Kissan dementia

Kissan dementia

Dementia, joka tunnetaan myös nimellä kognitiivinen toimintahäiriöoireyhtymä (cognitive dysfunction syndrome CDS), voi vaikuttaa kissoihin niiden ikääntyessä. Ihmisten tapaan kissojen kognitiiviset toiminnot voivat heikentyä ajan myötä useiden tekijöiden, kuten ikään liittyvien aivomuutosten, geneettisten ongelmien ja sairauksien vuoksi.

Joitakin yleisiä kissan dementian/CDS:n merkkejä ovat

  • disorientaatio tai sekavuus
  • lisääntynyt äänekkyys
  • muutokset unirytmissä
  • ruokahaluttomuus
  • muutokset hiekkalaatikkotottumuksissa
  • muuttunut sosiaalinen käyttäytyminen.

Nämä oireet voivat vaihdella vakavuudeltaan ja ilmaantua vähitellen ajan myötä.

Jos epäilet, että kissasi voi kärsiä kognitiivisen tilan heikkenemistä eli dementiaoireista, on tärkeää neuvotella eläinlääkärisi kanssa. Eläinlääkärit voivat auttaa diagnosoimaan tilan tai ainakin asettamaan oletusdiagnoosin. Eläinlääkärit suosittelevat hallintastrategioita kissasi elämänlaadun parantamiseksi.

Muut mahdolliset syyt

 Ensisijaisen tärkeää on poissulkea muut vaihtoehdot, kuten

  • maksa- ja munuaisongelmat
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • nivelrikko
  • hammassyöpymät (FORL)
  • virtsakiteet ja kivet
  • krooniset kivut
  • jne.

Hyvä kliininen tutkimus ja melko laajat verikokeet ovat siis aina tarpeen. Jos ne kaikki ovat ok, voidaan miettiä jatkoa, kuten dementian lääkityskokeilua.

Kissojen dementian oireisiin kuuluu muun muassa disorientaatio. 

Nivelrikko 

Eikä kissasi enää hyppää?

Onko hän kankea ja jäykkä?

Kissallasi voi melko todennäköisesti olla nivelrikkoa ja kipuja. Nivelrikko on iäkkäällä kissalla aika mahdollinen ja kipulääkekokeilu olisi mahdollinen vaihtoehto, jos veriarvot ovat ok eikä jatkuvalle lääkitykselle ole estettä. Tästä tulee keskustella eläinlääkärin kanssa. 

Virtsatie- ja suolisto-ongelmat

 Pissaako tai kakkaako kissasi yhtäkkiä vääriin paikkoihin?

Hänet tulee tutkia eläinlääkärissä. Kissallasi voi olla vaikeuksia löytää hyvä pissa- tai kakka-asento, koska hänellä on esimerkiksi selkä- tai lonkkakipuja. Kissallasi voi olla ongelmia virtsarakossa, kuten virtsakiteitä tai virtsakiviä tai ongelmaa suolessa, kuten megacolon eli laajentunut paksusuoli.

Kun kissa ikääntyy, ovat jokaisen tarpeet erilaiset. Vessa voi olla liian pieni liikkua vaivaiselle eli ei tee sinne kaikkea. Vessan pitää olla 1,5xkissan pituus eli iso. Myös leveä, että siellä mahtuu pyörähtämään. Ei kattoa, matala reuna että pääsee sisään. Vessoja tulee myös olla riittävä määrä (1 per kissa plus yksi ylimääräinen!) ja riittävän hyvin paikoissa missä kissa liikkuu, että ehtii vessaan.

Mahdollisen dementian hoito

Jos kissa

  • ei ole kivulias (hyppäämisvaikeudet)
  • ei oireile virtsatieongelmilla (pissaa vääriin paikkoihin)
  • ei huutele lisääntyneesti etenkin öisin tai äänessä ole muutoksia kuten käheyttä (kilpirauhasen liikatoiminta) 
  • ei juo ja pissaa lisääntyneesti ja laihdu (munuaisten vajaatoiminta)
  • ei pissaa vääriin paikkoihin tai ole kivulias virtsaamisen yhteydessä (virtsakiteet ja virtsakivet, tulehdus, kasvain)

ja hänet on tutkittu klinikalla, mutta hän vaan vain haahuilee etenkin öisin, voi kokeilla dementian hoitoon ravintolisiä. Lisäksi on hyvä hankkia useampi yövalo paikkoihin missä kissa liikkuu öisin.

Joskus dementiaan tarvitaan reseptilääkitystä. Noin puolet kissoista hyötyy lääkityksestä merkittävästi.

