Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen alalla on tapahtumassa muutos, jonka ansiosta holistisen, eli kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä on alettu korostaa hoidoissa. Eläinlääkäriklinikat huomioivat yhä useammin eläimen fyysisen terveyden lisäksi myös emotionaalisen hyvinvoinnin. Holistinen lähestymistapa mullistaa eläinlääketieteen käytäntöjä ja edistää lemmikkien kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sisällyttämällä esimerkiksi integroivia hoitomuotoja, ravitsemusneuvontaa ja käyttäytymiskoulutusta hoitosuunnitelmiin.

1. Holistisen eläinlääketieteen periaatteet

Holistinen eläinlääketiede perustuu periaatteeseen, jonka pohjalta hoidetaan koko eläintä. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Samalla keskitytään taustalla olevien syiden käsittelemiseen, pelkkien oireiden hoitamisen sijaan.

2. Kattavat terveystarkastukset

Holistiset eläinlääkärit tekevät laajoja terveystarkastuksia saadakseen kattavan ymmärryksen eläimen yksilöllisistä tarpeista. He luovat räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka ottavat huomioon eläimen elinympäristön, elämäntavat ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Mahdollisia käyttäytymisongelmia tai emotionaalista epävakautta pohditaan ja niihin etsitään vastauksia monipuolisesti.

3. Täydentävät hoidot ja vaihtoehtoiset menetelmät

Holistinen eläinlääketiede sisältää erilaisia täydentäviä hoitoja. Hoitoihin voi kuulua esimerkiksi akupunktio tai kiropraktiikka. Kasviperäistä lääketiedettä ja luonnonmukaisia hoitokeinoja käytetään tukemaan kehon omia parantumismekanismeja.

Holistinen toimintaperiaate ottaa huomioon koko eläimen, mukaan lukien sen elinympäristön.

4. Ravinnon rooli holistisessa hoidossa

Ravitsemus on holistisen hoidon kulmakivi. Eläimelle sopivia ja tasapainoinen ravitsemus edistää terveyttä ja voi ennaltaehkäistä sairauksia. Ravintoa voidaan hyödyntää myös sairauksien hoidossa. Suunnitelmissa otetaan huomioon muun muassa eläimen ikä, rotu, aktiivisuustaso ja terveydentila.

5. Emotionaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Holistinen eläinlääketiede tunnistaa emotionaalisen hyvinvoinnin merkityksen. Stressin minimointi tai lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistava ympäristö ovat tärkeitä tekijöitä eläimen hyvinvoinnille. Hoidoissa voidaan keskittyä esimerkiksi ihmisen ja eläimen välisen yhteyden rakentamiseen ja vahvistamiseen.

6. Yhteistyöhön perustuva hoito ja konsultointi

Holistisesti toimivat eläinlääkärit osallistavat aktiivisesti eläinten omistajia. Eläinlääkärit tekevät ennemminkin yhteistyötä omistajien kanssa, jotta eläimen hoito olisi toimiva ja mahdollinen toteuttaa. Tarvittaessa omistajia koulutetaan ja neuvotaan ennaltaehkäisevistä hoidoista.

Johtopäätökset

Holistisessa eläinlääketieteessä otetaan huomioon koko eläin ja yhdistetään eri hoitomuotoja. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Holistinen lähestymistapa muuttaa yleisiä eläinlääketieteellisiä toimintamalleja ja mahdollistaa täten eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden huomioimisen. Hoitosuunnitelmat ovat yksilöllisiä ja ravitsemussuunnittelu on holistisen eläinlääketieteen tärkeimpiä osa-alueita.

Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen holistinen toimintaperiaate

Eläinlääketieteen alalla on tapahtumassa muutos, jonka ansiosta holistisen, eli kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä on alettu korostaa hoidoissa. Eläinlääkäriklinikat huomioivat yhä useammin eläimen fyysisen terveyden lisäksi myös emotionaalisen hyvinvoinnin. Tässä artikkelissa pohditaan holistisen eläinlääketieteen periaatteita, hyötyjä ja positiivista vaikutusta eläimiin ja niiden omistajiin. Holistinen lähestymistapa mullistaa eläinlääketieteen käytäntöjä ja edistää lemmikkien kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sisällyttämällä esimerkiksi integroivia hoitomuotoja, ravitsemusneuvontaa ja käyttäytymiskoulutusta hoitosuunnitelmiin. 

