mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mitä hilse on?
Iho on niin ihmisen kuin koirankin elimistön suurin elin. Iho koostuu kolmesta kerroksesta: orvaskedestä, verinahasta ja ihonalaiskudoksesta. Orvaskesi eli epidermis on ihon ulommaisin pintakerros. Epidermiksessä on erilaisia soluja, muun muassa keratinosyyttejä. Ne muodostavat ihon uloimman suojakerroksen, joka uusiutuu, keratinosyyttien liikkuessa kohti epidermiksen pintaa. Pintaan päästyään ne kuolevat ja hilseilevät pikkuhiljaa pois.
Hilse on siis ihoa suojaavaa kuollutta pintasolukkoa.
Koiran ihon uloin kerros uusiutuu noin 20 päivässä. Siihen, kuinka nopeasti ihon orvaskesi uusiutuu ja millä tahdilla kuolleet solut hilseilevät pois vaikuttavat niin perintötekijät, ravinto kuin hormonitoimintakin. Jos hilseily on epätavallisen runsasta tai koiralla on hilseilyn lisäksi myös muita iho-oireita kuten kutinaa tai kaljuuntumista, tai yleisoireita kuten lihomista tai runsastunutta juomista, voi hilseily olla merkki sairaudesta.
Miksi koira hilseilee?
Hilseilyä voi aiheuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi:
- Turkinhoitoon liittyvät:
- liiallinen peseminen
- peseminen koiralle sopimattomalla shampoolla (ihmisten shampoo!)
- Ruokintaan liittyvät:
- ruokavalion vähäinen rasvahappojen määrä
- vähäinen vitamiinien määrä esim. B12 ja folaatti (etenkin raakaruokinta ilman tasapainoista ravintolisää)
- Ilmastoon liittyvät:
- karvanvaihto
- Suomen talvikelit: kuiva ilma niin sisällä kuin ulkona
- Allergiat
Allergioissa hilseilyn lisäksi tyypillinen oire on ihon kutina, jota koira pyrkii helpottamaan raapimalla, nuolemalla ja hankaamalla. Iho voi punoittaa ja karvapeite voi kutisevista kohdista harventua.
- atopia
- ruoka-aineallergia
- Ihotulehdukset
Tulehtunut iho usein kutisee, punoittaa ja ihossa on ihottumaa, finnejä tai se erittää märkäeritettä.
- ihon hiiva-ja bakteeritulehdukset
- ihon sieni-infektio eli dermatofytoosi
- Hilsepunkkitartunta
Hilsepunkkia ei voi erottaa selvästi paljaalla silmällä, mutta hilseen eli hilsepunkkien voi joskus havaita liikkuvan. Hilsepunkki aiheuttaa kutinaa.
- Muut ihosairaudet
- ihon primaariset hilseilyhäiriöt:
- seborrea sicca eli kuiva hilse (saksanpaimenkoira, irlanninsetteri)
- seborrea oleosa eli rasvainen hilse (cockerspanieli, westie, labradorinnoutaja)
- sebaceous adenitis (isovillakoira, akita, visla, samojedi)
- Erilaiset systeemisairaudet eli koko elimistöön vaikuttavat sairaudet
Riippuen sairaudesta, systeemisairauksissa on ihon hilseilyn lisäksi myös muita oireita.
- kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (koira on usein vetämätön, lihoo vaikka ruoka ja sen määrä pysyy saman ja koira voi kaljuuntua)
- lisämunuaisten liikatoiminta eli Cushingin tauti (runsas juominen ja virtsaaminen)
- sokeritauti eli diabetes mellitus (runsas juominen ja virtsaaminen)
- Autoimmuunisairaudet
Autoimmuunisairauksissa kuten esim. pemphigus foliaceuksessa havaitaan usein myös muita iho-oireita, monesti kuonon ja korvien alueella, joskus anturoiden alueella.
Koiran ihon hilseily voi johtua monesta eri syystä.
Miten hilseilyn aiheuttaja diagnosoidaan?
Hilseilyn taustasyyn selvittämiseksi eläinlääkäri käy tarkkaan läpi esitiedot ja muut mahdolliset iho-oireet ja yleisoireet. Alkukartoituksen voi hyvin tehdä etäeläinlääkärin kanssa.
Klinikalla lemmikille tehdään yleistutkimus ja voidaan ottaa erinäisiä näytteitä ihosta.
Ihosta voidaan ottaa esimerkiksi teippi- ja raapenäytteitä, joista voidaan tutkia onko koiran ihossa merkkejä tulehduksesta tai loisista. Jos oireiden epäillään johtuvan systeemisairaudesta, otetaan koiralta verikokeet. Allergiaepäilyssä voidaan kokeilla atopialääkitystä ja eliminaatiodieettiä ruoka-aineallergian poissulkemiseksi. Jos hilseilyyn liittyy kutinaa, koiralle tehdään usein hoitokokeilu loishäätö lääkkeellä hilsepunkki tartunnan poissulkemiseksi, vaikka näytteissä ei olisi punkkia havaittukaan, sillä aina sitä ei saada kiinni.
