Koiran kotiruokaohje

Koiran kotiruokaohje

Koiran kotiruokaohje sisältää perus raaka-aineita. Jos kotiruokaa syötetään pidempään, on järkevää tarkastaa asianmukaisuus ravitsemukseen perehtyneellä eläinlääkärillä.

Koiran kotiruokaohje päiväannos n. 20 kg koiralle

Jaetaan 2-3 ruokintakertaan päivässä.

Lihaa tai kalaa 160-200 g

Esim. 1-2 kertaa viikossa kalaa (edullisinta on antaa pakasteseitiä kypsänä), pari kolme kertaa viikossa punaista lihaa ja pari kertaa viikossa vaaleaa lihaa kuten kanaa tai kalkkunaa.
Max. 2 krt/vrko lohta, liika omega rasvahappojen saanti voi altistaa veren ohenemiselle ja mustelmille.

Osan lihasta, esim. 60 g voi korvata päivittäin laktoosittomilla maitotuotteilla kuten rasvaisella maitorahkalla tai raejuustolla.

Osan lihasta voi korvata 2 kertaa viikossa keitetyllä kananmunalla. Kananmuna painaa keskimäärin n. 60 grammaa. Lisäravinteiden korkean kalsiumpitoisuuden johdosta munaa ei tarvitse antaa kuorineen, mutta muun ruuan korkean fosforipitoisuuden johdosta on ok antaa esim. kerran viikossa kananmuna kuorineen, jos koira ei lisäksi saa paljon luita tai luurouhetta. Raaka kananmunanvalkuainen sisältää avidiinia, joka inaktivoi elimistön biotiinin ja voi johtaa huonoon karvanlaatuun ja hilseilyyn. Kypsentämisen jälkeen tätä ongelmaa ei ole. Keltuaisessa on myös biotiinia, joten tästä vähän kiistellään, miten mittavaan biotiinivajeesee kokonaisen kananmunan syöminen raakana johtaa.

Osan lihasta voi korvata kaksi kertaa viikossa antamalla soijaisolaatilla, n. 20-30 grammaa.
Soijasta ei saa kaikkia tarvittavia aminohappoja ja vitamiineja tähän ylimalkaiseen suunitelmaan, joten en suosittele näillä lisäravinteilla tämän suurempaa määrää. Soijaisolaatin sulavuus ja imeytyvyys on huomattavasti parempaa, kuin soijarouheen. Huomioi, ettei tuote sisällä xylitolia tai suklaajauhetta!

Osan lihasta voi hyvin korvata kaksi tai kolme kertaa viikossa antamalla n. 30-60 g sisäelinsekoitusta (esim. sydän, keuhko, munuaiset, maksa).
Maksasta saa hyvin A-vitamiinia, mutta anna sitä max. 1-2 g/kg koiran painoa eli 20 kg koiralle 20-40g per kerta, suurina annoksina se voi aiheuttaa ripulia.

Lemmikkien raakalihatuotteet ovat paljon edullisempia, kuin ihmistasoinen liha.
Suosittelemme mikrobiriskin johdosta huolehtimaan keittiöhygieniasta:
– välineet erikseen ihmisten ja eläinten lihalle
– instrumentit ja pestään mielellään heti kuumalla vedellä ja astianpseuaineella
– ruokakippo pestään päivittäin
Suosittelemme mahdollisesti kypsentämään lihatuotteet, jos perheessä asuu immuunisuppremoituja henkilöitä. Lisätietoja Vetsyn BARF-artikkeli

Hiilihydraatteja 150-200 g

Koiran kotiruokaohje pitää sisällään usein hiilihydraatteja, joiden käyttö on varsin sallittua ja edullista.
Esim. riisiä, pastaa, kaurahiutaleita jne. Keittoaika pidempi kuin ihmisten ruuaksi keitettäessä. Bataattia tulee keittää n. 40 min ja perunaa noin tunti, että tärkkelys muuttuu paremmin hyödynnettäväksi.

Vihanneksia

Esim. porkkana, kesäkurpitsa, kypsä parsakaali jne. N. 20-80 g.
Myös pakastevihannessekoitukseet ok, kunhan eivät sisällä sipulikasveja kuten sipulia, kevätsipulia jne.
Vihannekset on hyvä kypsentää / höyryttää, jotta ne sulavat paremmin.
Hedelmistä voi antaa esim. kaksi kertaa viikossa 1/2 kevyesti kypsennetyn banaanin. Raaka banaani sulaa ja imeytyy korkean tärkkelyspitoisuuden johdosta selkeästi huonommin, kuin kypsä. Myös omena on hyvä hedelmä, ja sitä voi raastaa ruuan sekaan.
Palkokasvit, kuten pavut sulavat melko huonosti.

Öljyä

Koiran kotiruokaohje sisältää myös erilaisia rasvoja.
Energiaksi 20-kiloinen koira, joka liikkuu normaalisti, tarvitsee n. 20 g eli 4 teelusikallista tai 1,5 ruokalusikallista öljyä vuorokaudessa.
Esim. rypsiöljy, rapsiöljy tai auringonkukkaöljy ovat hyviä. Helokkiöljy on erinomainen.
Toisinaan sopii energiansaantiin maun vuoksi suolaton voi tai sian silava.
Lohiöljyt tai kalanmaksaöljyt täydentävät hyvin esimerkiksi helokkiöljyn ja auringonkukkaöljyn rasvahappoja.
Eri öljyjä on hyvä vaihdella.

Lisäravinteet

Koiran kotiruokaohje sisältää mieluiten aina lisäravinteita. Ei ole mahdollista rakentaa suunnitelmaa täydelliseksi ilman esim. kalsiumlisää ja jodia sekä rasvahappoja.

