Miksi kissa pissaa vääriin paikkoihin? Miksi kissa ei saa pissattua? Miksi kissan pissassa on verta? Kissalla oireiden taustalla on todennäköisesti FLUDT.
Kissan alempien virtsateiden sairaudet eli FLUDT
Kissan alempien virtsateiden sairaus eli FLUDT (Feline Lower Urinary Tract Disease) on niin kutsuttu kattotermi kaikille kissan virtsatiesairauksille, jotka vaikuttavat alempiin virtsateihin eli virtsarakkoon ja virtsaputkeen. Alempien virtsateiden sairaudet ovat kissalla yleisiä, oireiden vakavuus vaihtelee suuresti lievistä oireista hyvin voimakkaisiin. Kaikenikäiset kissat voivat sairastua, mutta suurimmassa riskissä on keski-ikäinen, ylipainoinen ja vähän liikkuva kuivaruokaa syövä sisäkissa.
Syyt
Kissan alempien virtsateiden sairauksien taustasyyt ovat moninaiset. Niihin lukeutuu:
- kissan idiopaattinen kystiitti eli FIC (Feline Idiopathic Cystitis)
- virtsakiteet ja virtsakivet
- virtsateiden bakteeritulehdus eli virtsatieinfektio
- virtsarakon ja virtsaputken kasvaimet
Kissan idiopaattinen kystiitti eli FIC
Kissan idiopaattinen kystiitti on yksi yleisimmistä FLUDT:n taustasyistä. Idiopaattinen tarkoittaa itsenäistä, tuntemattomasta syystä johtuvaa. Siinä virtsarakko on tulehtunut, mutta tulehdus on steriili, ei siis bakteerin aiheuttama. Tästä huolimatta sairaus voi pahimmillaan aiheuttaa voimakasta kipua, verta virtsassa ja jopa virtsaummen, jolloin kissa ei saa pissattua, mikä on aina vakava päivystystapaus. FIC:n taustalla taas on usein stressi, jota voi olla ihmisen näkökulmasta vaikea ymmärtää.
Virtsakiteen ja virtsakivet
Muita vaihtoehtoja kissan pissavaivoihin ovat etenkin vähän pulskalla kastoidulla uroskissalla virtsakiteet ja -kivet. Uroskissoilla on naaraita suurempi predispositio eli alttius kehittää kiviä virtsaan. Myös tietyillä kissaroduilla on suurempi alttius sairastua: mm. ragdolleille kehittyy kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä herkemmin. Kivet voivat aiheuttaa epämukavuutta tai kipua ja pahimmillaan ne voivat olla hengenvaarallisia, jos kivi lähtee liikkeelle virtsarakosta eteenpäin virtsaputkeen, missä se aiheuttaa tukoksen ja estää pissaamisen. Etenkin uroskissalla voi ahtaammaan virtsaputken vuoksi tukos tulla melko herkästi ja olla henkeä uhkaava tilanne. Eli jos pissaa tulee vain tipotellen tai kissa ravaa koko ajan laatikolla eikä mitään tule tai tuotos on veristä, otettava yhteyttä samantien päivystävälle eläinklinikalle.
Virtsatieinfektio
Virtsatieinfektiossa tulehduksen aiheuttaja on bakteeri. Niille taas alttiimpia ovat naaraskissat, sekä kissat joilla on jokin muu taustasairaus kuten diabetes eli sokeritauti tai munuaissairaus, mitkä ovat vanhemmilla kissoilla yleisiä.
Kasvaimet
Joskus alemmissa virtsateissä voi esiintyä jopa kasvaimia, mutta ne ovat yllämainittuihin taustasyihin verrattuna selvästi harvinaisempi aiheuttaja ja koskevat erityisesti vanhoja kissoja.
FLUTD taustalla voi olla useita erilaisia syitä.
Oireet
Tavallisin FLUDT:n oire on se, että aiemmin täysin sisäsiisti kissa pissaa hiekkalaatikon ulkopuolelle väärään tai useampiin vääriin paikkoihin, kuten sänkyyn, sohvalle tai matolle Muita oireita voivat olla:
- kissa ravaa hiekkalaatikolla
- kissa pissaa pikku pissoja
- kissa maukuu tai muuten ääntelee pissatessaan kivun vuoksi
- kissan pissassa on verta
- kissa ei pissaa lainkaan
Diagnoosi
FLUDT:n taustasyyn selvittämiseksi eläinlääkäri tutkii virtsanäytteen. Virtsanäyte on luotettavin, kun se otetaan suoraan rakosta neulan avulla ultraääniohjauksessa kevyessä rauhoituksessa. Virtsanäytteestä tutkitaan virtsan sakka, josta nähdään, onko virtsassa tulehdussoluja, verta, virtsakiteitä tai bakteereita. Virtsanäytteestä voidaan myös tutkia ominaispaino ja proteiinit (kertoo munuaisten toiminnasta) ja sokeri (diabeteksen mahdollisuus). Virtsa usein myös viljellään, jotta varmistutaan, onko virtsassa bakteerikasvua. Mikäli kasvua on ja kyseessä on bakteeritulehdus, tehdään myös antibioottiherkkyysmääritys, jotta saadaan selville, mille antibiootille tulehduksen aiheuttanut bakteeri on herkkä eli mikä antibiootti toimii. Lisäksi tutkitaan yleensä ultraäänellä virtsatiet, jossa voidaan havaita kivien lisäksi myös mahdolliset muut muutokset niin alemmissa virtsateissä kuin ylempänä munuaisissakin. Tarvittaessa voidaan virtsateistä ottaa myös röntgenkuva. Virtsanäytteen ja virtsaelinten tutkimuksten lisäksi saatetaan ottaa myös verikokeita muiden FLUDT:n oireiden kaltaisia oireita aiheuttavien taustasairauksien poissulkemiseksi.
