mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 13, 2023 | Ohjeet
Allergiassa immuunijärjestelmä vastaa liian herkästi tiettyyn aineeseen. Tyypillisesti allergeenit, eli allergisen reaktion aiheuttavat aineet, ovat vaarattomia (kuten siitepöly, ruoat tai pöly), mutta joillakin yksilöillä elimistö reagoi liian vahvasti ja aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Tällöin ilmenevät myös allergiaoireet.
Ihmisillä tyypillisiä allergiaoireita ovat kutiavat ja vuotavat silmät, aivastelu ja vuotava nenä. Kissoilla voidaan havaita näiden lisäksi myös yhdistelmiä seuraavista ongelmista:
- Iho: Kutiava iho voi saada kissan nuolemaan, hankaamaan ja raapimaan ihoa ja turkkia.
- Ruoansulatusjärjestelmä: Oireet näkyvät yleensä oksenteluna tai ripulina.
- Hengityselimet: Ylemmän ja alemman hengitystien ongelmat, usein yhdistettynä nenävuotoon.
- Silmät: Allergeenit aiheuttavat usein sidekalvotulehdusta.
Allergiat ovat erittäin yleisiä kissoilla eikä niistä yleensä voi parantua. Allergiaoireisiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää pitkällä tähtäimellä. Ota yhteyttä eläinlääkäriin heti, jos huomaat kissallasi allergiaan viittaavia oireita.
Allergiatyypit kissoilla
Termi ”allergia” on yleinen nimitys, mutta eläinlääkärit jaottelevat allergiat kuuden päätyypin mukaan:
- Ruoka-aineallergia
- Atooppinen dermatiitti
- Kirppuallergia (Suomessa tosin harvinainen)
- Allerginen kosketusihottuma
- Lääkeaineihottuma
- Allerginen bronkiitti eli kissan astma
Allergiaoireet
Kaikki allergiat voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kissoilla. Nämä oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja voivat muuttua vuosien aikana.
Ruoka-aineallergia
Usein ruoka-aineallergiat voivat ilmetä iho-ongelmina, kuten kutinana pään, kasvojen ja kaulan alueella. Oireita voivat olla myös oksentelu, ripuli tai ilmavaivat.
Atooppinen dermatiitti
Kutina on yleisin atopiaan liittyvä oire, mutta atopiaan kuuluvat myös korvatulehdukset, karvanlähtö, karvattomat kohdat ja mätäpaiseet.
Kirppuallergia
Kirppuallergia vaikuttaa vain ihoon. Voimakas kutina voi johtaa jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, koska kissa yrittää epätoivoisesti saada lievitettyä allergian aiheuttamaa kutinaa. Suomessa kirppuallergia on harvinainen.
Allerginen kosketusihottuma
Allerginen kosketusihottuma ilmenee iholla olevina vaurioina. Siitepöly, hiivasieni tai esimerkiksi punkit voivat laukaista kosketusihottuman ja sen sijainti määräytyy suoraan sen perusteella, mikä osa kehoa on ollut kosketuksissa allergeenin kanssa.
Lääkeaineihottumat
Lääkeaineihottumat ovat allergisia reaktioita tietyille lääkeaineille. Usein kissoilla havaitaan kutinaa, ihottumaa, punoitusta, turvotusta, tulehduksia tai nokkosihottumaa. Vakavissa tapauksissa iho saattaa irrota levyinä.
Allerginen bronkiitti
Allerginen bronkiitti tunnetaan myös kissan astmana. Allergisesta bronkiitista kärsivät kissat yleensä hengittävät vinkuen ja raskaasti, sekä yskivät.
Iho-ongelmat ja kutina ovat yleisiä allergiaoireita kissoilla.
Allergioiden syitä
Ruoka-aineallergiat
Kissat voivat reagoida mille tahansa proteiinille, hiilihydraatille, säilöntä-, lisä- ja väriaineelle. Tyypillisesti kissan immuunijärjestelmä reagoi naudanlihaan, kalaan ja kanaan. Kissat voivat joissain harvinaisissa tapauksissa olla allergisia myös viljoille, maissille ja gluteenille.