Lisäravinteet pakkauksen ohjeen mukaan.
Kalsiumia sisältävää monivitamiinivalmistetta karkeasti 10 g /pv.

– Kalsiumia sisältävä monivitamiini- ja hivenainelisä esim. Aptus Multidog tai Probalans Multibalans

– Rasvahappolisä pullon ohjeen mukaan.
Esim. Virbac Megaderm, Nutrolin, Probalans Omegabalans lohiöljy, tai jokin muu koirille tehty kalaöljy, mielellään osin kalanmaksaöljypohjainen (paras määrä A-vitamiinia).
Hampunsiemenöljy ja helokkiöljy ovat erittäin laadukkaita kasvirasvoja. Olisi hyvä vaihdella laadukasta kalaöljyä ja kasviöljyä.

Pienemmälle ja suuremmalle koiralle tulee annoskokoja pienentää tai suurentaa painoa vastaavasti.

Voit myös pienentää lihan tai kalan määrää etenkin jos ne ovat rasvaisia ja suurentaa hiilihydraatin ja kasvisten määrää, jos kaverilla on painon kanssa haasteita.
Energiansaantia voi aina muokata lisäämällä tai vähentämällä etenkin hiilihydraattien ja öljyn määrää sekä proteiininlähteen rasvaisuutta,  jos huomaa että lemmikki laihtuu tai lihoo annoksella.
Tärkeää on, että annat lisäravinteet ja öljyt pakkauksen ohjeen mukaan.

 

HUOM. tämä ei missään nimessä ole hivenaine- sekä vitamiinipitoisuuksiltaan yksilöllisesti laskettu ruokintaohje.
Ruokavaliota, jota ei ole optimoitu, ei tulisi noudattaa omatoimisesti pidempään, kuin max. 1-2 kuukauden ajan.
Ostathan meiltä ravitsemussuunnitelman, jos aikeissa on syöttää kori- tai raakaruokaa jatkuvasti, varsinkin jos koiralla on jokin perussairaus.
SMAAK Herkkä kala viljaton, SMAAK myrkytys

SMAAK Herkkä kala viljaton, SMAAK myrkytys

SMAAK Herkkä kala viljaton on aiheuttanut myrkytysoireita

MISTÄ ON KYSE?

Koirakansaa on kuohuttanut SMAAK koiranruokakohu, jossa useat koirat ovat saaneet hyvin vakaviakin oireita peruna-kala-pohjaisesta kuivamuonasta. Lisää oireista alla.

SMAAK MYRKYTYS takaisinveto koskee tuotteita
SMAAK Adult GF Fish eli SMAAK Herkkä koiranruoka ja SMAAK Viljaton Kana kissanruoka, joiden molempien tuotanto on ainakin tällä hetkellä lopetettu.

MISTÄ SMAAK RUOAN AIHEUTTAMAT MYRKYTYSOIREET JOHTUU?

16.11. Mustin ja Mirrin tiedotteen mukaan syyksi on paljastunut ulkomaisen perunahiutaleen korkea glykoalkaloiditaso, eli solaniinitaso.

PÄIVITYS 9.11: Miksi olemme markkinoineet SMAAKkia suomalaisena/kotimaisena?
Kotimaisen perunahiutaleen saatavuudessa on ollut merkittäviä ongelmia, ja olemme tämän vuoksi joutuneet hankkimaan perunahiutaletta sisältäviin tuotteisiimme raaka-aineen lähimarkkinoilta.
Verkkokaupassamme on ollut epätarkka tieto perunahiutaleen alkuperästä. Verkkokaupassa on lukenut “kotimaista perunaa”. Tuotteessa käytetty perunatärkkelys on kotimaista, mutta perunahiutale on saatavuuden mukaan ollut välillä kotimaista ja välillä ulkomaista. Pyydämme tätä virheellistä tietoa anteeksi. On selvää, että tuotetietojen kuuluisi olla aina ajan tasalla. Käymme parhaillaan läpi kaikki verkkokauppamme tiedot tuotteiden alkuperästä ja tulemme jatkossa varmistamaan, että tuotteiden alkuperätiedot ovat ajan tasalla.

KOSKEEKO ONGELMA MYÖS MUITA RUOKAMERKKEJÄ?

Alvar Pet ilmoitti, että heidän Vakaa-tuotteessaan on käytetty samaa ulkomaista perunahiutaletta, kuin SMAAK-ruuassa.
Alvarin erä on tuotettu 9.10.23 ja sinä on parasta ennen merkintä 9.10.24
Alvar Pet vetää ruuan pois markkinoilta varotoimenpiteenä, oireita sen ei olla havaittu aiheuttavan.

ILTALEHTI 10.11: Dagsmark vetää myös tuotteita pois markkinoilta. Dagsmark Petfood Oy kertoo, että heidän tuotteisiinsa ei ole kohdistunut epäilyjä tai laatuongelmia. Yhtiö kertoo pitävänsä Liedon tehtaalla syys-lokakuussa valmistetut tuotteet varastossa siihen asti, että asiasta saadaan selvitys. Lisäksi se on pyytänyt kauppoja palauttamaan takaisin lokakuussa valmistettujen kissanruokien toimitukset.

Lisätietoja Dagsmarkin sivuilta

VOIKO PERUNAPOHJAISIIN TUOTTEISIIN LUOTTAA JATKOSSA?

16.11. Mustin ja Mirrin tiedote:”Tapauksen on oltava myös herätys koko lemmikkiruoka-alalle. Meidän on yhdessä eurooppalaisten ruokaviranomaisten kanssa vaikutettava niin, että rehulle määritellään EU:ssa raja-arvot. Vain siten voimme todella varmistua, että näin ei tapahdu enää koskaan”, sanoo David Rönnberg, Musti Groupin toimitusjohtaja.