Holistisen eläinlääketieteen periaatteet

Holistinen eläinlääketiede perustuu periaatteeseen, jonka pohjalta hoidetaan koko eläintä – ottaen huomioon sen mieli ja keho. Holistinen eläinlääketiede huomioi, että fyysiset vaivat voivat olla yhteydessä emotionaalisiin haasteisiin tai käyttäytymisongelmiin. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Samalla keskitytään taustalla olevien syiden käsittelemiseen, pelkkien oireiden hoitamisen sijaan. Holistisesti hoitavat eläinlääkärit yhdistävät konventionaalisen eläinlääketieteen täydentäviin hoitomuotoihin tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa.

Kattavat terveystarkastukset

Holistiset eläinlääkärit tekevät laajoja terveystarkastuksia saadakseen kattavan ymmärryksen eläimen yksilöllisistä tarpeista. He luovat räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka ottavat huomioon eläimen elinympäristön, elämäntavat ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Ravintoneuvonta on yksi tärkeä osa-alue näissä terveystarkastuksissa. Mahdollisia käyttäytymisongelmia tai emotionaalista epävakautta pohditaan ja niihin etsitään vastauksia monipuolisesti.

Täydentävät hoidot ja vaihtoehtoiset menetelmät

Holistinen eläinlääketiede sisältää erilaisia täydentäviä hoitoja ja vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden tarkoituksena on tukea eläimen hyvinvointia ja terveyttä. Hoitomuotoihin voi kuulua esimerkiksi akupunktio, jonka tarkoituksena on stimuloida kehon tiettyjä pisteitä ja täten aktivoida kehoa parantumaan ja lieventämään kipua. Kiropraktiikka taas keskittyy selkärangan tasapainoon parantaakseen kokonaisvaltaista terveyttä. Kasviperäistä lääketiedettä ja luonnonmukaisia hoitokeinoja käytetään tukemaan kehon omia parantumismekanismeja.

Holistisessa eläinlääketieteessä huomioidaan koko eläin, mukaan lukien sen elinympäristö.

Ravinnon rooli holistisessa hoidossa

Ravitsemus on holistisen hoidon kulmakivi. Eläimelle sopivia ja tasapainoinen ravitsemus edistää terveyttä ja voi ennaltaehkäistä sairauksia. Ravintoa voidaan hyödyntää myös sairauksien hoidossa. Holistiset eläinlääkärit tarjoavat yksilöllisiä ravitsemissuunnitelmia, jotka perustuvat eläimen erityistarpeisiin. Suunnitelmissa otetaan huomioon muun muassa eläimen ikä, rotu, aktiivisuustaso ja terveydentila. Eläimen ravitsemuksellisia tarpeita voidaan täydentää erilaisilla täydennysrehuilla tarvittaessa. 

Emotionaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Holistinen eläinlääketiede tunnistaa emotionaalisen hyvinvoinnin merkityksen. Stressin minimointi tai lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistava ympäristö ovat tärkeitä tekijöitä eläimen hyvinvoinnille. Ahdistuneille, huolissaan oleville tai traumatisoituneille eläimille tarjotaan tukea ja niiden vointia pyritään parantamaan monipuolisilla toimilla. Hoidoissa voidaan keskittyä esimerkiksi ihmisen ja eläimen välisen yhteyden rakentamiseen ja vahvistamiseen, mikä taas edistää eläimen luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Yhteistyöhön perustuva hoito ja konsultointi

Holistisesti toimivat eläinlääkärit osallistavat aktiivisesti eläinten omistajia. Diagnoosin ja hoitosuunnitelman teossa kuunnellaan myös omistajia ja heidän näkemyksiään. Eläinlääkärit tekevät ennemminkin yhteistyötä omistajien kanssa, jotta eläimen hoito olisi toimiva ja mahdollinen toteuttaa. Tarvittaessa omistajia koulutetaan ja neuvotaan ennaltaehkäisevistä hoidoista. Myös lemmikin elinympäristön muokkaamisen ja elämäntapojen muuttamisen luomista mahdollisuuksista keskustellaan. Näin omistajat saavat arvokasta tietoa lemmikkien hyvinvoinnista ja voivat sen pohjalta tehdä eläimen terveyttä edistäviä päätöksiä päivittäisessä toiminnassaan. 