Kissan alempien virtsateiden sairaudet eli FLUDT

Kissan alempien virtsateiden sairaudet eli FLUDT

Miksi kissa pissaa vääriin paikkohin? Miksi kissan pissassa on verta? Miksi kissa ei saa pissattua? Kissan oireiden taustalla on todennäköisesti FLUDT.

Kissan alempien virtsateiden sairaudet eli FLUDT

Kissan alempien virtsateiden sairaus eli FLUDT (Feline Lower Urinary Tract Disease) on niin kutsuttu kattotermi kaikille kissan virtsatiesairauksille, jotka vaikuttavat alempiin virtsateihin eli virtsarakkoon ja virtsaputkeen. Alempien virtsateiden sairaudet ovat kissalla yleisiä, oireiden vakavuus vaihtelee suuresti lievistä oireista hyvin voimakkaisiin, jopa henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Kaikenikäiset kissat voivat sairastua, mutta suurimmassa riskissä on keski-ikäinen, ylipainoinen ja vähän liikkuva kuivaruokaa syövä sisäkissa. 

Syyt ja aiheuttajat

Kissan alempien virtsateiden sairauksien taustasyyt ovat moninaiset. Niihin lukeutuu:

  • kissan idiopaattinen kystiitti eli FIC (Feline Idiopathic Cystitis)
  • virtsakiteet ja virtsakivet
  • virtsateiden bakteeritulehdus eli virtsatieinfektio
  • virtsarakon ja virtsaputken kasvaimet

Oireet

Tavallisin FLUDT:n oire on se, että aiemmin täysin sisäsiisti kissa pissaa hiekkalaatikon ulkopuolelle väärään tai useampiin vääriin paikkoihin, kuten sänkyyn, sohvalle tai matolle Muita oireita voivat olla ravaaminen hiekkalaatikolla, pissassa on verta tai pahimmillaan kissa ei saa pissattua lainkaan.

eläinlääkäri-helsinki.

FLUTD on yleisin keski-ikäisillä sisäkissoilla. Pahimmillaan tauti voi olla todella vakava.

Diagnoosi

Kuten huomataan, pissavaivan taustasyitä on monenlaisia. Diagnoosin varmistamiseksi kissalle tehdään erilaisia tutkimuksia oireista ja niiden vakavuudesta riippuen. Näihin lukeutuu tapauskohtaisesti:

  • kissan oireiden, terveyshistorian ja elintapojen kartoitus
  • yleistutkimus
  • virtsanäytteen ja siitä tehtävät tutkimukset
  • virtsateiden ultraäänitutkimus
  • virtsateiden röntgenkuvaus
  • verikokeet

Hoito

Koska aiheuttajia on monia, hoito riippuu aiheuttajasta. 

Kaikissa on tärkeää mahdollisen kivun hoito tilanteeseen sopivalla kipulääkkeellä. Mahdolliset muut lääkkeet kuten antibioottikuuri ja virtsateiden tukivalmisteet sekä lääkeruuat räätälöidään taustasyyn mukaan.

Milloin eläinlääkäriin?

Jos oireilu on voimakasta eli pissaaminen on kivuliasta, pissa on veristä tai erityisesti jos pissaa tulee vain tipoittain tai kissa ei saa pissattua ollenkaan tai pissaoireiden rinnalla on muita yleisoireita kuten, että kissa vetäytyy tai piiloutuu, kissa ei syö tai oksentaa, vaaditaan pikaista eläinlääkärikäyntiä päivystyksessä saman tien.

Yleisimmät koirien ja kissojen ensiaputapaukset Suomessa

Yleisimmät koirien ja kissojen ensiaputapaukset Suomessa

Yleisimmät syyt lemmikkien eläinlääkärikäynneille Suomessa

Kuinka usein lemmikin kanssa täytyy käydä eläinlääkärillä, riippuu monesta tekijästä. Lemmikin ikä, terveydentila, rokotukset ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat tarpeeseen käydä eläinlääkärillä. Yleisesti aikuisen, terveen lemmikin kanssa riittää vuositarkastus, kun taas pentujen, vanhojen ja sairaiden eläinten kanssa eläinlääkärillä tulee käytyä useammin. 

Yleisimmät syyt Suomessa

Suomessa koiria ja kissoja käytetään seuraavista syistä eniten eläinlääkärillä:

  1. Ruoansulatuskanavan häiriöt
  2. Ihovaivat
  3. Hampaiden ja suun sairaudet
  4. Liikuntaelimistön sairaudet
  5. Infektiot 
Lemmikin gynekologia

Lemmikkiarjessa sattuu ja tapahtuu. Eläinlääkärillä käydään useasta eri syystä.