Tietysti on hyvä, että uusia standardeja luodaan, ettei näin enää kävisi.

Olisi myös hyvä, että jatkossa panostetaan aidosti kotimaisuuteen, mikä toki tulee näkymään kuluttajahinnoissa eli kuluttajan tulee pohtia
– tarvitseeko lemmikki viljatonta ruokaa
ja valita
– haluaako asiakas tukea kotimaista rehutuotantoa

SMAAK MYRKYTYS; MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS ON SYÖTTÄNYT TÄTÄ RUOKAA?

TÄRKEINTÄ on nyt lopettaa välittömästi kyseisen ruuan tai ainakin mainittujen erien syöttäminen.

Seuraavaksi tärkeintä on seurata tilannetta. Oireeton koira ei tarvitse hoitoa.

MITÄ OIREITA SMAAK RUOAN AIHEUTTAMA MYRKYTYS VOI AIHEUTTAA?

Oireet ovat yleisimmin alkaneet 1-7 vuorokauden kuluessa ruuan syöttämisen aloittamisesta.

Yleisimmät oireet, mitä kyseisiä myrkytyspotilaita hoitanet eläinlääkärit ovat listanneet:

  • MONINIVELTULEHDUS
    * nivelten turvotus
    * nivelneste sameaa ja ohutta
  • KUUME
  • Veriarvojen muutoksia
    * CRP eli c-reaktiivinen proteiini on veressä koholla 50-200 (normaalisti <10)
    * ALT maksa-arvo koholla
    * munuaisarvot Urea ja Crea koholla
  • VOIMAKAS KIPU
    * jäykkyys
    * tärinä
    * reaktiivinen polyartriitti eli moniniveltulehdus esim. selän fasettinivelissä sekä muissa takapään nivelissä -> takapään pettäminen
    * epileptisen tyyppiset kramppikohtaukset

Lisäksi on havaittu lievempiä oireita kuten

  • väsymys
  • syömättömyys
  • oksentelu
  • ultraäänitutkimuksessa ärtynyt suolisto ja sakkaa sappirakossa

Oireiden väistyminen on ollut suhteellisen nopeaa, kun ruoan antaminen on keskeytetty.

Tärkeintä on siis keskeyttää välittömästi tämän ruuan kantaminen.
Voidaan siirtyä toiseen kuivamuonaan tai etenkin jos oireita on, hetkeksi hyvin sulavalle kotiruualle.

TULEEKO ASIOIDA ELÄINLÄÄKÄRISSÄ?

Jos on vain mahasuolikanavaoireita kuten oksentelua, voi riittää, että vaihtaa ruokaa ja seuraa koiran vointia.

Jos koiralla on niveltulehduksen oireita, voimakasta kipua, kuumetta (peräsuolesta mitattuna >39,3°C), tulee asioida eläinlääkärissä.
Siellä tulee tutkia veriarvot.
Klinikkakäynnin perusteella tulee aloittaa oireenmukainen hoito, riippuen siitä mikä tai mitkä oireet ovat pahimpia.

MITEN SMAAK HERKKÄ RUOAN AIHEUTTAMAA MYRKYTYSTÄ / OIREILUA HOIDETAAN?

Jos ongelmana on

  • nivelten turvotus ja kipu
  • voimakas alaselkäkipu
  • takaraajojen kipu sekä halvausoireet

tulee aloittaa hyvä kipulääkitys.
Etenkin jos tähän yhdistyy kohonneet maksa- ja/tai munuaisarvot, on järkevää harkita, että kipulääkitys olisi muu, kuin tulehduskipulääke (eli meloksikaami tai karprofeeni). Tähän soveltuu esimerkiksi gabapentiini.

Jos ongelmana on kohonnut CRP, voidaan mahdollisesti aloittaa antibioottilääkitys.
CRP on maksasolujen tuottama aine, joka nousee tulehdusten, mutta myös kudosvaurion aikana. Eli jos maksa-arvot ovat koholla ja koiralla on nivelissä tulehdusta ja ehkäpä vielä mahasuolikanava ärtynyt, mutta CRP vain maltillisesti koholla, ei kyseessä välttämättä ole antibioottikuuria vaativa bakteeriperäinen infektio.

Jos ongelmana ovat kohonnee maksa-arvot, voidaan melko huoletta aloittaa maksan toimintaa tukevia valmisteita, kuten silymariini / maarianohdake, S-adenosyylimetioniini tai N-asetyylikysteiini (NAC). Valmisteita saa mm. apteekista ilman reseptiä.

MITÄ USKALLAN SYÖTTÄÄ?

Voitte vaihtaa johonkin toiseen valmisruokaan.

Peruna- ja kalapohjaisia ruokia on useita.
Esim. ihan Pirkka Parhaat viljaton lohi-peruna. Saa ostaa K-kaupoista.
PrimaDog lohi-peruna viljaton on vastaava tuote. Saa mm. Puuilosta, Tokmannilta jne.
Yllä mainitut tuotteet valmistetaan Tsekeissä, eli niitä ei valmisteta samalla tehtaalla, kuin SMAAK Herkkä tai muutamaa muuta kotimaista kuivaruokaa.

Jos lemmikillä on jokin krooninen, SMAAK-myrkytyksestä riippumaton perussairaus, kuten esim. maksan- tai munuaisten vajaatoiminta, krooninen haimatulehdus jne., olisi parasta syöttää eläinlääkäritasoista valmisruokaa tai tilata ravitsemukseen perehtyneeltä eläinlääkäriltä juuri teille räätälöity kotiruokaohje tarkkaan suunnitelluilla ainesosilla ja lisäravinteilla.

 

 

Mitä on BARF eli raakaruokinta?

