SMAAK Herkkä kala viljaton, SMAAK myrkytys

SMAAK Herkkä kala viljaton, SMAAK myrkytys

SMAAK Herkkä kala viljaton on aiheuttanut myrkytysoireita

MISTÄ ON KYSE?

Koirakansaa on kuohuttanut SMAAK koiranruokakohu, jossa useat koirat ovat saaneet hyvin vakaviakin oireita peruna-kala-pohjaisesta kuivamuonasta. Lisää oireista alla.

SMAAK MYRKYTYS takaisinveto koskee tuotteita
SMAAK Adult GF Fish eli SMAAK Herkkä koiranruoka ja SMAAK Viljaton Kana kissanruoka, joiden molempien tuotanto on ainakin tällä hetkellä lopetettu.

MISTÄ SMAAK RUOAN AIHEUTTAMAT MYRKYTYSOIREET JOHTUU?

16.11. Mustin ja Mirrin tiedotteen mukaan syyksi on paljastunut ulkomaisen perunahiutaleen korkea glykoalkaloiditaso, eli solaniinitaso.

PÄIVITYS 9.11: Miksi olemme markkinoineet SMAAKkia suomalaisena/kotimaisena?
Kotimaisen perunahiutaleen saatavuudessa on ollut merkittäviä ongelmia, ja olemme tämän vuoksi joutuneet hankkimaan perunahiutaletta sisältäviin tuotteisiimme raaka-aineen lähimarkkinoilta.
Verkkokaupassamme on ollut epätarkka tieto perunahiutaleen alkuperästä. Verkkokaupassa on lukenut “kotimaista perunaa”. Tuotteessa käytetty perunatärkkelys on kotimaista, mutta perunahiutale on saatavuuden mukaan ollut välillä kotimaista ja välillä ulkomaista. Pyydämme tätä virheellistä tietoa anteeksi. On selvää, että tuotetietojen kuuluisi olla aina ajan tasalla. Käymme parhaillaan läpi kaikki verkkokauppamme tiedot tuotteiden alkuperästä ja tulemme jatkossa varmistamaan, että tuotteiden alkuperätiedot ovat ajan tasalla.

KOSKEEKO ONGELMA MYÖS MUITA RUOKAMERKKEJÄ?

Alvar Pet ilmoitti, että heidän Vakaa-tuotteessaan on käytetty samaa ulkomaista perunahiutaletta, kuin SMAAK-ruuassa.
Alvarin erä on tuotettu 9.10.23 ja sinä on parasta ennen merkintä 9.10.24
Alvar Pet vetää ruuan pois markkinoilta varotoimenpiteenä, oireita sen ei olla havaittu aiheuttavan.

ILTALEHTI 10.11: Dagsmark vetää myös tuotteita pois markkinoilta. Dagsmark Petfood Oy kertoo, että heidän tuotteisiinsa ei ole kohdistunut epäilyjä tai laatuongelmia. Yhtiö kertoo pitävänsä Liedon tehtaalla syys-lokakuussa valmistetut tuotteet varastossa siihen asti, että asiasta saadaan selvitys. Lisäksi se on pyytänyt kauppoja palauttamaan takaisin lokakuussa valmistettujen kissanruokien toimitukset.

Lisätietoja Dagsmarkin sivuilta

VOIKO PERUNAPOHJAISIIN TUOTTEISIIN LUOTTAA JATKOSSA?

16.11. Mustin ja Mirrin tiedote:”Tapauksen on oltava myös herätys koko lemmikkiruoka-alalle. Meidän on yhdessä eurooppalaisten ruokaviranomaisten kanssa vaikutettava niin, että rehulle määritellään EU:ssa raja-arvot. Vain siten voimme todella varmistua, että näin ei tapahdu enää koskaan”, sanoo David Rönnberg, Musti Groupin toimitusjohtaja.

Tietysti on hyvä, että uusia standardeja luodaan, ettei näin enää kävisi.

Olisi myös hyvä, että jatkossa panostetaan aidosti kotimaisuuteen, mikä toki tulee näkymään kuluttajahinnoissa eli kuluttajan tulee pohtia
– tarvitseeko lemmikki viljatonta ruokaa
ja valita
– haluaako asiakas tukea kotimaista rehutuotantoa

SMAAK MYRKYTYS; MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS ON SYÖTTÄNYT TÄTÄ RUOKAA?

TÄRKEINTÄ on nyt lopettaa välittömästi kyseisen ruuan tai ainakin mainittujen erien syöttäminen.

Seuraavaksi tärkeintä on seurata tilannetta. Oireeton koira ei tarvitse hoitoa.

MITÄ OIREITA SMAAK RUOAN AIHEUTTAMA MYRKYTYS VOI AIHEUTTAA?

Oireet ovat yleisimmin alkaneet 1-7 vuorokauden kuluessa ruuan syöttämisen aloittamisesta.