Atooppinen dermatiitti
Atooppinen dermatiitti oireilee yleisesti tulehtuneena, kutisevana ihona. Yleisimmät atopian aiheuttajat ovat:
- Siitepöly
- Homesienet
- Hiiva
- Pöly ja varastopunkit
- Eläinten tai ihmisten hilse
- Kirppuallergia, joka voi ilmetä reaktiona kirpun syljelle
Allerginen kosketusihottuma
Allerginen kosketusihottuma on harvinainen kissoilla. Se oireilee viivästyneenä allergisena reaktiona paikassa, joka on joutunut kosketuksiin seuraavien aineiden kanssa:
- Kasvit (siitepöly, ruohot, puut)
- Lääkkeet (paikalliset lääkkeet, korvatipat, saippuat, shampoot, hyönteismyrkyt)
- Kodin sisustus (kuidut, väriaineet, puhdistusaineet)
- Muut (riisijauho, kloorattu vesi)
Lääkeaineihottumat
Mikä tahansa lääke voi aiheuttaa ihoreaktion, joka voi ilmetä joko yhden tai vasta usean annoksen jälkeen. Allergisia reaktioita aiheuttavat yleisimmin antibiootit, epilepsia-, tulehduskipu- ja verenpainelääkkeet sekä sydämen rytmihäiriölääkkeet.
Allerginen bronkiitti
Astma ilmenee, kun kissan immuunijärjestelmä herkistyy ilmassa oleville allergeeneille. Tämä taas aiheuttaa tulehduksia ja ahtaumia hengitysteissä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä kissojen allergioista
Mistä tiedän, onko kissalla allergia?
Allergisilla kissoilla on yleensä iho-ongelmia ja kutinaa tai ruoansulatusongelmia. Eläinlääkärin tekemien testien avulla asiaan voidaan saada selvyys.
Miten voin hoitaa ja tukea kissaa, jolla on allergia?
Keskustele aina eläinlääkärin kanssa ennen kuin annat mitään lääkkeitä tai täydennysrehuja kissalle. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen.
Mitkä ovat yleisimmät allergiat kissoilla?
Yleisimmät allergiat ovat ruoka-aineallergiat sekä atooppinen dermatiitti.
mennessä ELL Eva Kaisti | kesä 13, 2023 | app
Allergiassa immuunijärjestelmä vastaa liian herkästi tiettyyn aineeseen. Tyypillisesti allergeenit, eli allergisen reaktion aiheuttavat aineet, ovat vaarattomia (kuten siitepöly, ruoat tai pöly), mutta joillakin yksilöillä elimistö reagoi liian vahvasti ja aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Tällöin ilmenevät myös allergiaoireet.
Ihmisillä tyypillisiä allergiaoireita ovat kutiavat ja vuotavat silmät, aivastelu ja vuotava nenä. Kissoilla voidaan havaita näiden lisäksi myös yhdistelmiä seuraavista ongelmista:
- Iho: Kutiava iho voi saada kissan nuolemaan, hankaamaan ja raapimaan ihoa ja turkkia. Tämä taas voi kohtaa tulehduksiin ja karvanlähtöön. Allergiat vaikuttavat eniten ihoon.
- Ruoansulatusjärjestelmä: Oireet näkyvät yleensä oksenteluna tai ripulina.
- Hengityselimet: Ylemmän ja alemman hengitystien ongelmat, usein yhdistettynä nenävuotoon.
- Silmät: Allergeenit aiheuttavat usein sidekalvotulehdusta.
Allergiat ovat erittäin yleisiä kissoilla eikä niistä yleensä voi parantua. Allergiat vaikuttavat täten kissan ja omistajan elämänlaatuun ja rutiineihin. Tietyt rodut ovat alttiimpia allergioille, mutta kaikki kissat voivat saada allergioita. Allergiaoireisiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää pitkällä aikavälillä. Ota yhteyttä eläinlääkäriin heti, jos huomaat kissallasi allergiaan viittaavia oireita.
Allergiatyypit kissoilla
Termi ”allergia” on yleinen nimitys, mutta eläinlääkärit jaottelevat allergiat kuuden päätyypin mukaan:
- Ruoka-aineallergia
- Atooppinen dermatiitti
- Kirppuallergia (Suomessa tosin harvinainen)
- Allerginen kosketusihottuma
- Lääkeaineihottuma
- Allerginen bronkiitti eli kissan astma
Allergiaoireet
Kaikki allergiat voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kissoilla. Nämä oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja voivat muuttua vuosien aikana.