Milloin otan yhteyttä eläinlääkäriin?
Jos koirasi hilseilee, voit varat ajan klinikalle tai ottaa yhteyttä etäeläinlääkäriin. (Etä)eläinlääkäri kartoittaa todennäköisimmät hilseilyn aiheuttajat lemmikkisi tapauksessa käymällä läpi mahdolliset muut iho-oireet ja yleisoireet ja antaa ohjeet ihonhoitoon hilseilyoireen tyypistä riippuen.
Etäeläinlääkäri antaa ensihoito-ohjeet ihon tukihoitoon kotona ja vaiva voi hoitua kokonaan kotikonstein. Vaihtoehtoisesti ohjeilla helpotetaan lemmikin oloa ainakin alkuun ja lemmikkisi ohjaa tarvittaessa tarkempiin jatkotutkimuksiin klinikalle.
Jos koiran hilseilyoireeseen liittyy hyvin voimakas ihon kutina tai kipu, punoitus tai laaja-alainen voimakas tulehdus tai koiralla on muita voimakkaita yleisoireita, voit myös olla yhteyttä suoraan klinikalle.
Miten voin hoitaa koiran hilseilyä kotona?
Jos koira hilseilee lievästi eikä muita oireita ole, voi kyseessä olla esimerkiksi ilman kuivuudesta johtuva ihon kuivuminen ja siihen liittyvä hilseily.
Koska kuiva iho voi alkaa kutista ja se on herkempi vaurioitumiselle ja tulehtumiselle, kannattaa siihenkin puuttua. Hyvä ensi toimi on kokeilla pestä koira hellävaraisella kosteuttavalla shampoolla ja käyttää iholle jätettäviä hoitoaineita kuurina parin kolmen viikon ajan tarpeen mukaan. Koiraa ei kannata pestä ihmisten shampoilla, sillä koiran ja ihmisen ihon pH on erilainen ja koiran ihon pintakerros on ihmisen ihoa ohuempi.
Pesuja tehdessä on tärkeää kuivata turkki pesun jälkeen huolellisesti, mieluiten föönaamalla, jotta vesi ei kuitenkaan jää turkkiin muhimaan.
Koiralle voi kokeilla myös antaa ihon hyvinvointia tukevia rasvahappovalmisteita. Pesujen ja hoitoaineiden vaikutus on nopeampi, rasvahappovalmisteiden vaikutus tulee esille hitaammin noin 3-4 viikon kuluessa.
Lisävinkkejä tuotesuosituksista juuri sinun lemmikkisi tapauksessa (etä)eläinlääkäriltäsi!
Jos iho ei vain hilseile, vaan ilmenee muita oireita, kuten
- kutinaa, punoitusta
- ihottumaa
- finnejä
- ihon pahaa hajua
- kaljuuntumista
otathan yhteyttä etäeläinlääkäriin tai varaat ajan suoraa klinikalle.
Jos lisäksi ilmenee muita yleisoireita kuten
- runsasta juomista
- lihomista
- vaisuutta tai väsymystä
- toistuvaa närästystä
- oksentelua
- löysiä ulosteita/ripulia tai
- ummetusta
otathan yhteyttä suoraa klinikalle.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Eläinten psykosomaattisina oireina tarkoitetaan oireita, jotka johtuvat psyykkisistä tai henkisistä tekijöistä ja voivat ilmetä stressin, ahdistuksen, pelon, kivun tai muiden henkisten rasitusten seurauksena. Eläinten psykosomaattiset oireet ovat suhteellisen yleisiä. Niiden tunnistaminen ja diagnosointi on kuitenkin haasteellista, koska oireille ei löydy klassista fyysistä syystä.
Eri oireita
Eläinten psykosomaattisten ongelmien oireet ovat laajat. Yleisimpiä ovat esimerkiksi
- iho-ongelmat, kuten liiallinen karvanlähtö, ihottumat tai hot spot -alueet. Iho-ongelmat aiheuttavat usein kutinaa, alueen arkuutta ja tulehduksia
- Ruoansulatuskanavan ongelmat, kuten ripuli, ummetus, oksentelu tai ruokahaluttomuus voivat johtua psykosomaattisista syistä
- Erilaiset kivut ja vaivat, kuten selkäkivut, lihaskivut, nivelvaivat, migreenit, ilman että niille löytyy fyysistä tai rakenteellista syytä.