Mitä on BARF eli raakaruokinta?

Mitä on BARF eli raakaruokinta?

BARF eli raakaruokinta on raa’an lihan ja lihaisten/rustojen syöttämistä lemmikille. Barfaaminen on koirien ruokintamuoto, joka sisältää raakaa lihaa, lihaisia luita ja rustoja, vihanneksia, hedelmiä, öljyjä ja ravintolisiä.

Usein puhutaan myös biologisesti lajille sopivasta raakaruokinnasta ja BARFin on tarkoitus edustaa koirien luonnollisen saaliin mallia, sillä sudet ja villikoirat syövät riistaeläimen ruhosta muutakin, kuin lihan. Klassisen saalismallin mukaan tulisi antaa lihaa ja lihaisia luita sekä muuta kuten vihanneksia/marjoja/muuta suhteessa 80:20 – 70:30.
Joissakin tapauksissa ruokavalioon lisätään myös hiilihydraatteja, yleensä keitettyjä perunoita, riisiä tai nuudeleita. Joskus lisätään kananmunia ja maitotuotteita.

Miksi BARF eli raakaruokinta?

Omistajan tärkein motiivi valitessaan lemmikkilleen BARF eli raakaruokinta lemmikin ruokavalioksi on halu ”luonnollisempaan, terveellisempään ruokaan”.

Usein lemmikin omistajat myös pelkäävät väitteitä, että kaupalliset valmiit ruoat sisältävät vain ”jätteitä” tai ”kemiaa” tai ovat ”liian prosessoituja”.

Halu välttää lisäaineita. Omistajat eivät vain tiedä, että välttämättömät vitamiinit ja hivenaineet kuuluvat ”lisäaine”-termiin, mutta tasapainoisen ruokavalion suunnitteleminen ilman lisäaineita on käytännössä mahdotonta. Myös barffaaja ostavat purkillinen BARF-lisäravinnetta, jos ruokintasuunnitelma tehdään oikein.

On vallalla ihme väite, etteivät viljatuotteet sovellu koirille. Tämä ”Viljaton” on markkinointikikka, jolla eri firmat alussa nokittelivat, ja joka on nyt jokaisessa koiranruuassa joku standardin merkki, mitä ilman ei voi elää. Koirat sietävät vallan hyvin viljoja, koiran suolisto ei ole enää samanlainen kuin suden, kuten ei ole ihan jo paljaalla silmälläkään chihuahua tai mopsi, mäyräkoira ihan lähellä sutta tai villikoiraa. Tunnetuin tutkimus viljojen sulavuudesta: Axelsson E, Ratnakumar A, et al. The genomic signature of dog domestication reveals adaptation to a starch-rich diet. Nature 2013;495:360-364.

Moni hakee raakaruokinnasta myös vastauksia mm. iho-ongelmiin. On tärkeää ymmärtää, että eläimet ja ihmiset ovat allergisia glykoproteiineille ja proteiineille. On ihan sama, onko proteiini raakaliha, pakastettu, keitetty, ilmakuivattu, suolattu vai friteerattu, aidossa allergiassa allergikko reagoi sille. Eli raakaruokinta ei ole vastaus allergioihin, vaan asianmukainen, tiukka ja pitkäjänteinen selvittäminen ja ongelmien poissulkeminen on.

Kuiva- tai tölkkiruoka on kuumennettu ja kuumentamisprosessi tuhoaa ravintoaineet. Tämä on totta. Varsinkaan B-vitamiinit ja A-vitamiini eivät ole lämmönkestäviä. Aminohapoista erityisesti lysiinin saatavuutta heikentää lämpökäsittely. Välttämättömien aminohappojen tuhoutumista kuumennuskäsittelyn seurauksena voi kompensoida käyttämällä alunperin laadukasta eläinproteiinia, jossa on hyvä aminohappokoostumus.

Mitä barfaajat syöttävät?

  • Lihaa: rasvapitoisuus mielellään enintään 15 %, sulaa paremmin
  • Naudan pötsiä tai satakertaa: Sekoitetaan tai ruokitaan yksittäin
  • Sisäelimiä: esim. maksa, munuaiset, sydän, keuhkot, perna – vuorotellen tai sekoitettuna
  • Lihaisia ja rustoisia. Luut sisältävät kalsiumia, fosforia ja magnesiumia sekä kuparia ja sinkkiä. Luut tulee aina ruokkia raakana, jolloin ne eivät halkea ja aiheuta suoliston puhkeamisriskiä. Jos luita vältetään, tulee kalsiumia antaa erikseen, esim. BARFaajille tehtynä kananmunankuorijauheena.
  • Vihanneksia: kypsentäminen ja pilkkominen lisää sulavuutta. Ei sipulikasveja. Kuidut auttavat hyviä suolistomikrobeja lisääntymään, mm. porkkana on hyvä.
  • Hedelmiä: Ei viinirypäleitä. Kuidut auttavat hyviä suolistomikrobeja lisääntymään ja mm. omena on oikein hyvä tuote.
  • Hiilihydraatteja/jyviä: Tärkkelystä sisältävä rehu kuten peruna tai bataatti tulee kypsentää ihan pehmeäksi muhjuksi, noin tunnin keittoaika. Riisi tulee keittää. Hiutaleita käytettäessä riittää yleensä niiden liottaminen lämpimässä vedessä.
  • Öljyt: Suosittelen omega-3-öljyjen ja omega-6-öljyjen yhdistelmää. On suositeltavaa ruokkia erilaisia eläin- ja kasviöljyjä vaihdellen, sillä niiden koostumus vaihtelee.
  • Kalanmaksaöljyä: D- ja A-vitamiinia
  • Oluthiivasta saa B-vitamiineja
  • BARF-lisäravinnetta, mielellään juuri teille laskettuna. Ne sisältävät mm. jodia, kuparia jasinkkiä.
    Pennulle tulee valita kivennäisaine, joka sisältää mielellään noin 22,5 % kalsiumia ja 10,5 % fosforia, jos tehdään kotiruokaa / raakalihatuotteita jotka eivät koostu valmispullista.