Ruoka-aineallergia
Ruoka-aineallergiat voivat oireilla samalla tavalla kuin atooppinen dermatiitti, joka taas johtuu ympäristön vaikutuksista. Kaikki ruoka-aineallergiat eivät aiheuta ruonasulatuskananavan ongelmia, kuten oksentelua, ripulia, ilmavaivoja tai liiallista syljeneritystä. Usein ruoka-aineallergiat voivatkin ilmetä iho-ongelmina, kuten kutinana pään, kasvojen ja kaulan alueella. Ruoka-aineallergiat oireilevat vuoden ympäri, niin kauan kuin eläin altistuu allergisoivalle ruoalle.
Atooppinen dermatiitti
Atopia eli ympäristöallergia voi muistuttaa ruoka-aineallergiaa oireiden perusteella. Kutina on yleisin raportoitu oire, mutta atopiaan kuuluvat myös korvatulehdukset, karvanlähtö, karvattomat kohdat ja mätäpaiseet. Usein atopiasta kärsivillä kissoilla on myös sekundäärisiä bakteeri- ja hiivasienitulehduksia. Atopia voi myös aiheuttaa astmaa muistuttavia hengityselinten ongelmia ja sidekalvotulehdusta.
Kirppuallergia
Kirppuallergia vaikuttaa vain ihoon. Tyypillisesti kirppuallergioista kärsivillä kissoilla luonnollinen kyky torjua kirppuja on huono tai sitä ei ole lainkaan. Suomessa kirppuallergia on harvinainen, sillä ulkoloisia ei juuri havaita lemmikkieläimillä.
Kirppuallergia havaitaan yleisimmin pään ja kaulan alueella, mutta oireita voi olla myös sisäreisissä ja vatsassa. Voimakas kutina voi johtaa jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, koska kissa yrittää epätoivoisesti saada lievitettyä allergian aiheuttamaa kutinaa.
Allerginen kosketusihottuma
Allerginen kosketusihottuma ilmenee iholla olevina vaurioina. Siitepöly, hiivasieni tai esimerkiksi punkit voivat laukaista kosketusihottuman ja sen sijainti määräytyy suoraan sen perusteella, mikä osa kehoa on ollut kosketuksissa allergeenin kanssa. Useimmilla kosketusihottumaa sairastavilla kissoilla esiintyy ihon punoitusta, turvotusta, mätäpaiseita ja syyliä. Kutina näissä paikoissa voi olla kohtalaista tai vakavaa.
Lääkeaineihottumat
Lääkeaineihottumat ovat allergisia reaktioita tietyille lääkeaineille. Oireiden esiintyvyys, sijainti ja vakavuus vaihtelevat. Usein kissoilla havaitaan kutinaa, ihottumaa, punoitusta, turvotusta, tulehduksia tai nokkosihottumaa. Vakavissa tapauksissa iho saattaa irrota levyinä. Tämäntyyppinen allergia on harvinainen kissoilla.
Allerginen bronkiitti
Allerginen bronkiitti tunnetaan myös kissan astmana. Allergisesta bronkiitista kärsivät kissat yleensä hengittävät vinkuen ja raskaasti, sekä yskivät.
Kissojen allergiat usein oireilevat iho-ongelmina ja kutinana.
Allergioiden syitä
Ruoka-aineallergiat
Ruoka-aineallergioiden syyt kissoilla ovat vielä epäselviä ja kissat voivat reagoida mille tahansa proteiinille, hiilihydraatille, säilöntä-, lisä- ja väriaineelle. Tyypillisesti kissan immuunijärjestelmä reagoi liian vahvasti proteiinille ja eniten allergiatapauksia on raportoitu naudanlihaan, kalaan ja kanaan liittyen. Kissat voivat olla allergisia myös viljoille, maissille ja gluteenille. Nämä ovat kuitenkin harvinaisempia kuin proteiiniallergiat. Joidenkin tutkimusten mukaan siamilaisilla kissoilla ja alle puolivuotiailla yksilöillä on korkeampi riski kehittää ruoka-aineallergioita.