Yleisimmät oireet, mitä kyseisiä myrkytyspotilaita hoitanet eläinlääkärit ovat listanneet:

  • MONINIVELTULEHDUS
    * nivelten turvotus
    * nivelneste sameaa ja ohutta
  • KUUME
  • Veriarvojen muutoksia
    * CRP eli c-reaktiivinen proteiini on veressä koholla 50-200 (normaalisti <10)
    * ALT maksa-arvo koholla
    * munuaisarvot Urea ja Crea koholla
  • VOIMAKAS KIPU
    * jäykkyys
    * tärinä
    * reaktiivinen polyartriitti eli moniniveltulehdus esim. selän fasettinivelissä sekä muissa takapään nivelissä -> takapään pettäminen
    * epileptisen tyyppiset kramppikohtaukset

Lisäksi on havaittu lievempiä oireita kuten

  • väsymys
  • syömättömyys
  • oksentelu
  • ultraäänitutkimuksessa ärtynyt suolisto ja sakkaa sappirakossa

Oireiden väistyminen on ollut suhteellisen nopeaa, kun ruoan antaminen on keskeytetty.

Tärkeintä on siis keskeyttää välittömästi tämän ruuan kantaminen.
Voidaan siirtyä toiseen kuivamuonaan tai etenkin jos oireita on, hetkeksi hyvin sulavalle kotiruualle.

TULEEKO ASIOIDA ELÄINLÄÄKÄRISSÄ?

Jos on vain mahasuolikanavaoireita kuten oksentelua, voi riittää, että vaihtaa ruokaa ja seuraa koiran vointia.

Jos koiralla on niveltulehduksen oireita, voimakasta kipua, kuumetta (peräsuolesta mitattuna >39,3°C), tulee asioida eläinlääkärissä.
Siellä tulee tutkia veriarvot.
Klinikkakäynnin perusteella tulee aloittaa oireenmukainen hoito, riippuen siitä mikä tai mitkä oireet ovat pahimpia.

MITEN SMAAK HERKKÄ RUOAN AIHEUTTAMAA MYRKYTYSTÄ / OIREILUA HOIDETAAN?

Jos ongelmana on

  • nivelten turvotus ja kipu
  • voimakas alaselkäkipu
  • takaraajojen kipu sekä halvausoireet

tulee aloittaa hyvä kipulääkitys.
Etenkin jos tähän yhdistyy kohonneet maksa- ja/tai munuaisarvot, on järkevää harkita, että kipulääkitys olisi muu, kuin tulehduskipulääke (eli meloksikaami tai karprofeeni). Tähän soveltuu esimerkiksi gabapentiini.

Jos ongelmana on kohonnut CRP, voidaan mahdollisesti aloittaa antibioottilääkitys.
CRP on maksasolujen tuottama aine, joka nousee tulehdusten, mutta myös kudosvaurion aikana. Eli jos maksa-arvot ovat koholla ja koiralla on nivelissä tulehdusta ja ehkäpä vielä mahasuolikanava ärtynyt, mutta CRP vain maltillisesti koholla, ei kyseessä välttämättä ole antibioottikuuria vaativa bakteeriperäinen infektio.

Jos ongelmana ovat kohonnee maksa-arvot, voidaan melko huoletta aloittaa maksan toimintaa tukevia valmisteita, kuten silymariini / maarianohdake, S-adenosyylimetioniini tai N-asetyylikysteiini (NAC). Valmisteita saa mm. apteekista ilman reseptiä.

MITÄ USKALLAN SYÖTTÄÄ?

Voitte vaihtaa johonkin toiseen valmisruokaan.

Peruna- ja kalapohjaisia ruokia on useita.
Esim. ihan Pirkka Parhaat viljaton lohi-peruna. Saa ostaa K-kaupoista.
PrimaDog lohi-peruna viljaton on vastaava tuote. Saa mm. Puuilosta, Tokmannilta jne.
Yllä mainitut tuotteet valmistetaan Tsekeissä, eli niitä ei valmisteta samalla tehtaalla, kuin SMAAK Herkkä tai muutamaa muuta kotimaista kuivaruokaa.

Jos lemmikillä on jokin krooninen, SMAAK-myrkytyksestä riippumaton perussairaus, kuten esim. maksan- tai munuaisten vajaatoiminta, krooninen haimatulehdus jne., olisi parasta syöttää eläinlääkäritasoista valmisruokaa tai tilata ravitsemukseen perehtyneeltä eläinlääkäriltä juuri teille räätälöity kotiruokaohje tarkkaan suunnitelluilla ainesosilla ja lisäravinteilla.

 

 

Mitä on BARF?

Mitä on BARF?

Mitä on BARF?

BARF on raa’an lihan ja lihaisten/rustojen syöttämistä lemmikille.
Barfaaminen on koirien ruokintamuoto, joka sisältää raakaa lihaa, lihaisia luita ja rustoja, vihanneksia, hedelmiä, öljyjä ja ravintolisiä.