Johtopäätökset

Holistisessa eläinlääketieteessä otetaan huomioon koko eläin ja yhdistetään eri hoitomuotoja. Hoidon painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Holistinen lähestymistapa muuttaa yleisiä eläinlääketieteellisiä toimintamalleja ja mahdollistaa täten eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden huomioimisen. Hoitosuunnitelmat ovat yksilöllisiä ja ravitsemussuunnittelu on holistisen eläinlääketieteen tärkeimpiä osa-alueita. Kokonaisvaltaiset hoitomuodot voivat paitsi parantaa eläinten elämänlaatua, myös vahvistaa ihmisen ja lemmikin välistä sidettä. 

Helteet ja lemmikit

Helteet ja lemmikit

Kesä on täällä, ja helteet vaikuttavat paitsi meihin ihmisiin myös lemmikkeihimme. Korkeat lämpötilat voivat olla haitallisia lemmikkien terveydelle, ja siksi on tärkeää huolehtia heistä asianmukaisesti helteellä. Näiden vinkkien avulla voit huolehtia siitä, että lemmikkisi voi hyvin myös helteellä ja minimoit lämpöhalvauksen riskit.

Älä jätä lemmikkiä autoon


Pahimmillaan lapsi tai eläin voi menehtyä ylikuumenemisen seurauksena. 

Auton sisälämpötila voi kohota vaaralliseksi erittäin lyhyessä ajassa. Journal of Emergency Medical Services -lehden mukaan sisälämpötila autossa nousee kymmenessä minuutissa yli kymmenen celsiusastetta. Auton sisälämpötila voi siis kohota eläimille tai ihmisille vaaralliseksi myös pilvisinä päivinä, tai vaikka ulkona ei olisikaan helle.

Älä jätä lemmikkiä yksin autoon kesällä, vaikka ikkunat olisivat raollaan tai auto olisi varjossa. Erityisen herkkiä lämpötilan kohoamiselle ovat muun muassa lyhytkuonoiset koirat, sydänvikaiset koirat, pennut sekä vanhat koirat.

Tarjoa riittävästi raikasta vettä

Varmista, että lemmikkisi saa aina raikasta ja puhdasta vettä. Eläimet voivat saada nestehukan kuumalla ilmalla herkemmin, joten koiralle kannattaa esimerkiksi varata oma vesipullo mukaan joka paikkaan.

Lämpöhalvaus on koiralle vaarallinen!

Pidä lemmikki viileässä


Varmista, että lemmikkisi pääsee viettämään aikaa viileässä sisätilassa. Pidä mahdollisuuksien mukaan ilmastointi päällä ja ohjaa eläin talon tai asunnon viileisiin paikkoihin.

Huomioi auringon kuumentamat pinnat


Kuumalla säällä asfaltti, hiekka ja jopa auton istuimet voivat lämmetä erittäin kuumiksi ja pahimmillaan aiheuttaa palovammoja ihoon tai eläinten tassuihin.

Viilennä lemmikki


Lemmikin voi pitää viileänä uittamalla tai haaleilla suihkuilla. Huomioi kuitenkin, että vedessä, jossa on sinilevää, ei tule uida! Nykyään eläimille on olemassa erilaisia viilennyspeittoja, joista voidaan saada apua. Erilaisia jäisiä herkkuja voidaan myös antaa.