Atooppinen dermatiitti
Atooppinen dermatiitti oireilee yleisesti tulehtuneena, kutisevana ihona. Atopian geneettisistä tekijöistä ei ole täyttä selvyyttä, mutta sitä on havaittu eniten abyssinialaisilla ja devon rex -kissoilla sekä alle 3-vuotiailla kotikissoilla. Yleisimmät atopian aiheuttajat ovat:
- Siitepöly
- Homesienet
- Hiiva
- Pöly ja varastopunkit
- Eläinten tai ihmisten hilse
- Kirppuallergia, joka voi ilmetä reaktiona kirpun syljelle
Allerginen kosketusihottuma
Allerginen kosketusihottuma on harvinainen kissoilla. Se oireilee viivästyneenä allergisena reaktiona paikassa, joka on joutunut kosketuksiin seuraavien aineiden kanssa:
- Kasvit (siitepöly, ruohot, puut)
- Lääkkeet (paikalliset lääkkeet, korvatipat, saippuat, shampoot, hyönteismyrkyt)
- Kodin sisustus (kuidut, väriaineet, puhdistusaineet)
- Muut (riisijauho, kloorattu vesi)
Lääkeaineihottumat
Mikä tahansa lääke voi aiheuttaa ihoreaktion, joka voi ilmetä joko yhden tai vasta usean annoksen jälkeen. Allergisia reaktioita aiheuttavat yleisimmin antibiootit, epilepsia-, tulehduskipu- ja verenpainelääkkeet sekä sydämen rytmihäiriölääkkeet.
Allerginen bronkiitti
Astma ilmenee, kun kissan immuunijärjestelmä herkistyy ilmassa oleville allergeeneille. Tämä taas aiheuttaa tulehduksia ja ahtaumia hengitysteissä. Tupakansavu, huono hygienia, pölyinen kissanhiekka, hiuslakka, homeet, siitepöly, kodin kemikaalit ja ilmanraikastimet voivat laukaista allergioita kissalla.
Usein kysyttyjä kysymyksiä kissojen allergioista
Mistä tiedän, onko kissalla allergia?
Allergisilla kissoilla on yleensä iho-ongelmia ja kutinaa. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että kaikilla iho-ongelmaisilla kissoilla on allergioita, mutta niillä usein on selkeä yhteys. Eläinlääkärin tekemien testien avulla asiaan voidaan saada selvyys.
Miten voin hoitaa ja tukea kissaa, jolla on allergia?
Keskustele aina eläinlääkärin kanssa ennen kuin annat mitään lääkkeitä tai täydennysrehuja kissalle. Oireista ja allergeenista riippuen, kissoille voidaan suunnitella sopiva ruokavalio ja tukea sitä sopivilla lääkkeillä. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen.
Mitkä ovat yleisimmät allergiat kissoilla?
Yleisimmät allergiat ovat ruoka-aineallergiat sekä atooppinen dermatiitti.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 3, 2023 | app
Allergia on immuunijärjestelmän liiallinen reaktio tiettyihin normaalisti vaarattomiin aineisiin, kuten esimerkiksi siitepölyyn, eläinten hilseeseen tai ruoka-aineisiin. Tämä reaktio aiheuttaa tyypillisesti oireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista, silmien kutinaa, ihottumaa, hengenahdistusta tai vatsavaivoja. Allergia voi olla perinnöllinen tai se voi kehittyä elämän aikana eri asioille altistumisen myötä.
Allergia ja yliherkkyys ovat samankaltaisia, mutta allergia on tarkempi käsite ja se kuvaa immuunijärjestelmän reaktiota tiettyyn aineeseen, kun taas yliherkkyys voi kuvata laajemmin erilaisia ei-immunologisia reaktioita. Voit lukea lisää allergioiden ja yliherkkyyksien eroista täältä.
Eläinten allergiat
Eläimet voivat olla allergisia siitepölylle, samalla tavalla kuin ihmisetkin. Eläinten allergiset oireet voivat ilmetä esimerkiksi ihon kutiamisena, punoituksena ja tulehduksena, hengitysvaikeuksina, aivasteluna, silmien kutinana ja vuotona sekä korvakäytävien tulehduksina. Eläimet voivat olla allergisia eri kasvilajeille, kuten heinille, koivulle, tammelle, pajuille, ruohoille ja rikkakasveille.
Siitepölyn lisäksi eläimet voivat olla allergisia myös muille eläimille. Esimerkiksi kissojen on havaittu olevan allergisia mm. koirien, hamsterien ja jyrsijöiden hilseelle, höyhenille ja pölylle. Koirat taas voivat olla allergisia muiden koirien, kissojen, hevosten ja lehmien hilseelle sekä punkin puremalle.