Usein puhutaan myös biologisesti lajille sopivasta raakaruokinnasta ja BARFin on tarkoitus edustaa koirien luonnollisen saaliin mallia, sillä sudet ja villikoirat syövät riistaeläimen ruhosta muutakin, kuin lihan. Klassisen saalismallin mukaan tulisi antaa lihaa ja lihaisia luita sekä muuta kuten vihanneksia/marjoja/muuta suhteessa 80:20 – 70:30.
Joissakin tapauksissa ruokavalioon lisätään myös hiilihydraatteja, yleensä keitettyjä perunoita, riisiä tai nuudeleita. Joskus lisätään kananmunia ja maitotuotteita.

Miksi BARF?

Omistajan tärkein motiivi valitessaan lemmikkilleen BARF-ruokavaliota on halu ”luonnollisempaan, terveellisempään ruokaan”.

Usein lemmikin omistajat myös pelkäävät väitteitä, että kaupalliset valmiit ruoat sisältävät vain ”jätteitä” tai ”kemiaa” tai ovat ”liian prosessoituja”.

Halu välttää lisäaineita. Omistajat eivät vain tiedä, että välttämättömät vitamiinit ja hivenaineet kuuluvat ”lisäaine”-termiin, mutta tasapainoisen ruokavalion suunnitteleminen ilman lisäaineita on käytännössä mahdotonta. Myös barffaaja ostavat purkillinen BARF-lisäravinnetta, jos ruokintasuunnitelma tehdään oikein.

On vallalla ihme väite, etteivät viljatuotteet sovellu koirille. Tämä ”Viljaton” on markkinointikikka, jolla eri firmat alussa nokittelivat, ja joka on nyt jokaisessa koiranruuassa joku standardin merkki, mitä ilman ei voi elää. Koirat sietävät vallan hyvin viljoja, koiran suolisto ei ole enää samanlainen kuin suden, kuten ei ole ihan jo paljaalla silmälläkään chihuahua tai mopsi, mäyräkoira ihan lähellä sutta tai villikoiraa. Tunnetuin tutkimus viljojen sulavuudesta: Axelsson E, Ratnakumar A, et al. The genomic signature of dog domestication reveals adaptation to a starch-rich diet. Nature 2013;495:360-364.

Moni hakee raakaruokinnasta myös vastauksia mm. iho-ongelmiin. On tärkeää ymmärtää, että eläimet ja ihmiset ovat allergisia glykoproteiineille ja proteiineille. On ihan sama, onko proteiini raakaliha, pakastettu, keitetty, ilmakuivattu, suolattu vai friteerattu, aidossa allergiassa allergikko reagoi sille. Eli raakaruokinta ei ole vastaus allergioihin, vaan asianmukainen, tiukka ja pitkäjänteinen selvittäminen ja ongelmien poissulkeminen on.

Kuiva- tai tölkkiruoka on kuumennettu ja kuumentamisprosessi tuhoaa ravintoaineet. Tämä on totta. Varsinkaan B-vitamiinit ja A-vitamiini eivät ole lämmönkestäviä. Aminohapoista erityisesti lysiinin saatavuutta heikentää lämpökäsittely. Välttämättömien aminohappojen tuhoutumista kuumennuskäsittelyn seurauksena voi kompensoida käyttämällä alunperin laadukasta eläinproteiinia, jossa on hyvä aminohappokoostumus.

Mitä barfaajat syöttävät?

  • Lihaa: rasvapitoisuus mielellään enintään 15 %, sulaa paremmin
  • Naudan pötsiä tai satakertaa: Sekoitetaan tai ruokitaan yksittäin
  • Sisäelimiä: esim. maksa, munuaiset, sydän, keuhkot, perna – vuorotellen tai sekoitettuna
  • Lihaisia ja rustoisia. Luut sisältävät kalsiumia, fosforia ja magnesiumia sekä kuparia ja sinkkiä. Luut tulee aina ruokkia raakana, jolloin ne eivät halkea ja aiheuta suoliston puhkeamisriskiä. Jos luita vältetään, tulee kalsiumia antaa erikseen, esim. BARFaajille tehtynä kananmunankuorijauheena.
  • Vihanneksia: kypsentäminen ja pilkkominen lisää sulavuutta. Ei sipulikasveja. Kuidut auttavat hyviä suolistomikrobeja lisääntymään, mm. porkkana on hyvä.
  • Hedelmiä: Ei viinirypäleitä. Kuidut auttavat hyviä suolistomikrobeja lisääntymään ja mm. omena on oikein hyvä tuote.
  • Hiilihydraatteja/jyviä: Tärkkelystä sisältävä rehu kuten peruna tai bataatti tulee kypsentää ihan pehmeäksi muhjuksi, noin tunnin keittoaika. Riisi tulee keittää. Hiutaleita käytettäessä riittää yleensä niiden liottaminen lämpimässä vedessä.
  • Öljyt: Suosittelen omega-3-öljyjen ja omega-6-öljyjen yhdistelmää. On suositeltavaa ruokkia erilaisia eläin- ja kasviöljyjä vaihdellen, sillä niiden koostumus vaihtelee.
  • Kalanmaksaöljyä: D- ja A-vitamiinia
  • Oluthiivasta saa B-vitamiineja
  • BARF-lisäravinnetta, mielellään juuri teille laskettuna. Ne sisältävät mm. jodia, kuparia jasinkkiä.
    Pennulle tulee valita kivennäisaine, joka sisältää mielellään noin 22,5 % kalsiumia ja 10,5 % fosforia, jos tehdään kotiruokaa / raakalihatuotteita jotka eivät koostu valmispullista.