Lemmikin turkin leikkaaminen


Pitkä turkki voi lämmittää, mutta toisaalta myös viilentää eläintä. Se, kannattaako turkkia leikata, riippuu koiran rodusta ja turkin laadusta. Ohutturkkisten ja karvattomien lemmikkien iho tulee suojata palamiselta.

Ajoita ulkoilu oikein


Ulkoile eläimen kanssa vuorokauden viileinä hetkinä. Keskipäivän porottavassa auringossa ei tule lenkkeillä lemmikin kanssa, vaan ulkoilut kannattaa suorittaa aikaisin aamulla ja myöhempään illalla.

Seuraa lemmikin kuntoa


Pidä lemmikkiäsi silmällä ja tarkkaile sen käyttäytymistä. Jos huomaat merkkejä lämpöhalvauksesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi. Tyypillisimpiä oireita ovat liiallinen läähättäminen, letargia, apatia, oksentelu ja alentunut ruokahalu. Lämpöhalvauksen saaneen eläimen limakalvot ovat kirkkaan punaiset. Jos eläin menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.

Helteet ja lemmikit

Helteet ja lemmikit

Kesä on täällä, ja helteet vaikuttavat paitsi meihin ihmisiin myös lemmikkeihimme. Korkeat lämpötilat voivat olla haitallisia lemmikkien terveydelle, ja siksi on tärkeää huolehtia heistä asianmukaisesti helteellä. Näiden vinkkien avulla voit huolehtia siitä, että lemmikkisi voi hyvin myös helteellä ja minimoit lämpöhalvauksen riskit.

Älä jätä lemmikkiä autoon


Tämä on äärimmäisen tärkeää! Vaikka aiheesta muistutetaan säännöllisesti, puhutaan lehdissä silti joka kesä kuumaan auton jätetyistä lapsista ja lemmikeistä. Pahimmillaan lapsi tai eläin on menehtynyt ylikuumenemisen seurauksena. 

Auton sisälämpötila voi kohota vaaralliseksi erittäin lyhyessä ajassa. Journal of Emergency Medical Services -lehden mukaan sisälämpötila autossa nousee kymmenessä minuutissa yli kymmenen celsiusastetta. Auton sisälämpötila voi siis kohota eläimille tai ihmisille vaaralliseksi myös pilvisinä päivinä, tai vaikka ulkona ei olisikaan helle.

Älä jätä lemmikkiä yksin autoon kesällä, vaikka ikkunat olisivat raollaan tai auto olisi varjossa. Koira saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihminen, koska se ei pysty säätelemään kehon lämpötilaa hikoilemalla. Erityisen herkkiä lämpötilan kohoamiselle ovat muun muassa lyhytkuonoiset koirat, sydänvikaiset koirat, pennut sekä vanhat koirat. Jos autosi ilmastoinnin voi jättää päälle vaikka auto olisi sammuksissa, on siitä hyvä ilmoittaa esimerkiksi lapulla ikkunassa, jotta ohikulkevat ihmiset eivät huolestu. 

Tarjoa riittävästi raikasta vettä 

Varmista, että lemmikkisi saa aina raikasta ja puhdasta vettä. Koiralle kannattaa varata oma vesipullo mukaan joka paikkaan. Kuumalla säällä eläimet voivat saada nestehukan nopeammin. Voit myös harkita jääpalojen lisäämistä vesisäiliöön pitämään veden viileänä pidempään. Eläimen ei tulisi kuitenkaan juoda aivan jääkylmää vettä. 

Lämpöhalvaus on koirille vaarallinen.

Pidä lemmikki viileässä

Varmista, että lemmikkisi pääsee viettämään aikaa viileässä sisätilassa. Pidä mahdollisuuksien mukaan ilmastointi päällä ja ohjaa eläin talon tai asunnon viileisiin paikkoihin. 

Huomioi auringon kuumentamat pinnat

Kuumalla säällä asfaltti, hiekka ja jopa auton istuimet voivat lämmetä erittäin kuumiksi ja pahimmillaan aiheuttaa palovammoja ihoon tai eläinten tassuihin. Vältä kävelyä kuumalla asfaltilla tai käytä tarvittaessa kenkiä/tossuja eläimen tassuissa.