Eläinten eri allergioiden yleisyys vaihtelee eläinlajin ja alueen mukaan. Esimerkiksi kissojen arvioidaan olevan yleisesti useammin allergisia kuin koirien. Lisäksi joillakin alueilla on allergioiden esiintyvyys suurempaa kuin toisilla. Monilla allergikoilla oireet voivat olla lieviä ja ne saattavat jäädä huomaamatta, mikä vaikeuttaa allergioiden määrän arvioimista. Eläinten allergiaoireet voivat muistuttaa monia muita sairauksia, joten oikean diagnoosin tekeminen vaatii usein eläinlääkärin tekemän perusteellisen tutkimuksen.
Siitepölyallergian kriittiset ajat Suomessa
Suomessa siitepölykausi alkaa yleensä keväällä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää aina heinäkuun loppupuolelle asti. Osalla kasveista siitepölykausi voi kestää jopa elo-syyskuun vaihteeseen. Pahimmillaan siitepölykausi Suomessa on yleensä kesäkuun alussa, jolloin erityisesti heinä- ja koivupuiden siitepölyä on runsaasti ilmassa.
Siitepölyä vapautuu ilmaan, kun kasvit kukkivat ja niiden siitepöly leviää tuulen mukana. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää siitepölyn vapautumista, kun taas sade vähentää siitepölyn määrää ilmassa. Myös kasvupaikka vaikuttaa siitepölyn määrään, esimerkiksi metsäisillä alueilla siitepölymäärät ovat yleensä pienemmät kuin kaupunkialueilla.
Suomessa eniten allergisoivia kasveja ovat koivu, timotei, nurminata, erilaiset heinät ja pujo. Koivun siitepölykausi alkaa yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää noin kuukauden. Timotein siitepölykausi alkaa pääsääntöisesti heinäkuun alussa ja nurminadan heinäkuun lopussa. Muiden heinäkasvien, kuten heinän ja pujon siitepölykausi kestää heinä-elokuun vaihteesta syyskuun alkuun. Ilmastonmuutoksen myötä siitepölykauden alkamisajankohta ja kesto voivat vaihdella hieman vuosittain.
Siitepöly voi aiheuttaa myös eläimille allergioita.
Mitkä tekijät vaikuttavat eläinten allergioiden muodostumiseen?
Eläinten allergioiden muodostumiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, ympäristötekijät, altistuminen allergeeneille ja immuunijärjestelmän toiminta. Eläin voi periä tiettyjä geenivariantteja, jotka lisäävät allergian riskiä. Toisaalta eläin saattaa elinympäristössään altistua esimerkiksi ilmansaasteille tai homeelle, jotka taas heikentävät eläimen immuunijärjestelmän toimintaa ja altistavat allergeeneille. Immuunijärjestelmä voi heikentyä myös ihoon tai ruokaan liittyvien allergeenien kautta. Terve immuunijärjestelmä on tärkeä, sillä pääsääntöisesti allergiareaktiot tapahtuvat silloin, kun elimistön puolustusmekanismi reagoi liian voimakkaasti tiettyyn allergeeniin.
Eläinten jalostus voi vaikuttaa joidenkin allergioiden syntymiseen ja esiintyvyyteen. Esimerkiksi tiettyjen koirarotujen kohdalla on havaittu enemmän allergioita joissakin linjoissa. Allergioiden esiintyvyyttä on saatu myös pienemmäksi tasokkaalla jalostustyöllä.
Allergian monimutkaiset synty- ja kehittymismekanismit kuitenkin rajoittavat jalostustyön mahdollisuuksia allergioiden hallinnassa. Useat tekijät vaikuttavat allergiaoireisiin, ja vaikka jalostuksella voidaan pyrkiä vähentämään allergian esiintyvyyttä, on yksilön alttius allergioille kuitenkin monimutkainen ja monitekijäinen. Allergioiden muodostumiseen ei ole yhtä selkeää ratkaisua.
Hoito
Allergioiden hoito riippuu allergian vakavuudesta ja oireiden luonteesta. Hoitokeinot voivat sisältää lääkitystä, kuten antihistamiineja, kortikosteroideja tai immunoterapiaa (eli desensibilisaatiota). Immunoterapiassa eläimelle annetaan pieniä annoksia allergeeneja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että eläimen immuunijärjestelmä tottuu allergeeneihin ja lopettaa yliherkän reaktion.