Tavallinen raakaruuan ruokamäärä – koiran aktiivisuudesta ja koosta riippuen – on 2-4 % ruumiinpainosta.
Keskiarvona pidetään 3%. Eli jos koira painaa 20 kiloa, voi se vuorokaudessa syödä 0,6 kg eli 600 grammaa raakaa lihaa, luita ja vihanneksia/hedelmiä/marjoja/muita hiilihydraatteja.
Ruokamäärä on hyvä jakaa useammalle antokerralle, ettei mahalaukku rasitu liikaa ahmimisesta.

Onko barfaaminen helppoa?

Ei ole.
Se vaatii logistiikkaa (kylmäketju, melko suurten ruokamäärien säilytys), hygieniaa ja ruokahuollon suunnittelemista.

BARF-ruokavalio pitää aina suunnitella huolella. Voi olla yllättävän vaikeaa varmistaa koirille tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet.

Raakaruokinnassa proteiini-, fosfori-, magnesium-, natrium- ja kaliumvaje on harvinaista. Joskus hyvin harvoin, lähinnä jos koira syö paljon sisäelimiä, ongelmaksi voi muodostua vitamiinien yliannostukset.

Mitä riskejä barfaamiseen liittyy?
Huomio hivenaineisiin sekä vitamiineihin.

Useimmiten havaitaan puutoksia kalsiumin, mangaanin, jodin, kuparin, sinkin, B-vitamiinien sekä A- ja D-vitamiinin saannissa.

Haasteena on etenkin pennulle tai kasvavalle koiralle vajavainen kalsium-fosforisuhde sekä hyvin yleisesti aikuistenkin lemmikkien mineraalien ja vitamiinien puutokset.

BARF-ruokavalion tulee käytännössä aina sisältää ruokavalioon sisäänrakennettuna erillisiä lisäravinteita kuten hivenaineita. Lisäksi on yleensä tarpeen antaa omega rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja, joita saa öljyistä, kuten kalanmaksaöljystä.

Mitä riskejä barfaamiseen liittyy?
Huomio mikrobeihin ja hygieniaan.

Eläinlääkäriliito eivät suosittele barfaamista kahdesta syystä:
– puutteelliset hivenaine- ja aminohappopitoisuudet
– hygieniariskit

Esim.
WSAVA World Small Animal Veterinary Association eli maailman eläinlääkäriliiton kannaotto.

Kylmäketjusta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.
On tärkeää pestä omat kädet sekä käytetyt instrumentit huolella raa’an lihan käsittelemisen jälkeen. Ethän pilko raakalihatuotteita leikkuulaudalla pesemättä sitä välissä, ennekuin työstät ihmisten lautaselle päätyviä raaka-aineita.
Pese koiran ruokakippo aina käytön jälkeen astianpesuaineella.

Raakaruuassa korostuu mikrobien aiheuttamat riskit, kun ruokaa ei kuumenneta eli mikrobeja tapeta. Etenkin ulkomaisessa raakalihassa huomattavia riskejä ovat mm. salmonella-, yersinia-, listeria-, kampylobakteeri- ja E.coli-infektiot. Kotimaisessa lihassa ylipäätään, kuten myös lemmikkien raakalihassa, on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähäinen määrä mikrobeja eli taudinaiheuttajia. Ihan pieni riski ei kuitenkaan ole, vaikka mikrobimäärät ovatkin alhaisia, joten jos taloudessa on immuunisupremoituja tai infektiolle alttiita ihmisiä, kuten vanhuksia, sairaita, elinsiirtopotilaita tai esim. syöpähoitoja saavia perheenjäseniä, on hygienian kanssa oltava älyttömän tarkkana tai harkittava onko raakaruoka paras vaihtoehto perheeseenne.

Kooste Ruokaviraston (silloinen Evira) vuoden 2018 tutkimuksesta kotimaisista lemmikin raakaruokatuotteista:
27%ssa näytteistä enterobakteerien määrä ylitti EU-lainsäädännön mukaisen raja-arvon.
41%ssa näytteistä todettiin antibiooteille multiresistenttiä MRSA-bakteeria.
27%ssa näytteistä oli STEC E.coli-bakteereita.
16%ssa näytteistä oli ESBL- tai AmpC-β-laktamaasientsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita. ESBL-entsyymit pystyvät tuhoamaan beetalaktaamiantibiootteja eli yleisiä ihmisten ja eläinten antibiootteja.
Yhdessäkään tuotteessa ei todettu salmonellaa.