Sairauksien ennakointi

Lemmikkiä on hyvä käyttää eläinlääkärissä ainakin kerran vuodessa. Vuositarkastuksissa tarkastetaan eläimen yleinen terveydentila. Samalla ruokintaan tai muihin hoitotoimenpiteisiin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia, ennen kuin ongelmia edes ilmenee. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten rokotukset, loishäätö ja säännölliset tarkastukset voivat auttaa välttämään vakavampia sairauksia ja ongelmia tulevaisuudessa.

Yleisesti tiedetään myös, että lemmikkieläinten ylipaino on yleistynyt ongelma, joka johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten nivelvaivoihin, hengitysvaikeuksiin, diabetesriskiin ja muihin sairauksiin. Ruokinnalla on vaikutusta myös esimerkiksi ihon terveyteen. On tärkeää, että lemmikin painoa seurataan ja tarvittaessa ruokavalio ja liikunta muokataan sopivaksi. Eläinlääkäri voi antaa neuvoja myös tässä asiassa. 

Lemmikkien iho-ongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia lemmikin hygieniasta ja terveydestä kokonaisvaltaisesti. Lemmikistä riippuen, sen turkki tulisi pestä ja harjata säännöllisesti. Liiallinen peseminen voi kuitenkin kuivattaa lemmikin ihoa, joten pesuväli kannattaa valita lemmikin ihotyypin ja tarpeiden mukaan. Harjaus auttaa poistamaan karvojen sekaan jumittuneita likahiukkasia ja parantaa verenkiertoa, mikä edistää terveen ihon ja turkin kasvua. 

Monet vaivat saadaan usein kuriin tai hoidettua pienillä muutoksilla ja ongelmien ennaltaehkäisyllä. Oikeanlaisella, sopivalla ruokinnalla ja liikunnalla on erittäin suuri merkitys eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa ja niihin asioihin onkin hyvä kiinnittää huomiota ja hakea tarvittaessa neuvoja ammattilaisilta. 

Kissan atopia

Kissan atopia

Mikä on kissan atopia?

Kissan atopia tai tarkemmin kissan atooppinen ihosyndrooma eli Feline Atopic Skin Syndrome (FASS) on termi kissoille, joilla on ympäristöallergian vuoksi allerginen ihottuma. Kissa reagoi allergisesti ympäristössä esiintyville allergeeneille, esimerkiksi siitepölylle ja pölypunkeille. Allergioista ja yliherkkyyksistä voit lukea lisää täältä.

Oireet

Atooppisen ihosyndrooman pääasiallinen oire on kutiseva iho. Kissa helpottaa kutinaa ihon liiallisella raapimisella ja nuolemisella, jopa puremisella. Tämän seurauksena karvapeite kutisevilla alueilta lyhenee tai kaljuuntuu, iho voi punoittaa ja tulehtua.

Suuri osa atoopikoista alkaa oireilemaan alle 3-vuotiaana. 

eläinlääkäri-helsinki.

Kissan atopia johtuu useimmiten ympäristöallergiasta. 

Diagnoosi

Kissan atooppinen syndrooma diagnosoidaan, mikäli kissan taudinkuva on tyypillinen atopialle ja mikäli muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet kuten ulkoloiset, infektiot ja ruoka-aineallergia on suljettu pois. 

Atooppisen ihosyndrooman hoito

Atooppisen ihosyndrooman oireita voidaan helpottaa eri tavoin. Siedätyshoito on ainoa itse oireilun syyhyn puuttuva hoitomuoto, lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito taas ovat oireiden hoitoa. 

Siedätyshoito

Siedätyshoidon tarkoitus on vähentää elimistön allergista reaktiota allergeeneille eli puolustusjärjestelmän ylireagointia ihan harmittomalle ympäristössä esiintyväelle aineelle. Siedätyshoidossa kissaa nimensä mukaisesti siedätetään allergiaoireita aiheuttaville allergeeneille. Siedätyshoidossa käytettävä allergeeniliuos valmistetaan kissalle yksilöllisesti allergiatestin tulosten perusteella. 

Lääkkeellinen hoito ja muu tukihoito

Lääkkeellinen hoito on tärkeää mukavuuden ylläpitämiseksi. Allergiaoireita voidaan hallita suun kautta tai pistoksena annettavilla lääkkeillä. Tällaisia lääkkeitä ja valmisteita ovat esimerkiksi: kortisoni, siklosporiini (Atopica) tai oklasitinibimaleaatti (Apoquel). Muilla tukivalmisteilla (kuten rasvahappolisät) ja paikallishoidoilla (kuten shampoot/hoitovaahdot, hoitoaineet ja voiteet) ylläpidetään ihon hyvää kuntoa ja hoidetaan tarvittaessa paikallisia lehahduksia.