Allergioiden hoidossa voidaan käyttää myös muita hoitomuotoja, kuten ruokavalion muutoksia, hygieniatoimenpiteitä tai ympäristön muutoksia. On tärkeää, että eläinlääkäri arvioi eläimen tilan ja suosittelee sopivia hoitovaihtoehtoja.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 26, 2023 | Ohjeet
Mitä eroa on allergialla ja yliherkkyydellä?
Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa tietyt aineet vieraiksi ja mahdollisesti haitallisiksi ja immuunijärjestelmä on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan elimistöä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Allergisessa reaktiossa immuunijärjestelmä reagoi johonkin tavallisesti vaarattomaan aineeseen ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Siitä seuraa allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta ja hengitysvaikeuksia.
Yliherkkyys taas tarkoittaa, että elimistö kyllä reagoi johonkin aineeseen, mutta ei samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti kuin allergiassa. Yliherkkyys voi johtua tietyn ruoka-aineen huonosta sulamisesta tai imeytymisestä, tai se voi olla seurausta esimerkiksi ruoansulatuskanavan tulehduksesta, herkästä suolistosta tai muusta elimistön ärsytystilasta.
Lemmikkien ruoka-aineongelmat
Lemmikkien ruoka-aineongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta eläinlääkäreiden raporttien perusteella lemmikkien määrä, joilla jotkin ruoka-aineet aiheuttavat ongelmia, on jatkuvasti nousussa. Lisäksi eläinten omistajat ovat nykyään entistä tietoisempia lemmikkiensä ruokinnasta ja terveydestä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lemmikkien ruoka-aineongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan.
Eläinten ruoka-aineongelmat voivat johtua allergioista tai yliherkkyyksistä. Usein käytetäänkin termiä ”ruoka-aineintoleranssi” kuvaamaan yleisesti kaikkia eläinten reaktioita ruoka-aineisiin, olivatpa ne sitten allergisia tai ei-allergisia. Eläinten ruoka-aineallergiat ovat melko harvinaisia ja yliherkkyydet ovat yleisempiä.
Oireet
Ruoka-aineintoleranssin oireet voivat olla samankaltaisia, johtuivat ne sitten allergiasta tai yliherkkyydestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja niissä saattaa olla suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi iho-ongelmat, kuten kutina, punoitus, hilseily tai hot spot -ilmiö, joka on koirilla esiintyvä akuutti ihoärsytys. Myös vatsa- ja suolistovaivat, kuten ripuli, oksentelu, ummetus tai ilmavaivat voivat olla merkkejä ruoka-aineintoleranssista. Lisäksi lemmikki voi olla yleisesti väsynyt tai masentunut, ja sen turkki voi olla huonokuntoinen ja likaisen näköinen. Joillakin lemmikeillä allergia voi myös aiheuttaa hengitystieoireita, kuten yskää, aivastelua ja hengityksen vinkumista.
Hoito
On tärkeää, että ruoka-aineongelmien kanssa hakeudutaan eläinlääkäriin. Diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet saattavat johtua monesta eri syystä. Eläinlääkäri saattaa suorittaa allergiatestin ja joissain tapauksissa etäeläinlääkrillä käynti riittää. Ruoka-aineintoleranssien hoito perustuu yleensä ruokavalion muutoksiin. Eläinlääkäri voi suositella tiettyä hypoallergeenista tai eliminointiruokavaliota. Tarkoituksena on välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita lemmikille.
Jos ruokavalion muutokset eivät auta tai oireet ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä oireiden hoitoon. Esimerkiksi antihistamiineja, tulehduskipulääkkeitä tai kortisonivalmisteita voidaan käyttää. Lääkehoidon käytöstä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin arvion perusteella.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 26, 2023 | Ohjeet
Allergia on immuunijärjestelmän liiallinen reaktio tiettyihin normaalisti vaarattomiin aineisiin, kuten esimerkiksi siitepölyyn, eläinten hilseeseen tai ruoka-aineisiin. Tämä reaktio aiheuttaa tyypillisesti oireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista, silmien kutinaa, ihottumaa, hengenahdistusta tai vatsavaivoja. Allergia voi olla perinnöllinen tai se voi kehittyä elämän aikana eri asioille altistumisen myötä.