Globaalin antibioottiresistenssiongelman valossa etenkinMRSA- ja ESBL-löydökset ovat huolestuttavia, eikä niitä tule väheksyä. Esim. STECin aiheuttama veriripuli onkin pahempi tilanne, jos suolistoon pääsee sen kaveriksi bakteerikanta, jonka ansiosta antibiootit eivät tehoa eläimen tai ihmisen infektioihin. Antibioottien tehoamattomuuden seurauksena kuolee nyt jo yksinomaan EU:ssa n. 30 000 ihmistä vuodessa. Antibioottien liikakäyttöön ja resistenttien kantojen leviämisen ihmisten ja eläinten sekä elintarvikkeiden välillä on syytä kiinnittää huomiota.

Erityinen huomio pentujen raakaruokintaan, se ei ole helppoa

Pennut, toisin kuin aikuiset koirat, eivät pysty säätelemään hyvin sitä, miten paljon kalsiumia ravinnosta imeytyy suoliston kautta elimistöön.
Puutteellinen kalsiumin saanti kasvuvaiheen aikana voi aiheuttaa sekundaaristaravitsemuksellista hyperparatyreoosia, jonka seurauksena luut ovat heikot ja alttiita murtumille.

Joskus pennut saavat ja imeyttävät liikaa kalsiumia, mikä voi aiheuttaa luuston epämuodostumia, muun muassa koska liiallinen kalsiumin saanti aiheuttaa fosforin, sinkin ja kuparin puutetta. Etenkin forforin puutos voi johtaa käyriin jalkoihin ja muihin kasvuhäiriöihin.

Ikävä kyllä valmiit pakasteesta ostettavat seokset eivät aina ole optimaalisia pennuille.
Niissä ilmenee ongelmia varsinkin, jos lemmikki saa näiden ruokien lisäksi luita ja rustoja tai sillä on juuri intensiivinen kasvupyrähdys käynnissä.
Pakkauksessa ilmoitettu kalsium jaetaan fosforilla.

Kalsium:fosfori tulee olla pennulla ideaalitilanteessa 1.1:1 – 1.4:1, keskiarvo 1.3:1.
Isommalla pensselillä vedettäessä suhteen tulee mennä väliin 1:1 – 2:1.
Valmistuotteissa näkee suhdelukuja 1.5:1 – 1.7:1, eli kyllähän ne menettelevät mutta eivät ole optimaalisia.

Aikuisille 1.1 – 1.4:1 on ok.

Raakaruokkiminen voi toimia hyvin, jos siihen paneutuu huolehtien

  • raakalihan ja rustoisten jäisten luiden kotimaisuudesta
  • kylmäketjusta ja hygieniasta
  • oikeasta ruokintasuunnitelmasta, missä ei ehkä ihan kirjekurssin opit riitä, vaan ravintosuunnitelma tulee aidosti laskea ja huolehtia lisäravinteista

 

 

Koiran kalsiumoksalaattikivet

Koiran kalsiumoksalaattikivet

Mikä aiheuttaa koiran kalsiumoksalaattikivet virtsarakkoon?

Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla.

Munuaisten ja virtsan kautta poistetaan keholle tarpeettomia tuotteita ja siksi virtsa sisältää aineenvaihdunnan jätetuotteita, kuten mm. liuenneita mineraaleja. Kalsiumoksalaattikivien muodostuminen on monimutkaista eikä sitä tunneta kunnolla.
Runsaasti kalsiumia, sitraatteja tai oksalaatteja sisältävä ja hapan virtsa (toistuvasti alle 6,5) altistaa lemmikin kalsiumoksalaattikiteille ja -kiville, mutta miten näitä asioita voitaisiin ehkäistä on epäselvää.
Asiaan voi vaikuttaa mm.

  • liian vähäinen nesteensaanti
  • suolistomikrobiston häiriintyminen mm. antibioottikuurien myötä
  • Ylipaino. Suuri määrä vatsaontelon sisäistä rasvaa mm. painaa rakkoa alaspäin ja voi mekaanisesti haitata virtsarakon tyhjenemistä, jolloin virtsarakkoon jää aina konsentroitunutta eli tiivistä virtsaa.
  • geneettinen alttius

Kissoista mm. persialaisilla, burmilla ja himalajankissoilla on rotualttius kalsiumoksalaattikiville.
Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla, kuten bichon frise, mäyräkoira ja pomeranian.
Lataa sovelluskaupasta Vetsy app ja lue Vetsy mobiilisovelluksesta, mitkä muut koirarodut ovat alttiita kalsiumoksalaatikiville ja miten tätä voi ennaltaehkäistä.

Kuinka yleisiä kalsiumoksalaattikivet ovat?

Kalsiumoksalaattikivet ovat toiseksi yleisin kivilaji, struviittien jälkeen.
Struviittikivet olevan yleisempiä naaraskoirilla ja kalsiumoksalaattikivet uroksilla.