Tärkeää on erilaisten tutkimusten lisäksi myös käydä läpi kissan terveyshistoria ja elintavat, erityisesti jos poissulkemalla muut taustasyyt päädytään oireilun johtuvan stressiperäisestä idiopaattisesta kystiitistä.
Hoito
Koska aiheuttajia on monia, hoito riippuu aiheuttajasta.
Kaikissa on tärkeää mahdollisen kivun hoito tilanteeseen sopivalla kipulääkkeellä.
Tulehduskipulääkkeitä kuten meloksikaamia ei suositella käytettävän, jos on munuaisten vajaatoimintaa, mistä kärsii 15-vuotiaista kissoista 30-50 prosenttia. Eli jos vanhemmalla kissalla on virtsaamsiongelmia, on heidät aina hyvä tutkia aina klinikalla ja ottaa veri- sekä virtsakokeet.
Idiopaattisessa kystiitissä toimivat kipulääkkeiden hyvänä lisänä virtsarakon limakalvoja suojaavat tuotteet, jotka sisältävät esim. N-asetyyli-D-glukosamiinia sekä lisätty juominen.
Stressin määrää tulee ehdottomasti vähentää. Tähän on vaikea antaa yksiselitteistä keinoa jos ei tiedä mistä se johtuu. Kissa voi stressata paikanvaihdoksesta tai muutosta, huonekalujen siirtelystä, remontista, ihmisten vaihtuvuudesta, uusista lemmikeistä perheessä jne.
Erinäiset rauhoittavia ainesosia sisältävät vapaakaupan ravintolisät ovat turvallisia ja voivat auttaa vähentämään stressiä, jos niiden antaminen ei stressaa kissaa.
Joskus tulee jopa harkita mm. reseptillä olevia vahvoja mielialalääkkeitä kuten selegiiniä tai fluoksetiinia, riippuen stressin syystä ja voimakkuudesta.
Virtsakiteissä ja -kivissä hoitona on muun muassa kiteitä sulattavat erikoisruuat kuten Royal Canin Urinary s/o. Liuottavat ruuat tulee kuitenkin aloittaa vain jos virtsanäyte on tutkittu ja kiteitä todettu.
Bakteeritulehduksessa aloitetaan usein antibioottikuuri. Siinäkin on kuitenkin itse asiassa protokolla muuttunut: jos virtsanäytteessä havaitaan vain bakteereja mutta ei tulehdussoluja ja kissa on lähes oireeton, saatetaan kokeilla virtsan hapattamista karpalotuotteilla, c-vitamiinilla jne., virtsarakon seinämää parantavia tuotteita, lisättyä juomista sekä kipulääkitystä.
Kaikenikäiset kissat voivat sairastua FLUTDiin, joskin yleisintä se on keski-ikäisillä yksilöillä.
Mitä voi tehdä kotona?
Suosittelen kokeilemaan lievää virtsatieoireilua (kuten satunnainen vääriin paikkoihin pissaaminen) osoittaville kissoille seuraavia juttuja:
- juomisen lisääminen
- rauhoittava Feromoni-valmiste kuten Feliway
- virtsateitä rauhoittava ravintolisää
- tai jos oireilua on toistuvasti ja ruuanvaihdos on muuten mahdollista, erikoisruoka, joka ei kuitenkaan ole mikään virtsakivi- tai virtsakideruoka vaan Hill’s c/d Urinay Stress® tai Royal Canin Calm
- aktiivisuuden lisääminen
- painon hallinta, tarvittaessa laihdutus (60% kotikissoista on ylipainoisia)
- stressin poistaminen tai vähentäminen, jos jotain uutta on ollut
- hiekkalaatikon sijainnin ja laatikon sekä hiekan tai kuivikkeen uudelleen arviointi
Jos oireilu on voimakasta eli pissaaminen on kivuliasta, pissa on veristä tai erityisesti jos pissaa tulee vain tipoittain tai kissa ei saa pissattua ollenkaan tai pissaoireiden rinnalla on muita yleisoireita kuten, että kissa vetäytyy tai piiloutuu, kissa ei syö tai oksentaa, vaaditaan pikaista eläinlääkärikäyntiä päivystyksessä saman tien.