Allergia ja yliherkkyys ovat samankaltaisia, mutta allergia on tarkempi käsite ja se kuvaa immuunijärjestelmän reaktiota tiettyyn aineeseen, kun taas yliherkkyys voi kuvata laajemmin erilaisia ei-immunologisia reaktioita. Voit lukea lisää allergioiden ja yliherkkyyksien eroista täältä.
Eläinten allergiat
Eläimet voivat olla allergisia siitepölylle, samalla tavalla kuin ihmisetkin. Eläinten allergiset oireet voivat ilmetä esimerkiksi ihon kutiamisena, punoituksena ja tulehduksena, hengitysvaikeuksina, aivasteluna, silmien kutinana ja vuotona sekä korvakäytävien tulehduksina. Eläimet voivat olla allergisia eri kasvilajeille, kuten heinille, koivulle, tammelle, pajuille, ruohoille ja rikkakasveille. Siitepölyn lisäksi eläimet voivat olla allergisia myös muille eläimille.
Eläinten eri allergioiden yleisyys vaihtelee eläinlajin ja alueen mukaan. Esimerkiksi kissojen arvioidaan olevan yleisesti useammin allergisia kuin koirien. Lisäksi joillakin alueilla on allergioiden esiintyvyys suurempaa kuin toisilla.
Siitepölyallergian kriittiset ajat Suomessa
Suomessa siitepölykausi alkaa yleensä keväällä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää aina heinäkuun loppupuolelle asti. Osalla kasveista siitepölykausi voi kestää jopa elo-syyskuun vaihteeseen. Pahimmillaan siitepölykausi Suomessa on yleensä kesäkuun alussa, jolloin erityisesti heinä- ja koivupuiden siitepölyä on runsaasti ilmassa.
Siitepölyä vapautuu ilmaan, kun kasvit kukkivat ja niiden siitepöly leviää tuulen mukana. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää siitepölyn vapautumista, kun taas sade vähentää siitepölyn määrää ilmassa. Myös kasvupaikka vaikuttaa siitepölyn määrään, esimerkiksi metsäisillä alueilla siitepölymäärät ovat yleensä pienemmät kuin kaupunkialueilla. Suomessa eniten allergisoivia kasveja ovat koivu, timotei, nurminata, erilaiset heinät ja pujo. Ilmastonmuutoksen myötä siitepölykauden alkamisajankohta ja kesto voivat vaihdella hieman vuosittain.
Mitkä tekijät vaikuttavat eläinten allergioiden muodostumiseen?
Eläinten allergioiden muodostumiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, ympäristötekijät, altistuminen allergeeneille ja immuunijärjestelmän toiminta. Eläin voi periä tiettyjä geenivariantteja, jotka lisäävät allergian riskiä. Toisaalta eläin saattaa elinympäristössään altistua esimerkiksi ilmansaasteille tai homeelle, jotka taas heikentävät eläimen immuunijärjestelmän toimintaa ja altistavat allergeeneille. Immuunijärjestelmä voi heikentyä myös ihoon tai ruokaan liittyvien allergeenien kautta.
Eläinten jalostus voi vaikuttaa joidenkin allergioiden syntymiseen ja esiintyvyyteen. Allergian monimutkaiset synty- ja kehittymismekanismit kuitenkin rajoittavat jalostustyön mahdollisuuksia allergioiden hallinnassa. Useat tekijät vaikuttavat allergiaoireisiin, ja vaikka jalostuksella voidaan pyrkiä vähentämään allergian esiintyvyyttä, on yksilön alttius allergioille kuitenkin monimutkainen ja monitekijäinen.
Hoito
Allergioiden hoito riippuu allergian vakavuudesta ja oireiden luonteesta. Hoitokeinot voivat sisältää lääkitystä tai immunoterapiaa (eli desensibilisaatiota). Immunoterapian tavoitteena on, että eläimen immuunijärjestelmä tottuu allergeeneihin ja lopettaa yliherkän reaktion. Allergioiden hoidossa voidaan käyttää myös muita hoitomuotoja, kuten ruokavalion muutoksia, hygieniatoimenpiteitä tai ympäristön muutoksia. On tärkeää, että eläinlääkäri arvioi eläimen tilan ja suosittelee sopivia hoitovaihtoehtoja.