Millaisia oireita ilmenee, jos koiralla on kalsiumoksalaattikiviä?

  • verta virtsassa
  • kipua virtsatessa
  • virtsaamisongelmia kuten jatkuva yrittäminen ilman että virtsaa tulee paljoa tai virtsasuihku on heikko tai pumppaava
  • virtsaamattomuus jos tulee virtsaumpi

Miten kalsiumoksalaattikivet diagnosoidaan?

Virtanäytteessä voidaan havaita kalsiumoksalaattikiteitä.

Usein virtsarakon kivet voidaan havaita röntgen- tai ultraäänitutkimuksella.
Kalsiumoksalaattikivet voidaan lähes aina nähdä tavallisessa röntgenkuvassa ja kiviä voidaan havaita niin virtsarakossa kuin virtsaputkessa, mihin ne etenkin uroskoirilla jäävät jumiin.

Ainoa tapa varmistaa, että virtsarakkokivi on kalsiumoksalaattikivi, on analysoida kivi erillisessä laboratoriossa.

Voiko kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä ennaltaehkäistä?

Lataa Vetsy-mobiilisovellus ja luesovelluksen artikkelipankista, miten voit ehkäistä kalsiumoksalaattikivien syntymistä.

Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen alalla on tapahtumassa muutos, jonka ansiosta holistisen, eli kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä on alettu korostaa hoidoissa. Eläinlääkäriklinikat huomioivat yhä useammin eläimen fyysisen terveyden lisäksi myös emotionaalisen hyvinvoinnin. Holistinen lähestymistapa mullistaa eläinlääketieteen käytäntöjä ja edistää lemmikkien kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sisällyttämällä esimerkiksi integroivia hoitomuotoja, ravitsemusneuvontaa ja käyttäytymiskoulutusta hoitosuunnitelmiin.

1. Holistisen eläinlääketieteen periaatteet

Holistinen eläinlääketiede perustuu periaatteeseen, jonka pohjalta hoidetaan koko eläintä. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Samalla keskitytään taustalla olevien syiden käsittelemiseen, pelkkien oireiden hoitamisen sijaan.

2. Kattavat terveystarkastukset

Holistiset eläinlääkärit tekevät laajoja terveystarkastuksia saadakseen kattavan ymmärryksen eläimen yksilöllisistä tarpeista. He luovat räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka ottavat huomioon eläimen elinympäristön, elämäntavat ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Mahdollisia käyttäytymisongelmia tai emotionaalista epävakautta pohditaan ja niihin etsitään vastauksia monipuolisesti.

3. Täydentävät hoidot ja vaihtoehtoiset menetelmät

Holistinen eläinlääketiede sisältää erilaisia täydentäviä hoitoja. Hoitoihin voi kuulua esimerkiksi akupunktio tai kiropraktiikka. Kasviperäistä lääketiedettä ja luonnonmukaisia hoitokeinoja käytetään tukemaan kehon omia parantumismekanismeja.

Holistinen toimintaperiaate ottaa huomioon koko eläimen, mukaan lukien sen elinympäristön.

4. Ravinnon rooli holistisessa hoidossa

Ravitsemus on holistisen hoidon kulmakivi. Eläimelle sopivia ja tasapainoinen ravitsemus edistää terveyttä ja voi ennaltaehkäistä sairauksia. Ravintoa voidaan hyödyntää myös sairauksien hoidossa. Suunnitelmissa otetaan huomioon muun muassa eläimen ikä, rotu, aktiivisuustaso ja terveydentila.

5. Emotionaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Holistinen eläinlääketiede tunnistaa emotionaalisen hyvinvoinnin merkityksen. Stressin minimointi tai lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistava ympäristö ovat tärkeitä tekijöitä eläimen hyvinvoinnille. Hoidoissa voidaan keskittyä esimerkiksi ihmisen ja eläimen välisen yhteyden rakentamiseen ja vahvistamiseen.

6. Yhteistyöhön perustuva hoito ja konsultointi

Holistisesti toimivat eläinlääkärit osallistavat aktiivisesti eläinten omistajia. Eläinlääkärit tekevät ennemminkin yhteistyötä omistajien kanssa, jotta eläimen hoito olisi toimiva ja mahdollinen toteuttaa. Tarvittaessa omistajia koulutetaan ja neuvotaan ennaltaehkäisevistä hoidoista.

Johtopäätökset

Holistisessa eläinlääketieteessä otetaan huomioon koko eläin ja yhdistetään eri hoitomuotoja. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Holistinen lähestymistapa muuttaa yleisiä eläinlääketieteellisiä toimintamalleja ja mahdollistaa täten eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden huomioimisen. Hoitosuunnitelmat ovat yksilöllisiä ja ravitsemussuunnittelu on holistisen eläinlääketieteen tärkeimpiä osa-alueita.