Kipu
Eläimen psykosomaattinen kipu voi johtua stressistä, ahdistuksesta tai pelosta, ja se voi vaikuttaa eläimen fyysiseen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri ruumiinosissa havaittu kipu voi vaikuttaa eläimeen eri tavoin. Esimerkiksi selkäkipu voi aiheuttaa eläimelle haluttomuutta liikkua tai vaikeuttaa sen suorittamaan normaaleja arkitoimia, kuten portaiden nousemista tai lenkkeilyä. Selkäkipu voi myös heikentää eläimen ruokahalua ja unen laatua. Samoja ongelmia aiheuttaa raajoissa ja nivelissä esiintyvä kipu.
Niska- ja pääkipu puolestaan voivat vaikuttaa eläimen mielialaan, mikä taas vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen. Eläin saattaa olla herkempi ärsykkeille ja reagoida tavallista voimakkaammin erilaisiin ääniin ja kosketuksiin. Pääkipu voi myös aiheuttaa eläimelle voimakasta väsymystä ja uneliaisuutta. Yleisesti ottaen kivun aiheuttamat psykosomaattiset oireet voivat ilmetä monin eri tavoin ja vaihdella eläimen yksilöllisestä käyttäytymisestä riippuen.
Kipu voi ilmetä monella eri tavalla.
Mieliala
On olemassa tutkimustietoa, jonka mukaan jotkut eläinlajit voivat kokea masennuksen kaltaisia oireita, kuten alakuloisuutta, vetäytymistä, ruokahaluttomuutta ja vähentynyttä kiinnostusta ympäristöään kohtaan. Esimerkiksi koirilla on havaittu masennusta muistuttavia oireita, jotka saattavat ilmetä lopahtaneella aktiivisuudella ja kiinnostuksella ympäristöä kohtaan. Eläin voi myös lopettaa syömisen, sillä saattaa esiintyä unihäiriöitä tai haluttomuutta leikkimiseen tai lenkkeilyyn.
Toisaalta eläinten mieliala- ja käyttäytymisoireiden diagnosointi on haastavaa, koska ne eivät pysty ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan samalla tavalla kuin ihmiset. Lisäksi eläinten käyttäytymistä voidaan tulkita usealla eri tavalla, oireiden tulkinta on usein subjektiivista ja niiden muodostuminen on moniulotteista. Oireiden taustalla voi olla useita tekijöitä, joiden syy-seuraus-suhde on epäselvä. Oliko koiralla ensin kipuja, jotka aiheuttivat stressiä, vai ensin stressiä, joka oireilee fyysisenä kipuna?
Syyt
Eläinten psykosomaattiset oireet voivat johtua monista eri tekijöistä. Yleisimpiä ovat
- ympäristön muutokset
- muutokset elämäntavassa
- uudet ihmissuhteet
- yksinäisyys
- stressaavat tilanteet
- sairauden tai kivun tunteet, johtuen esimerkiksi aiemmasta loukkaantumisesta tai kirurgisesta toimenpiteestä.
Vaikka psykosomaattisilla oireilla ja kivulla tietyissä ruumiinosissa on yhteyksiä, ei voida suoraan osoittaa, että tietty ruumiinosa kertoo tietyn psykosomaattisen ongelman olemassaolosta. Psykosomaattisten oireiden ja kivun yhteydet ovat monimutkaisia ja voivat vaihdella yksilöllisesti. Esimerkiksi selkäkipu voi olla yhteydessä stressiin, mutta se voi myös johtua fyysisestä rasituksesta tai vammasta.
Hoito
Eläinten psykosomaattisten oireiden hoito riippuu oireiden syystä. On tärkeää tunnistaa, johtuuko oire psykosomaattisista ongelmista vai onko sillä fyysisiä syitä. Psykosomaattiset oireet ovat todellisia, mutta pelkkä oireiden hoito lääkkeillä tai perinteisellä hoidolla ei ole riittävää. Sen sijaan on tärkeää löytää tapoja vähentää eläimen stressiä ja ahdistusta, ja täten myös helpottaa psykosomaattisia oireita.
Eläimen elämänlaadun parantaminen vaikuttaa eläimeen kokonaisvaltaisesti lisäämällä sen hyvinvointia ja terveyttä. Elämänlaatua voidaan parantaa useilla eri tavoilla lisäämällä esimerkiksi liikuntaa, aktiviteetteja ja harrastustoimintaa. Ruokavaliolla ja ravitsemuksella tiedetään olevan suuria vaikutuksia hyvinvointiin. Esimerkiksi omega-3-rasvahapot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi koirien mielialan ja käyttäytymisen parantamisessa. Eläintä voidaan myös kouluttaa ja opettaa käsittelemään sitä stressaavia tilanteita paremmin.
Lääkitys
Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia havaintoja eläinten mielialasairauksista ja niiden hoidosta. On havaittu, että serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), joita käytetään yleisesti ihmisten masennuksen hoidossa, voivat auttaa myös koiria, joilla on ahdistuneisuus- ja pelkotiloja. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että stressistä ja ahdistuneisuudesta kärsivillä kissoilla oli alentunut serotoniinitaso aivoissa.