Viilennä lemmikki

Lemmikin voi pitää viileänä uittamalla tai haaleilla suihkuilla. Jos eläin ei halua uida, voi vedessä seisominenkin jo auttaa. Huomioi kuitenkin, että vedessä, jossa on sinilevää, ei tule uida! Nykyään eläimille on olemassa erilaisia viilennyspeittoja, joista voidaan saada apua. Erilaisia jäisiä herkkuja voidaan myös antaa. Ihmisen jäätelö ei kuitenkaan sovellu eläimille! 

Lemmikin turkin leikkaaminen

Pitkä turkki voi lämmittää, mutta toisaalta myös viilentää eläintä. Se, kannattaako turkkia leikata, riippuu koiran rodusta ja turkin laadusta. Ohutturkkisten ja karvattomien lemmikkien iho tulee suojata palamiselta.

Ajoita ulkoilu oikein

Ulkoile eläimen kanssa vuorokauden viileinä hetkinä. Keskipäivän porottavassa auringossa ei tule lenkkeillä lemmikin kanssa, vaan ulkoilut kannattaa suorittaa aikaisin aamulla ja myöhempään illalla.

Seuraa lemmikin kuntoa

Pidä lemmikkiäsi silmällä ja tarkkaile sen käyttäytymistä. Jos huomaat merkkejä lämpöhalvauksesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi. Tyypillisimpiä oireita ovat liiallinen läähättäminen, letargia, apatia, oksentelu ja alentunut ruokahalu. Lämpöhalvauksen saaneen eläimen limakalvot ovat kirkkaan punaiset. Jos eläin menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.

Kissojen allergiat

Kissojen allergiat

Allergiassa immuunijärjestelmä vastaa liian herkästi tiettyyn aineeseen. Tyypillisesti allergeenit, eli allergisen reaktion aiheuttavat aineet, ovat vaarattomia (kuten siitepöly, ruoat tai pöly), mutta joillakin yksilöillä elimistö reagoi liian vahvasti ja aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Tällöin ilmenevät myös allergiaoireet.

Ihmisillä tyypillisiä allergiaoireita ovat kutiavat ja vuotavat silmät, aivastelu ja vuotava nenä. Kissoilla voidaan havaita näiden lisäksi myös yhdistelmiä seuraavista ongelmista:

  • Iho: Kutiava iho voi saada kissan nuolemaan, hankaamaan ja raapimaan ihoa ja turkkia.
  • Ruoansulatusjärjestelmä: Oireet näkyvät yleensä oksenteluna tai ripulina.
  • Hengityselimet: Ylemmän ja alemman hengitystien ongelmat, usein yhdistettynä nenävuotoon.
  • Silmät: Allergeenit aiheuttavat usein sidekalvotulehdusta.

Allergiat ovat erittäin yleisiä kissoilla eikä niistä yleensä voi parantua. Allergiaoireisiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää pitkällä tähtäimellä. Ota yhteyttä eläinlääkäriin heti, jos huomaat kissallasi allergiaan viittaavia oireita. 

Allergiatyypit kissoilla

Termi ”allergia” on yleinen nimitys, mutta eläinlääkärit jaottelevat allergiat kuuden päätyypin mukaan:

  1. Ruoka-aineallergia
  2. Atooppinen dermatiitti
  3. Kirppuallergia (Suomessa tosin harvinainen)
  4. Allerginen kosketusihottuma
  5. Lääkeaineihottuma
  6. Allerginen bronkiitti eli kissan astma

Allergiaoireet

Kaikki allergiat voivat aiheuttaa samankaltaisia ​​oireita kissoilla. Nämä oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja voivat muuttua vuosien aikana.

Ruoka-aineallergia

Usein ruoka-aineallergiat voivat ilmetä iho-ongelmina, kuten kutinana pään, kasvojen ja kaulan alueella. Oireita voivat olla myös oksentelu, ripuli tai ilmavaivat.