Tavallinen raakaruuan ruokamäärä – koiran aktiivisuudesta ja koosta riippuen – on 2-4 % ruumiinpainosta.
Keskiarvona pidetään 3%. Eli jos koira painaa 20 kiloa, voi se vuorokaudessa syödä 0,6 kg eli 600 grammaa raakaa lihaa, luita ja vihanneksia/hedelmiä/marjoja/muita hiilihydraatteja.
Ruokamäärä on hyvä jakaa useammalle antokerralle, ettei mahalaukku rasitu liikaa ahmimisesta.

Onko barfaaminen eli koiran raakaruokinta helppoa?

Ei ole.
Se vaatii logistiikkaa (kylmäketju, melko suurten ruokamäärien säilytys), hygieniaa ja ruokahuollon suunnittelemista.

BARF-ruokavalio pitää aina suunnitella huolella. Voi olla yllättävän vaikeaa varmistaa koirille tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet.

Raakaruokinnassa proteiini-, fosfori-, magnesium-, natrium- ja kaliumvaje on harvinaista. Joskus hyvin harvoin, lähinnä jos koira syö paljon sisäelimiä, ongelmaksi voi muodostua vitamiinien yliannostukset.

Mitä riskejä barfaamiseen eli koirien raakaruokintaan liittyy?

Huomio hivenaineisiin sekä vitamiineihin

Useimmiten havaitaan puutoksia kalsiumin, mangaanin, jodin, kuparin, sinkin, B-vitamiinien sekä A- ja D-vitamiinin saannissa.

Haasteena on etenkin pennulle tai kasvavalle koiralle vajavainen kalsium-fosforisuhde sekä hyvin yleisesti aikuistenkin lemmikkien mineraalien ja vitamiinien puutokset.

BARF-ruokavalion tulee käytännössä aina sisältää ruokavalioon sisäänrakennettuna erillisiä lisäravinteita kuten hivenaineita. Lisäksi on yleensä tarpeen antaa omega rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja, joita saa öljyistä, kuten kalanmaksaöljystä.

Huomio mikrobeihin ja hygieniaan

Eläinlääkäriliito eivät suosittele barfaamista kahdesta syystä:
– puutteelliset hivenaine- ja aminohappopitoisuudet
– hygieniariskit

Esim.
WSAVA World Small Animal Veterinary Association eli maailman eläinlääkäriliiton kannaotto.

Kylmäketjusta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.
On tärkeää pestä omat kädet sekä käytetyt instrumentit huolella raa’an lihan käsittelemisen jälkeen. Ethän pilko raakalihatuotteita leikkuulaudalla pesemättä sitä välissä, ennekuin työstät ihmisten lautaselle päätyviä raaka-aineita.
Pese koiran ruokakippo aina käytön jälkeen astianpesuaineella.

Raakaruuassa korostuu mikrobien aiheuttamat riskit, kun ruokaa ei kuumenneta eli mikrobeja tapeta. Etenkin ulkomaisessa raakalihassa huomattavia riskejä ovat mm. salmonella-, yersinia-, listeria-, kampylobakteeri- ja E.coli-infektiot. Kotimaisessa lihassa ylipäätään, kuten myös lemmikkien raakalihassa, on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähäinen määrä mikrobeja eli taudinaiheuttajia. Ihan pieni riski ei kuitenkaan ole, vaikka mikrobimäärät ovatkin alhaisia, joten jos taloudessa on immuunisupremoituja tai infektiolle alttiita ihmisiä, kuten vanhuksia, sairaita, elinsiirtopotilaita tai esim. syöpähoitoja saavia perheenjäseniä, on hygienian kanssa oltava älyttömän tarkkana tai harkittava onko raakaruoka paras vaihtoehto perheeseenne.

Kooste Ruokaviraston (silloinen Evira) vuoden 2018 tutkimuksesta kotimaisista lemmikin raakaruokatuotteista:
27%ssa näytteistä enterobakteerien määrä ylitti EU-lainsäädännön mukaisen raja-arvon.
41%ssa näytteistä todettiin antibiooteille multiresistenttiä MRSA-bakteeria.
27%ssa näytteistä oli STEC E.coli-bakteereita.
16%ssa näytteistä oli ESBL- tai AmpC-β-laktamaasientsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita. ESBL-entsyymit pystyvät tuhoamaan beetalaktaamiantibiootteja eli yleisiä ihmisten ja eläinten antibiootteja.
Yhdessäkään tuotteessa ei todettu salmonellaa.

Globaalin antibioottiresistenssiongelman valossa etenkinMRSA- ja ESBL-löydökset ovat huolestuttavia, eikä niitä tule väheksyä. Esim. STECin aiheuttama veriripuli onkin pahempi tilanne, jos suolistoon pääsee sen kaveriksi bakteerikanta, jonka ansiosta antibiootit eivät tehoa eläimen tai ihmisen infektioihin. Antibioottien tehoamattomuuden seurauksena kuolee nyt jo yksinomaan EU:ssa n. 30 000 ihmistä vuodessa. Antibioottien liikakäyttöön ja resistenttien kantojen leviämisen ihmisten ja eläinten sekä elintarvikkeiden välillä on syytä kiinnittää huomiota.