Vaikka tutkimukset eläinten mielialasairauksista ovat vielä varsin vähäisiä, ne tarjoavat arvokasta tietoa eläinten mielen terveydestä ja hoitomahdollisuuksista. Tulevaisuudessa lisätutkimus tällä alalla voi johtaa parempiin hoitomuotoihin ja auttaa parantamaan eläinten hyvinvointia.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Talviaika tuo mukanaan haasteita liikkumiselle ja lenkkeilylle. Tiet ovat liukkaat, lumiset tai sohjoiset. Pakkassää kiristää ihoa ja paleltaa sormia ja varpaita. Nämä haasteet eivät koske pelkästään ihmisiä, vaan erityisesti ulkoilevia lemmikkejä, pääasiassa koiria.
Hiekoitussepeliä ja suolaa käytetään yleisesti talvella liukkauden torjuntaan ja teiden kunnossapitoon. Vaikka sulat ja hiekoitetut tiet ovat helpompikulkuisia, aiheuttavat ne usein päänvaivaa koirien omistajille. Hiekoitussepeli on teräväreunainen ja kova, mikä voi aiheuttaa haavoja ja hiertymiä koiran tassuihin.
Suola aiheuttaa samankaltaisia ongelmia. Se ärsyttää ja kuivattaa tassujen ihoa, mikä voi johtaa halkeiluun ja haavoihin. Haavaumat ja hiertymät ärtyvät helposti, ja ne pahenevat nopeasti, jos koira vielä nuolee arkoja tassujaan. Tassujen nuoleminen suolasta ja hiekasta saattaa myös aiheuttaa koiralle vatsavaivoja, oksentelua ja/tai ripulia. Kylmät säät tuovat vielä omat lisähaasteensa koirien tassuille. Kostea, kylmä tai luminen pohja rasittaa tassujen ihoa ja aiheuttaa nopeasti paleltumisia.
Tassuongelmien oireet
Paleltumisesta kärsivän koiran tassut voivat olla kylmät, kivuliaat ja turvonneet. Tassut voivat näyttää punaisilta tai sinertäviltä, ja niissä voi olla jopa haavaumia tai rakkoja. Hiekoitussepeli ja suola aiheuttavat herkästi myös haavoja ja ihoärsytyksiä tassujen ihoon. Nämä ihovauriot altistavat koiran tassuja myös muille tassujen infektioille.
Muita tassujen iho-ongelmiin liittyviä oireita ovat kuivuminen, halkeilu ja tulehdukset. Tassut voivat olla karheita, ne saattavat halkeilla anturoiden pohjista ja reunoilta. Usein koirat myös nuolevat tassuja enemmän, jos niissä on haavoja tai muita iho-ongelmia. Tulehdusperäiset iho-oireet voivat puolestaan ilmetä punoituksena, turvotuksena ja kuumotuksena tassuissa, ja koiran käytös voi muuttua levottomaksi.
Talvi voi olla haasteellista aikaa koirien tassuille.
Hoito
Jos koiran tassut ovat paleltuneet, tulee koira ensitöikseen saada lämpimiin sisätiloihin. Tassut kuivataan ja lämmitetään esimerkiksi pyyhkeellä. Mahdolliset haavaumat tai rakot tulee puhdistaa sopivalla antiseptisella aineella ja niihin voi laittaa hoitavia rasvoja/salvoja, jotka edistävät ihon uusiutumista ja haavojen paranemista. Tarvittaessa on syytä myös ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka antaa lausunnon haavojen syvyydestä, jatkotoimenpiteistä ja hoito-ohjeista. Eläimille tulee aina käyttää niille suunniteltuja hoitotuotteita!
Ennaltaehkäisy
Paleltumisten, haavojen ja hiertymien synnyn voi helposti välttää huolehtimalla koiran tassujen suojaamisesta. Koiran tassut on myös hyvä pestä sekä kuivata huolellisesti jokaisen ulkoilun jälkeen. Tassujen suojaksi on olemassa erilaisia suojia, kuten tossuja, joita voidaan käyttää. Koiran tassuja voi suojata käyttämällä erityisiä tassuvoiteita tai -rasvoja, joita levitetään tassuihin ennen ulkoilua. Ne muodostavat suojaavan kerroksen tassujen iholle, joka auttaa estämään halkeamia ja haavoja. Lisäksi tulee lenkkien pituuden olla olosuhteiden mukaiset. Todella kylmällä säällä ei kannata tehdä monen tunnin lenkkiä hiekoitetulla tai suolatulla lenkkipolulla.