Atooppinen dermatiitti

Kutina on yleisin atopiaan liittyvä oire, mutta atopiaan kuuluvat myös korvatulehdukset, karvanlähtö, karvattomat kohdat ja mätäpaiseet.

Kirppuallergia

Kirppuallergia vaikuttaa vain ihoon. Voimakas kutina voi johtaa jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, koska kissa yrittää epätoivoisesti saada lievitettyä allergian aiheuttamaa kutinaa. Suomessa kirppuallergia on harvinainen.

Allerginen kosketusihottuma

Allerginen kosketusihottuma ilmenee iholla olevina vaurioina. Siitepöly, hiivasieni tai esimerkiksi punkit voivat laukaista kosketusihottuman ja sen sijainti määräytyy suoraan sen perusteella, mikä osa kehoa on ollut kosketuksissa allergeenin kanssa.

Lääkeaineihottumat

Lääkeaineihottumat ovat allergisia reaktioita tietyille lääkeaineille. Usein kissoilla havaitaan kutinaa, ihottumaa, punoitusta, turvotusta, tulehduksia tai nokkosihottumaa. Vakavissa tapauksissa iho saattaa irrota levyinä.

Allerginen bronkiitti

Allerginen bronkiitti tunnetaan myös kissan astmana. Allergisesta bronkiitista kärsivät kissat yleensä hengittävät vinkuen ja raskaasti, sekä yskivät. 

Iho-ongelmat ja kutina ovat yleisiä allergiaoireita kissoilla.

Allergioiden syitä

Ruoka-aineallergiat

Kissat voivat reagoida mille tahansa proteiinille, hiilihydraatille, säilöntä-, lisä- ja väriaineelle. Tyypillisesti kissan immuunijärjestelmä reagoi naudanlihaan, kalaan ja kanaan. Kissat voivat joissain harvinaisissa tapauksissa olla allergisia myös viljoille, maissille ja gluteenille.

Atooppinen dermatiitti

Atooppinen dermatiitti oireilee yleisesti tulehtuneena, kutisevana ihona. Yleisimmät atopian aiheuttajat ovat:

  • Siitepöly
  • Homesienet
  • Hiiva
  • Pöly ja varastopunkit
  • Eläinten tai ihmisten hilse
  • Kirppuallergia, joka voi ilmetä reaktiona kirpun syljelle

Allerginen kosketusihottuma

Allerginen kosketusihottuma on harvinainen kissoilla. Se oireilee viivästyneenä allergisena reaktiona paikassa, joka on joutunut kosketuksiin seuraavien aineiden kanssa:

  • Kasvit (siitepöly, ruohot, puut)
  • Lääkkeet (paikalliset lääkkeet, korvatipat, saippuat, shampoot, hyönteismyrkyt)
  • Kodin sisustus (kuidut, väriaineet, puhdistusaineet)
  • Muut (riisijauho, kloorattu vesi)

Lääkeaineihottumat

Mikä tahansa lääke voi aiheuttaa ihoreaktion, joka voi ilmetä joko yhden tai vasta usean annoksen jälkeen. Allergisia reaktioita aiheuttavat yleisimmin antibiootit, epilepsia-, tulehduskipu- ja verenpainelääkkeet sekä sydämen rytmihäiriölääkkeet. 

Allerginen bronkiitti

Astma ilmenee, kun kissan immuunijärjestelmä herkistyy ilmassa oleville allergeeneille. Tämä taas aiheuttaa tulehduksia ja ahtaumia hengitysteissä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kissojen allergioista

Mistä tiedän, onko kissalla allergia?

Allergisilla kissoilla on yleensä iho-ongelmia ja kutinaa tai ruoansulatusongelmia. Eläinlääkärin tekemien testien avulla asiaan voidaan saada selvyys. 

Miten voin hoitaa ja tukea kissaa, jolla on allergia?

Keskustele aina eläinlääkärin kanssa ennen kuin annat mitään lääkkeitä tai täydennysrehuja kissalle. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen. 

Mitkä ovat yleisimmät allergiat kissoilla?

Yleisimmät allergiat ovat ruoka-aineallergiat sekä atooppinen dermatiitti.