Erityinen huomio pentujen raakaruokintaan, se ei ole helppoa

Pennut, toisin kuin aikuiset koirat, eivät pysty säätelemään hyvin sitä, miten paljon kalsiumia ravinnosta imeytyy suoliston kautta elimistöön.
Puutteellinen kalsiumin saanti kasvuvaiheen aikana voi aiheuttaa sekundaaristaravitsemuksellista hyperparatyreoosia, jonka seurauksena luut ovat heikot ja alttiita murtumille.

Joskus pennut saavat ja imeyttävät liikaa kalsiumia, mikä voi aiheuttaa luuston epämuodostumia, muun muassa koska liiallinen kalsiumin saanti aiheuttaa fosforin, sinkin ja kuparin puutetta. Etenkin forforin puutos voi johtaa käyriin jalkoihin ja muihin kasvuhäiriöihin.

Ikävä kyllä valmiit pakasteesta ostettavat seokset eivät aina ole optimaalisia pennuille.
Niissä ilmenee ongelmia varsinkin, jos lemmikki saa näiden ruokien lisäksi luita ja rustoja tai sillä on juuri intensiivinen kasvupyrähdys käynnissä.
Pakkauksessa ilmoitettu kalsium jaetaan fosforilla.

Kalsium:fosfori tulee olla pennulla ideaalitilanteessa 1.1:1 – 1.4:1, keskiarvo 1.3:1.
Isommalla pensselillä vedettäessä suhteen tulee mennä väliin 1:1 – 2:1.
Valmistuotteissa näkee suhdelukuja 1.5:1 – 1.7:1, eli kyllähän ne menettelevät mutta eivät ole optimaalisia.

Aikuisille 1.1 – 1.4:1 on ok.

Koirien raakaruokinta voi toimia hyvin, jos siihen paneutuu huolehtien

  • raakalihan ja rustoisten jäisten luiden kotimaisuudesta
  • kylmäketjusta ja hygieniasta
  • oikeasta ruokintasuunnitelmasta, missä ei ehkä ihan kirjekurssin opit riitä, vaan ravintosuunnitelma tulee aidosti laskea ja huolehtia lisäravinteista

 

 

Koiran virtsakivet eli kalsiumoksalaattikivet

Koiran virtsakivet eli kalsiumoksalaattikivet

 

Mikä aiheuttaa koiralle virtsakiviä eli kalsiumoksalaattikiviä virtsarakkoon?

Koiran virtsakivet eli kalsiumoksalaattikivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla. Munuaisten ja virtsan kautta poistetaan keholle tarpeettomia tuotteita ja siksi virtsa sisältää aineenvaihdunnan jätetuotteita, kuten mm. liuenneita mineraaleja. Kalsiumoksalaattikivien muodostuminen on monimutkaista eikä sitä tunneta kunnolla. Runsaasti kalsiumia, sitraatteja tai oksalaatteja sisältävä ja hapan virtsa (toistuvasti alle 6,5) altistaa lemmikin kalsiumoksalaattikiteille ja -kiville, mutta miten näitä asioita voitaisiin ehkäistä on epäselvää.

Asiaan voi vaikuttaa mm.

  • liian vähäinen nesteensaanti
  • suolistomikrobiston häiriintyminen mm. antibioottikuurien myötä
  • Ylipaino. Suuri määrä vatsaontelon sisäistä rasvaa mm. painaa rakkoa alaspäin ja voi mekaanisesti haitata virtsarakon tyhjenemistä, jolloin virtsarakkoon jää aina konsentroitunutta eli tiivistä virtsaa.
  • geneettinen alttius

Kissoista mm. persialaisilla, burmilla ja himalajankissoilla on rotualttius kalsiumoksalaattikiville.
Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla, kuten bichon frise, mäyräkoira ja pomeranian.
Lataa sovelluskaupasta Vetsy app ja lue Vetsy mobiilisovelluksesta, mitkä muut koirarodut ovat alttiita kalsiumoksalaatikiville ja miten tätä voi ennaltaehkäistä.

Kuinka yleisiä koiran virtsakivet ovat?

Kalsiumoksalaattikivet ovat toiseksi yleisin kivilaji, struviittien jälkeen.
Struviittikivet olevan yleisempiä naaraskoirilla ja kalsiumoksalaattikivet uroksilla.

Millaisia oireita ilmenee, jos koiralla on virtsakiviä eli kalsiumoksalaattikiviä?

  • verta virtsassa
  • kipua virtsatessa
  • virtsaamisongelmia kuten jatkuva yrittäminen ilman että virtsaa tulee paljoa tai virtsasuihku on heikko tai pumppaava
  • virtsaamattomuus jos tulee virtsaumpi

Miten koiran kalsiumoksalaattikivet diagnosoidaan?

Virtanäytteessä voidaan havaita kalsiumoksalaattikiteitä.

Usein virtsarakon kivet voidaan havaita röntgen- tai ultraäänitutkimuksella.
Kalsiumoksalaattikivet voidaan lähes aina nähdä tavallisessa röntgenkuvassa ja kiviä voidaan havaita niin virtsarakossa kuin virtsaputkessa, mihin ne etenkin uroskoirilla jäävät jumiin.

Ainoa tapa varmistaa, että virtsarakkokivi on kalsiumoksalaattikivi, on analysoida kivi erillisessä laboratoriossa.

Voiko kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä ennaltaehkäistä?

Lataa Vetsy-mobiilisovellus ja luesovelluksen artikkelipankista, miten voit ehkäistä kalsiumoksalaattikivien syntymistä.

Lue lisää Vetsyn kirurgisista toimenpiteistä kuten virtsakivileikkauksesta. Nettiajanvarauskalenterissa ei ole kaikkia toimenpiteitä, kuten anestesiatoimenpiteitä (hammastoimenpiteet ja leikkaukset). Näiden osalta haastattelemme mielellään asiakasta puhelimitse tai kasvotusten, jotta saamme varattua teille parhaan mahdollisen ajan ja tekijän. Jos jokin asia askarruttaa, soitathan asiakaspalvelunumeroomme 0942577361.