Yhteenveto
Koirien tassujen paleltuminen, haavautuminen ja niiden tuomat iho-ongelmat ovat yleisiä talvella. Tassut voivat olla todella kipeät. Onkin hyvä huolehtia koiran tassujen suojauksesta ja tarkkailla niiden kuntoa talvella. Talveen kannattaa varautua myös hyvissä ajoin, jotta ensilumi ei pääse yllättämään.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Kuinka usein lemmikin kanssa täytyy käydä eläinlääkärillä, riippuu monesta tekijästä. Lemmikin ikä, terveydentila, rokotukset ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat tarpeeseen käydä eläinlääkärillä. Yleisesti aikuisen, terveen lemmikin kanssa riittää vuositarkastus, kun taas pentujen, vanhojen ja sairaiden eläinten kanssa eläinlääkärillä tulee käytyä useammin.
Yleisimmät syyt Suomessa
Suomessa koiria ja kissoja käytetään seuraavista syistä eniten eläinlääkärillä:
- Ruoansulatuskanavan häiriöt: Koirat ja kissat voivat kärsiä erilaisista ruoansulatuskanavan ongelmista, kuten ripulista, oksentelusta ja vatsakivuista. Nämä voivat johtua esimerkiksi ruokinnan muutoksista, ruokamyrkytyksistä tai ruoansulatuskanavan sairauksista.
- Ihovaivat: Lemmikit voivat kärsiä monista ihosairauksista, kuten allergioista, hot spot -nimisestä bakteeritulehduksesta tai ihotulehduksista. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa kutinaa, punoitusta, karvanlähtöä tai muita iho-oireita.
- Hampaiden ja suun sairaudet: Hampaiden ja suun sairaudet ovat yleisiä eläimillä. Hammasongelmiin kuuluvat esimerkiksi ientulehdus, hampaiden reikiintyminen, hammaskiven muodostuminen ja parodontiitti. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa kipua, syömisvaikeuksia ja huonoa hengitystä. Lue täältä lisää hammaskivestä ja muista hammassairauksista.
- Liikuntaelimistön sairaudet: Koirilla ja kissoilla voi olla monenlaisia liikuntaelimistön sairauksia, kuten nivelrikkoa, selkäongelmia tai murtumia. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa kipua, jäykkyyttä ja liikkumisvaikeuksia.
- Infektiot: Koirat ja kissat voivat sairastua monenlaisiin infektioihin, kuten korvatulehduksiin, virtsatietulehduksiin tai hengitystieinfektioihin. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa oireita, kuten kuume, yskä, nuha tai virtsaamisvaikeudet.
Lemmikkien kanssa on hyvä käydä säännöllisesti eläinlääkärillä.
Sairauksien ennakointi
Lemmikkiä on hyvä käyttää eläinlääkärissä ainakin kerran vuodessa. Vuositarkastuksissa tarkastetaan eläimen yleinen terveydentila. Samalla ruokintaan tai muihin hoitotoimenpiteisiin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia, ennen kuin ongelmia edes ilmenee. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten rokotukset, loishäätö ja säännölliset tarkastukset voivat auttaa välttämään vakavampia sairauksia ja ongelmia tulevaisuudessa.
Yleisesti tiedetään myös, että lemmikkieläinten ylipaino on yleistynyt ongelma, joka johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten nivelvaivoihin, hengitysvaikeuksiin, diabetesriskiin ja muihin sairauksiin. Ruokinnalla on vaikutusta myös esimerkiksi ihon terveyteen. On tärkeää, että lemmikin painoa seurataan ja tarvittaessa ruokavalio ja liikunta muokataan sopivaksi. Eläinlääkäri voi antaa neuvoja myös tässä asiassa.
Lemmikkien iho-ongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia lemmikin hygieniasta ja terveydestä kokonaisvaltaisesti. Lemmikistä riippuen, sen turkki tulisi pestä ja harjata säännöllisesti. Liiallinen peseminen voi kuitenkin kuivattaa lemmikin ihoa, joten pesuväli kannattaa valita lemmikin ihotyypin ja tarpeiden mukaan. Harjaus auttaa poistamaan karvojen sekaan jumittuneita likahiukkasia ja parantaa verenkiertoa, mikä edistää terveen ihon ja turkin kasvua.
Monet vaivat saadaan usein kuriin tai hoidettua pienillä muutoksilla ja ongelmien ennaltaehkäisyllä. Oikeanlaisella, sopivalla ruokinnalla ja liikunnalla on erittäin suuri merkitys eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa ja niihin asioihin onkin hyvä kiinnittää huomiota ja hakea tarvittaessa neuvoja ammattilaisilta.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Miksi kissa pissaa vääriin paikkoihin? Miksi kissa ei saa pissattua? Miksi kissan pissassa on verta? Kissalla oireiden taustalla on todennäköisesti FLUDT.
