, viillon/tikkien avautuminen, kudosvauriot, verenvuoto, tai äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa yleensä monen asian summana kuolema ovat mahdollisia anestesiakomplikaatioita.

Vakavien komplikaatioiden ja kuoleman riski on onneksi äärimmäisen pieni ja teemme Vetsyssä kaikkemme estääksemme komplikaatiot.
Tämä vaatii myös yhteistyötä lemmikin huoltajan ja klinikan välillä.
Hyvä kommunikaatio mahdollistaa turvallisen toimenpiteen. Kerrottehan huomioistanne (esim. syömättömyys tai väsymys), sairauksista sekä aiemmista haasteista anestesioissa ajoissa ennen toimenpidettä.
Toivomme ymmärrystä sille, että toisinaan haluamme potilasturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi tarkistaa verikokeet ennen anestesiaa, tai saatamme suositella sydämen ultraäänitutkimusta kardiologilla.
Toivomme myös ymmärrystä anestesiaa edeltävän ruokapaaston tärkeydelle. Paastolla pyrtitään varmistamaan, ettei lemmikki rauhoitusvaiheessa oksenna ja vedä ruokasulaa sekä vatsahappoja henkeen tai liian täyden vatsalaukun sulkijalihas avaudu anestesiassa, sallien vatsahappojen valumisen ruokatorveen ja täten vakavat syöpymisvammat, jotka voivat johtaa jopa koiran menehtymiseen.