Koiran kalsiumoksalaattikivet

Koiran kalsiumoksalaattikivet

Koirallani on kalsiumoksalaattikiviä. Mitä se tarkoittaa?

Millaisia koiran kalsiumoksalaattikiviä on olemassa?

Koiran kalsiumoksalaattikivet eli rtsakivet ovat kivimäisiä mineraalikertymiä, jotka muodostuvat virtsarakkoon. Rakossa voi olla suuri, yksittäinen kivi tai useita eri kokoisia kiviä.

  • Struviittikivet koostuvat magnesiumista, ammoniumista ja fosfaatista (MgNH4PO4 6H20).
  • Kalsiumoksalaattikivet ovat kalisumin ja oksalaatin tuotos (Kalsiumoksalaatti dihydraatti CaC2O4 2H20). Huom. Kalsiumoksalaatti monohydraattti CaC2O4 • H20 ilmenee virtsassa vain etyleeniglykolimyrkytyksen yhteydessä!)
  • Kystiinikivet koostuvat kystiinistä ((SCH2CHNH2COOH)2).
  • Puriinikivissä erotetaan uraattikivet jotka koostuvat
    • ammoniumuraatista (NH4 C5H4N4O3)  ksantiinitiinista (C5H4N4O2)).

 

Mikä aiheuttaa, että koiran kalsiumoksalaattikivet muodostumisen?

Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla. Munuaisten ja virtsan kautta poistetaan keholle tarpeettomia tuotteita ja siksi virtsa sisältää aineenvaihdunnan jätetuotteita, kuten mm. liuenneita mineraaleja. Nämä mineraalisuolat pysyvät liuenneena virtsaan niin kauan kuin virtsan pH pysyy normaalina ja virtsa ei tiivisty liikaa. Jos pH-arvo on alle 6 on virtsa hapanta ja yli 7 on virtsa emäksistä. Ihmisillä virtsan pH-arvon rajat ovat todella suuret ja pH 4,5-8 tulkitaan normaaliksi. Koiran virtsan pH-arvon tulee olla 7.0–7.5 ja kissan 6.3–6.6, eli normaalin rajat ovat hyvin kapeat. Kalsiumoksalaattikivien muodostuminen on monimutkaista eikä sitä tunneta kunnolla. Runsaasti kalsiumia, sitraatteja tai oksalaatteja sisältävä ja hapan virtsa (toistuvasti alle 6,5) altistaa lemmikin kalsiumoksalaattikiteille ja -kiville, mutta miten näitä asioita voitaisiin ehkäistä on epäselvää. Tiedossa on kuitenkin, että kalsiumoksalaattikiviä havaitaan nykyään enemmän, kuin aikaisemmin. Asiaan vaikuttaa ennen kaikkea liian vähäinen nesteensaanti, jos lemmikki syö yksinomaan kuivamuonaa eikä juo riittävästi. Kalsiumoksalaattikivien syntymiseen vaikuttaa mahdollisesti myös suolistomikrobiston häiriintyminen mm. antibioottikuurien myötä. Lihaville eläimille kehittyy todennäköisemmin kalsiumoksalaattikiviä. Lihavat lemmikit eivät välttämättä liiku eli virtsaa riittävän usein, muun muassa koska heillä voi olla muitakin liikkumishalukkuuteen vaikuttavia haasteita, kuten nivelkipuja. Ylipainoiset lemmikit voivat kokea haasteita virtsaamisaennon ottamisessa ja täten virtsata harvoin, eli tyhjentää rakkonsa epätäydellisesti. Lisäksi suuri määrä vatsaontelon sisäistä rasvaa painaa rakkoa alaspäin ja voi mekaanisesti haitata virtsarakon tyhjenemistä, jolloin virtsarakkoon jää aina konsentroitunutta eli tiivistä virtsaa. Kalsiumoksalaattikivien syntymiselle on epäilty olevan geneettistä alttiutta. Kissoista mm. persialaisilla, burmilla ja himalajankissoilla on rotualttius kalsiumoksalaattikiville. Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla.

Koirarotuja, jotka ovat alttiimpia kehittymään kalsiumoksalaattivirtsakivitaudille

  • Bichon Frise
  • Cairninterrieri
  • Chihuahua
  • Jack Russellin Terrieri
  • Keeshond
  • Kääpiösnautseri
  • Lhasa Apso
  • Maltalankoira
  • Mäyräkoira
  • Papillon
  • Pomeranian
  • Shih Tzu
  • Snautseri
  • Valkoinen länsiylämaanterrieri
  • Villakoira, kääpiö- ja toy
  • Yorkshiren terrieri

Kalsiumoksalaattikiviä on kivitutkimuksissa havaittu uroskoirilla enemmän kuin naaraskoirilla (73,1 % vs. 26,9 %), ja ne olivat yleisempiä kastroiduilla (85,5 %) kuin intakteilla koirilla (14,5 %). Uroksilla on 12 kertaa suurempi todennäköisyys kalsiumoksalaattikivlle, kuin naaraskoirilla.

Kuinka yleisiä kalsiumoksalaattikivet ovat?

Kalsiumoksalaattikivet ovat toiseksi yleisin kivilaji, struviittien jälkeen. Struviitit ja kalsiumoksalaatit muodostavat yhdessä yli 85 % kaikista koiran virtsakivistä. Kivianalyysien perusteella on todettu, että koirilla struviittikivien määrä on vähentynyt, kun taas kalsiumoksalaattikivien määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Struviittikivet olevan yleisempiä naaraskoirilla ja kalsiumoksalaattikivet uroksilla.