Kissan alempien virtsateiden sairaudet eli FLUDT
Kissan alempien virtsateiden sairaus eli FLUDT (Feline Lower Urinary Tract Disease) on niin kutsuttu kattotermi kaikille kissan virtsatiesairauksille, jotka vaikuttavat alempiin virtsateihin eli virtsarakkoon ja virtsaputkeen. Alempien virtsateiden sairaudet ovat kissalla yleisiä, oireiden vakavuus vaihtelee suuresti lievistä oireista hyvin voimakkaisiin. Kaikenikäiset kissat voivat sairastua, mutta suurimmassa riskissä on keski-ikäinen, ylipainoinen ja vähän liikkuva kuivaruokaa syövä sisäkissa.
Syyt
Kissan alempien virtsateiden sairauksien taustasyyt ovat moninaiset. Niihin lukeutuu:
- kissan idiopaattinen kystiitti eli FIC (Feline Idiopathic Cystitis)
- virtsakiteet ja virtsakivet
- virtsateiden bakteeritulehdus eli virtsatieinfektio
- virtsarakon ja virtsaputken kasvaimet
Kissan idiopaattinen kystiitti eli FIC
Kissan idiopaattinen kystiitti on yksi yleisimmistä FLUDT:n taustasyistä. Idiopaattinen tarkoittaa itsenäistä, tuntemattomasta syystä johtuvaa. Siinä virtsarakko on tulehtunut, mutta tulehdus on steriili, ei siis bakteerin aiheuttama. Tästä huolimatta sairaus voi pahimmillaan aiheuttaa voimakasta kipua, verta virtsassa ja jopa virtsaummen, jolloin kissa ei saa pissattua, mikä on aina vakava päivystystapaus. FIC:n taustalla taas on usein stressi, jota voi olla ihmisen näkökulmasta vaikea ymmärtää.
Virtsakiteen ja virtsakivet
Muita vaihtoehtoja kissan pissavaivoihin ovat etenkin vähän pulskalla kastoidulla uroskissalla virtsakiteet ja -kivet. Uroskissoilla on naaraita suurempi predispositio eli alttius kehittää kiviä virtsaan. Myös tietyillä kissaroduilla on suurempi alttius sairastua: mm. ragdolleille kehittyy kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä herkemmin. Kivet voivat aiheuttaa epämukavuutta tai kipua ja pahimmillaan ne voivat olla hengenvaarallisia, jos kivi lähtee liikkeelle virtsarakosta eteenpäin virtsaputkeen, missä se aiheuttaa tukoksen ja estää pissaamisen. Etenkin uroskissalla voi ahtaammaan virtsaputken vuoksi tukos tulla melko herkästi ja olla henkeä uhkaava tilanne. Eli jos pissaa tulee vain tipotellen tai kissa ravaa koko ajan laatikolla eikä mitään tule tai tuotos on veristä, otettava yhteyttä samantien päivystävälle eläinklinikalle.
Virtsatieinfektio
Virtsatieinfektiossa tulehduksen aiheuttaja on bakteeri. Niille taas alttiimpia ovat naaraskissat, sekä kissat joilla on jokin muu taustasairaus kuten diabetes eli sokeritauti tai munuaissairaus, mitkä ovat vanhemmilla kissoilla yleisiä.
Kasvaimet
Joskus alemmissa virtsateissä voi esiintyä jopa kasvaimia, mutta ne ovat yllämainittuihin taustasyihin verrattuna selvästi harvinaisempi aiheuttaja ja koskevat erityisesti vanhoja kissoja.
FLUTD taustalla voi olla useita erilaisia syitä.
Oireet
Tavallisin FLUDT:n oire on se, että aiemmin täysin sisäsiisti kissa pissaa hiekkalaatikon ulkopuolelle väärään tai useampiin vääriin paikkoihin, kuten sänkyyn, sohvalle tai matolle Muita oireita voivat olla:
- kissa ravaa hiekkalaatikolla
- kissa pissaa pikku pissoja
- kissa maukuu tai muuten ääntelee pissatessaan kivun vuoksi
- kissan pissassa on verta
- kissa ei pissaa lainkaan
Diagnoosi
FLUDT:n taustasyyn selvittämiseksi eläinlääkäri tutkii virtsanäytteen. Virtsanäyte on luotettavin, kun se otetaan suoraan rakosta neulan avulla ultraääniohjauksessa kevyessä rauhoituksessa. Virtsanäytteestä tutkitaan virtsan sakka, josta nähdään, onko virtsassa tulehdussoluja, verta, virtsakiteitä tai bakteereita. Virtsanäytteestä voidaan myös tutkia ominaispaino ja proteiinit (kertoo munuaisten toiminnasta) ja sokeri (diabeteksen mahdollisuus). Virtsa usein myös viljellään, jotta varmistutaan, onko virtsassa bakteerikasvua. Mikäli kasvua on ja kyseessä on bakteeritulehdus, tehdään myös antibioottiherkkyysmääritys, jotta saadaan selville, mille antibiootille tulehduksen aiheuttanut bakteeri on herkkä eli mikä antibiootti toimii. Lisäksi tutkitaan yleensä ultraäänellä virtsatiet, jossa voidaan havaita kivien lisäksi myös mahdolliset muut muutokset niin alemmissa virtsateissä kuin ylempänä munuaisissakin. Tarvittaessa voidaan virtsateistä ottaa myös röntgenkuva. Virtsanäytteen ja virtsaelinten tutkimuksten lisäksi saatetaan ottaa myös verikokeita muiden FLUDT:n oireiden kaltaisia oireita aiheuttavien taustasairauksien poissulkemiseksi.