Helteet ja lemmikit

Helteet ja lemmikit

Kesä on täällä, ja helteet vaikuttavat paitsi meihin ihmisiin myös lemmikkeihimme. Korkeat lämpötilat voivat olla haitallisia lemmikkien terveydelle, ja siksi on tärkeää huolehtia heistä asianmukaisesti helteellä. Näiden vinkkien avulla voit huolehtia siitä, että lemmikkisi voi hyvin myös helteellä ja minimoit lämpöhalvauksen riskit.

Älä jätä lemmikkiä autoon


Pahimmillaan lapsi tai eläin voi menehtyä ylikuumenemisen seurauksena. 

Auton sisälämpötila voi kohota vaaralliseksi erittäin lyhyessä ajassa. Journal of Emergency Medical Services -lehden mukaan sisälämpötila autossa nousee kymmenessä minuutissa yli kymmenen celsiusastetta. Auton sisälämpötila voi siis kohota eläimille tai ihmisille vaaralliseksi myös pilvisinä päivinä, tai vaikka ulkona ei olisikaan helle.

Älä jätä lemmikkiä yksin autoon kesällä, vaikka ikkunat olisivat raollaan tai auto olisi varjossa. Erityisen herkkiä lämpötilan kohoamiselle ovat muun muassa lyhytkuonoiset koirat, sydänvikaiset koirat, pennut sekä vanhat koirat.

Tarjoa riittävästi raikasta vettä

Varmista, että lemmikkisi saa aina raikasta ja puhdasta vettä. Eläimet voivat saada nestehukan kuumalla ilmalla herkemmin, joten koiralle kannattaa esimerkiksi varata oma vesipullo mukaan joka paikkaan.

Lämpöhalvaus on koiralle vaarallinen!

Pidä lemmikki viileässä


Varmista, että lemmikkisi pääsee viettämään aikaa viileässä sisätilassa. Pidä mahdollisuuksien mukaan ilmastointi päällä ja ohjaa eläin talon tai asunnon viileisiin paikkoihin.

Huomioi auringon kuumentamat pinnat


Kuumalla säällä asfaltti, hiekka ja jopa auton istuimet voivat lämmetä erittäin kuumiksi ja pahimmillaan aiheuttaa palovammoja ihoon tai eläinten tassuihin.

Viilennä lemmikki


Lemmikin voi pitää viileänä uittamalla tai haaleilla suihkuilla. Huomioi kuitenkin, että vedessä, jossa on sinilevää, ei tule uida! Nykyään eläimille on olemassa erilaisia viilennyspeittoja, joista voidaan saada apua. Erilaisia jäisiä herkkuja voidaan myös antaa.

Lemmikin turkin leikkaaminen


Pitkä turkki voi lämmittää, mutta toisaalta myös viilentää eläintä. Se, kannattaako turkkia leikata, riippuu koiran rodusta ja turkin laadusta. Ohutturkkisten ja karvattomien lemmikkien iho tulee suojata palamiselta.

Ajoita ulkoilu oikein


Ulkoile eläimen kanssa vuorokauden viileinä hetkinä. Keskipäivän porottavassa auringossa ei tule lenkkeillä lemmikin kanssa, vaan ulkoilut kannattaa suorittaa aikaisin aamulla ja myöhempään illalla.

Seuraa lemmikin kuntoa


Pidä lemmikkiäsi silmällä ja tarkkaile sen käyttäytymistä. Jos huomaat merkkejä lämpöhalvauksesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi. Tyypillisimpiä oireita ovat liiallinen läähättäminen, letargia, apatia, oksentelu ja alentunut ruokahalu. Lämpöhalvauksen saaneen eläimen limakalvot ovat kirkkaan punaiset. Jos eläin menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.

Kissojen allergiat

Kissojen allergiat

Allergiassa immuunijärjestelmä vastaa liian herkästi tiettyyn aineeseen. Tyypillisesti allergeenit, eli allergisen reaktion aiheuttavat aineet, ovat vaarattomia (kuten siitepöly, ruoat tai pöly), mutta joillakin yksilöillä elimistö reagoi liian vahvasti ja aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Tällöin ilmenevät myös allergiaoireet.

Ihmisillä tyypillisiä allergiaoireita ovat kutiavat ja vuotavat silmät, aivastelu ja vuotava nenä. Kissoilla voidaan havaita näiden lisäksi myös yhdistelmiä seuraavista ongelmista:

  • Iho: Kutiava iho voi saada kissan nuolemaan, hankaamaan ja raapimaan ihoa ja turkkia.
  • Ruoansulatusjärjestelmä: Oireet näkyvät yleensä oksenteluna tai ripulina.
  • Hengityselimet: Ylemmän ja alemman hengitystien ongelmat, usein yhdistettynä nenävuotoon.
  • Silmät: Allergeenit aiheuttavat usein sidekalvotulehdusta.

Allergiat ovat erittäin yleisiä kissoilla eikä niistä yleensä voi parantua. Allergiaoireisiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää pitkällä tähtäimellä. Ota yhteyttä eläinlääkäriin heti, jos huomaat kissallasi allergiaan viittaavia oireita. 