Tärkeää on erilaisten tutkimusten lisäksi myös käydä läpi kissan terveyshistoria ja elintavat, erityisesti jos poissulkemalla muut taustasyyt päädytään oireilun johtuvan stressiperäisestä idiopaattisesta kystiitistä.
Hoito
Koska aiheuttajia on monia, hoito riippuu aiheuttajasta.
Kaikissa on tärkeää mahdollisen kivun hoito tilanteeseen sopivalla kipulääkkeellä.
Tulehduskipulääkkeitä kuten meloksikaamia ei suositella käytettävän, jos on munuaisten vajaatoimintaa, mistä kärsii 15-vuotiaista kissoista 30-50 prosenttia. Eli jos vanhemmalla kissalla on virtsaamsiongelmia, on heidät aina hyvä tutkia aina klinikalla ja ottaa veri- sekä virtsakokeet.
Idiopaattisessa kystiitissä toimivat kipulääkkeiden hyvänä lisänä virtsarakon limakalvoja suojaavat tuotteet, jotka sisältävät esim. N-asetyyli-D-glukosamiinia sekä lisätty juominen.
Stressin määrää tulee ehdottomasti vähentää. Tähän on vaikea antaa yksiselitteistä keinoa jos ei tiedä mistä se johtuu. Kissa voi stressata paikanvaihdoksesta tai muutosta, huonekalujen siirtelystä, remontista, ihmisten vaihtuvuudesta, uusista lemmikeistä perheessä jne.
Erinäiset rauhoittavia ainesosia sisältävät vapaakaupan ravintolisät ovat turvallisia ja voivat auttaa vähentämään stressiä, jos niiden antaminen ei stressaa kissaa.
Joskus tulee jopa harkita mm. reseptillä olevia vahvoja mielialalääkkeitä kuten selegiiniä tai fluoksetiinia, riippuen stressin syystä ja voimakkuudesta.
Virtsakiteissä ja -kivissä hoitona on muun muassa kiteitä sulattavat erikoisruuat kuten Royal Canin Urinary s/o. Liuottavat ruuat tulee kuitenkin aloittaa vain jos virtsanäyte on tutkittu ja kiteitä todettu.
Bakteeritulehduksessa aloitetaan usein antibioottikuuri. Siinäkin on kuitenkin itse asiassa protokolla muuttunut: jos virtsanäytteessä havaitaan vain bakteereja mutta ei tulehdussoluja ja kissa on lähes oireeton, saatetaan kokeilla virtsan hapattamista karpalotuotteilla, c-vitamiinilla jne., virtsarakon seinämää parantavia tuotteita, lisättyä juomista sekä kipulääkitystä.
Kaikenikäiset kissat voivat sairastua FLUTDiin, joskin yleisintä se on keski-ikäisillä yksilöillä.
Mitä voi tehdä kotona?
Suosittelen kokeilemaan lievää virtsatieoireilua (kuten satunnainen vääriin paikkoihin pissaaminen) osoittaville kissoille seuraavia juttuja:
- juomisen lisääminen
- rauhoittava Feromoni-valmiste kuten Feliway
- virtsateitä rauhoittava ravintolisää
- tai jos oireilua on toistuvasti ja ruuanvaihdos on muuten mahdollista, erikoisruoka, joka ei kuitenkaan ole mikään virtsakivi- tai virtsakideruoka vaan Hill’s c/d Urinay Stress® tai Royal Canin Calm
- aktiivisuuden lisääminen
- painon hallinta, tarvittaessa laihdutus (60% kotikissoista on ylipainoisia)
- stressin poistaminen tai vähentäminen, jos jotain uutta on ollut
- hiekkalaatikon sijainnin ja laatikon sekä hiekan tai kuivikkeen uudelleen arviointi
Jos oireilu on voimakasta eli pissaaminen on kivuliasta, pissa on veristä tai erityisesti jos pissaa tulee vain tipoittain tai kissa ei saa pissattua ollenkaan tai pissaoireiden rinnalla on muita yleisoireita kuten, että kissa vetäytyy tai piiloutuu, kissa ei syö tai oksentaa, vaaditaan pikaista eläinlääkärikäyntiä päivystyksessä saman tien.
mennessä ELL Eva Kaisti | touko 15, 2023 | app
Mikä ero on allergialla ja yliherkkyydellä?
Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa tietyt aineet vieraiksi ja mahdollisesti haitallisiksi ja immuunijärjestelmä on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan elimistöä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Allergisessa reaktiossa immuunijärjestelmä reagoi johonkin tavallisesti vaarattomaan aineeseen, kuten pölypunkkeihin, siitepölyyn tai elintarvikkeisiin ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Siitä seuraa allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta ja hengitysvaikeuksia.
Yliherkkyys taas tarkoittaa, että elimistö kyllä reagoi johonkin aineeseen, mutta ei samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti kuin allergiassa. Yliherkkyysoireet ovat yleensä lievempiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi vatsakipuina, ripulina tai ummetuksena. Yliherkkyysoireet voivat olla samankaltaisia kuin allergiaoireet, mutta niiden syynä ei ole immunologinen reaktio. Yliherkkyys voi johtua tietyn ruoka-aineen huonosta sulamisesta tai imeytymisestä, tai se voi olla seurausta esimerkiksi ruoansulatuskanavan tulehduksesta, herkästä suolistosta tai muusta elimistön ärsytystilasta.
Lemmikkien ruoka-aineongelmat
Lemmikkien ruoka-aineongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta eläinlääkäreiden raporttien perusteella lemmikkien määrä, joilla jotkin ruoka-aineet aiheuttavat ongelmia, on jatkuvasti nousussa. Ruoka-aineallergioiden ja intoleranssien diagnosointi on myös parantunut viime vuosina. Lisäksi eläinten omistajat ovat nykyään entistä tietoisempia lemmikkiensä ruokinnasta ja terveydestä. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lemmikkien ruoka-aineongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan.
Eläinten ruoka-aineongelmat voivat johtua allergioista tai yliherkkyyksistä, mutta tarkan diagnoosin ja allergian tai yliherkkyyden eron määrittäminen voi olla haastavaa. Usein käytetäänkin termiä ”ruoka-aineintoleranssi” kuvaamaan yleisesti kaikkia eläinten reaktioita ruoka-aineisiin, olivatpa ne sitten allergisia tai ei-allergisia.
Eläinten ruoka-aineallergiat ovat melko harvinaisia ja yliherkkyydet ovat yleisempiä. Allergiassa elimistö reagoi immuunijärjestelmän kautta tiettyihin proteiineihin ruoka-aineessa, kun taas yliherkkyydessä elimistö reagoi johonkin muuhun ainesosaan tai yhdisteeseen, kuten esimerkiksi lisäaineeseen tai säilöntäaineeseen.
Allergiat ja yliherkkyydet voivat oireilla samalla tavalla, vaikka kyse onkin eri asioista.
Oireet
Ruoka-aineintoleranssin oireet voivat olla samankaltaisia, johtuivat ne sitten allergiasta tai yliherkkyydestä. Oireet ovat yksilöllisiä ja niissä saattaa olla suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi iho-ongelmat, kuten kutina, punoitus, hilseily tai hot spot -ilmiö, joka on koirilla esiintyvä akuutti ihoärsytys. Myös vatsa- ja suolistovaivat, kuten ripuli, oksentelu, ummetus tai ilmavaivat voivat olla merkkejä ruoka-aineintoleranssista. Lisäksi lemmikki voi olla yleisesti väsynyt tai masentunut, ja sen turkki voi olla huonokuntoinen ja likaisen näköinen. Joillakin lemmikeillä allergia voi myös aiheuttaa hengitystieoireita, kuten yskää, aivastelua ja hengityksen vinkumista.
Hoito
On tärkeää, että ruoka-aineongelmien kanssa hakeudutaan eläinlääkäriin. Diagnosointi voi olla haastavaa, koska oireet saattavat johtua monesta eri syystä. Eläinlääkäri saattaa suorittaa allergiatestin, jonka avulla voidaan tunnistaa, mille ruoka-aineille lemmikki on allerginen tai herkkä. Joissain tapauksissa etäeläinlääkrillä käynti taas riittää.
Ruoka-aineintoleranssien hoito perustuu yleensä ruokavalion muutoksiin. Eläinlääkäri voi suositella tiettyä hypoallergeenista tai eliminointiruokavaliota, joka sisältää vain tiettyjä ruoka-aineita. Tarkoituksena on välttää ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita lemmikille. Markkinoilla on nykyään runsaasti tarjolla monoproteiiniruokia tai erityisesti yliherkille lemmikeille suunniteltuja ruokia.
Jos ruokavalion muutokset eivät auta tai oireet ovat vakavia, eläinlääkäri voi määrätä lääkkeitä oireiden hoitoon. Esimerkiksi antihistamiineja voidaan käyttää lievittämään kutinaa ja ihoärsytyksiä, kun taas tulehduskipulääkkeet tai kortisonivalmisteet auttavat vähentämään tulehdusta ja kipuja. Lääkehoidon käytöstä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin arvion perusteella.