Allergiatyypit kissoilla

Termi ”allergia” on yleinen nimitys, mutta eläinlääkärit jaottelevat allergiat kuuden päätyypin mukaan:

  1. Ruoka-aineallergia
  2. Atooppinen dermatiitti
  3. Kirppuallergia (Suomessa tosin harvinainen)
  4. Allerginen kosketusihottuma
  5. Lääkeaineihottuma
  6. Allerginen bronkiitti eli kissan astma

Allergiaoireet

Kaikki allergiat voivat aiheuttaa samankaltaisia ​​oireita kissoilla. Nämä oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja voivat muuttua vuosien aikana.

Ruoka-aineallergia

Usein ruoka-aineallergiat voivat ilmetä iho-ongelmina, kuten kutinana pään, kasvojen ja kaulan alueella. Oireita voivat olla myös oksentelu, ripuli tai ilmavaivat.

Atooppinen dermatiitti

Kutina on yleisin atopiaan liittyvä oire, mutta atopiaan kuuluvat myös korvatulehdukset, karvanlähtö, karvattomat kohdat ja mätäpaiseet.

Kirppuallergia

Kirppuallergia vaikuttaa vain ihoon. Voimakas kutina voi johtaa jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, koska kissa yrittää epätoivoisesti saada lievitettyä allergian aiheuttamaa kutinaa. Suomessa kirppuallergia on harvinainen.

Allerginen kosketusihottuma

Allerginen kosketusihottuma ilmenee iholla olevina vaurioina. Siitepöly, hiivasieni tai esimerkiksi punkit voivat laukaista kosketusihottuman ja sen sijainti määräytyy suoraan sen perusteella, mikä osa kehoa on ollut kosketuksissa allergeenin kanssa.

Lääkeaineihottumat

Lääkeaineihottumat ovat allergisia reaktioita tietyille lääkeaineille. Usein kissoilla havaitaan kutinaa, ihottumaa, punoitusta, turvotusta, tulehduksia tai nokkosihottumaa. Vakavissa tapauksissa iho saattaa irrota levyinä.

Allerginen bronkiitti

Allerginen bronkiitti tunnetaan myös kissan astmana. Allergisesta bronkiitista kärsivät kissat yleensä hengittävät vinkuen ja raskaasti, sekä yskivät. 

Iho-ongelmat ja kutina ovat yleisiä allergiaoireita kissoilla.

Allergioiden syitä

Ruoka-aineallergiat

Kissat voivat reagoida mille tahansa proteiinille, hiilihydraatille, säilöntä-, lisä- ja väriaineelle. Tyypillisesti kissan immuunijärjestelmä reagoi naudanlihaan, kalaan ja kanaan. Kissat voivat joissain harvinaisissa tapauksissa olla allergisia myös viljoille, maissille ja gluteenille.

Atooppinen dermatiitti

Atooppinen dermatiitti oireilee yleisesti tulehtuneena, kutisevana ihona. Yleisimmät atopian aiheuttajat ovat:

  • Siitepöly
  • Homesienet
  • Hiiva
  • Pöly ja varastopunkit
  • Eläinten tai ihmisten hilse
  • Kirppuallergia, joka voi ilmetä reaktiona kirpun syljelle

Allerginen kosketusihottuma

Allerginen kosketusihottuma on harvinainen kissoilla. Se oireilee viivästyneenä allergisena reaktiona paikassa, joka on joutunut kosketuksiin seuraavien aineiden kanssa:

  • Kasvit (siitepöly, ruohot, puut)
  • Lääkkeet (paikalliset lääkkeet, korvatipat, saippuat, shampoot, hyönteismyrkyt)
  • Kodin sisustus (kuidut, väriaineet, puhdistusaineet)
  • Muut (riisijauho, kloorattu vesi)

Lääkeaineihottumat

Mikä tahansa lääke voi aiheuttaa ihoreaktion, joka voi ilmetä joko yhden tai vasta usean annoksen jälkeen. Allergisia reaktioita aiheuttavat yleisimmin antibiootit, epilepsia-, tulehduskipu- ja verenpainelääkkeet sekä sydämen rytmihäiriölääkkeet. 

Allerginen bronkiitti

Astma ilmenee, kun kissan immuunijärjestelmä herkistyy ilmassa oleville allergeeneille. Tämä taas aiheuttaa tulehduksia ja ahtaumia hengitysteissä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kissojen allergioista

Mistä tiedän, onko kissalla allergia?

Allergisilla kissoilla on yleensä iho-ongelmia ja kutinaa tai ruoansulatusongelmia. Eläinlääkärin tekemien testien avulla asiaan voidaan saada selvyys. 

Miten voin hoitaa ja tukea kissaa, jolla on allergia?

Keskustele aina eläinlääkärin kanssa ennen kuin annat mitään lääkkeitä tai täydennysrehuja kissalle. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen. 

Mitkä ovat yleisimmät allergiat kissoilla?

Yleisimmät allergiat ovat ruoka-aineallergiat sekä atooppinen dermatiitti.