Millaisia oireita ilmenee, jos koiralla on kalsiumoksalaattikiviä?

  • verta virtsassa
  • kipua virtsatessa
  • virtsaamisongelmia kuten jatkuva yrittäminen ilman että virtsaa tulee paljoa tai virtsasuihku on heikko tai pumppaava
  • virtsaamattomuus jos tulee virtsaumpi

Miten kalsiumoksalaattikivet diagnosoidaan?

Virtanäytteessä voidaan havaita kalsiumoksalaattikiteitä. Usein virtsarakon kivet voidaan havaita röntgen- tai ultraäänitutkimuksella. Kalsiumoksalaattikivet voidaan lähes aina nähdä tavallisessa röntgenkuvassa ja kiviä voidaan havaita niin virtsarakossa kuin virtsaputkessa, mihin ne etenkin uroskoirilla jäävät jumiin. Ainoa tapa varmistaa, että virtsarakkokivi on kalsiumoksalaattikivi, on analysoida kivi erillisessä laboratoriossa.

 

Voiko kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä ennaltaehkäistä?

  1. Koirat, jotka kuluvat yllä mainittuihin riskirotuihin, olisi hyvä tutkia ajoissa. Ensimmäisen havainto kalsiumoksalaattikivistä tehdään usein 7,5 ± 3 vuoden iässä. Prekliinisten eli ennen oireiden ilmenemistä saatavien terveyshyötyjen saavuttamiseksi rodut, joilla on suuri CaOx-virtsakivitaudin riski, olisi hyvä seuloa vuosittain alkaen n. 5-6-vuotiaana. Eli 2–3 vuotta ennen kliinisen virtsakivitaudin todennäköistä kehittymistä. 1 Eli olisi hyvä varata aika vatsaontelon röntgenkuvaukseen sekä virtsatutkimuksiin. Koska samaisilla pienikokoisilla koiraroduilla on usein heikohko tilanne hammaskiven ja parodontiitin kanssa, voi röntgenkuvat ja virtsatutkimuksen yhdistää esimerkiksi vuosittaiseen hammaskivenpoistoon.
  2. Koiran tulee syödä erikoisruokaa. Lopun elämää. Uusiutumistiheyttä on koirilla, ja 48–57 % tapauksista uusiutuu 3 vuoden sisällä. 2,3 Kalsiumoksalaattikiviä ei virallisesti voi liottaa ruokavaliolla, toisin kuin struviittikiteitä, mutta jos kyseessä on sekakiteet / -kivet, voidaan ruokavaliolla mahdollisesti saada pientä lisähyötyä liottamisen suhteen ja sen avulla saada pienimmät kivet ulos normaalia reittiä. Liukenemishoidon keskimääräinen kesto koirilla on 3-3,6 kuukautta ja vaihteluväli 2-5 kuukautta. Kalisumoksalaattikivien kohdalla tärkeintä on ennaltaehkäistä, ettei niitä synny uudestaan, jos niitä on kerran ollut. Eli potilas, jolla on ollut kiviä, syö lopun ikäänsä erikoisruokaa. Valmisruuat tähän tarkoitukseen:
    • Royal Canin Urinary s/o
    • Virbac Urology Dissolution & Prevention koiralle
    • Trovet Rid renal&oxalate
    • Vet Concept Dog Low Mineral koiralle
    • Hills u/d
    • Hills w/d
  3. Koiran tulee juoda riittävästi. Normaalina pidetään 25-50ml/kg/24h eli 10 kg koiran tulisi saada vuorokaudessa n. 250-500 ml vettä. Jos virtsakiteitä tai kiviä on havaittu, tulee juomisen olla tuolla yläpäässä. Helpoiten vettä saa lisättyä niin kissan, kuin koiran ruokavalioon, kun lemmikki syö märkäruokaa.
  4. Älkää antako c-vitamiini tai d-vitamiinilisiä konsultoimatta eläinlääkäriä. C-vitamiini muuttaa virtsan pH-arvoa ja hajotessaan C-Vitamiini tuottaa oksalaattia. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen. Liika D-vitamiini voi johtaa liialliseen kalsiumin poistoon, jolloin kalsium ei voi sitoa oksalaattia ja sen pitoisuudet nousevat. D-vitamiinia voi olla kalanmaksaöljytyotteissa, välttäkää niitä.
  5. Monitoroikaa virtsan pH-arvoa, sen tulisi olla 7.0–7.5
  6. Monitoroikaa virtsan tiiviyttä/laimeutta. Virtsan ominaispaino Urine specific gravitys USG tulee olla alle 1.020.

 

Älkää antako ruokia, missä on paljon oksalaattia:

 

VÄLTTÄKÄÄ TURHIA SUUN KAUTTA ANNETTAVIA ANTIBIOOTTIKUUREJA!

Nisäkkäillä ei ole oksalaatin metaboloimiseen tarvittavia entsyymejä. Suoliston mikrobisto hoitaa oksalaatin pilkkomisen. Antibioottien liiallinen käyttö vähentää mm. suoliston Oxalobacter formigenes -bakteerien määrää. Nämä suolistobakteerit käyttävät ravintonaan oksalaattia. Koirilla, joilla on vähän Oxalobacter-bakteereja suolistossa, ylimäärä oksalaattia erittyy virtsaan ja voi siten lisätä kalsiumoksalaattikiviriskiä. 4 Ikävä kyllä useista tutkimuksista huolimatta ei olla voitu todistaa että probiootit kuten Lactobacillus voisivat auttaa lisäämään oksalaattia pilkkovien bakteerien määrää. Tästä huolimatta on varmasti monellakin tapaa hyödyllistä, jos virtsakiville alttiit koirat saavat lisäravinteena mm. Lactobacillus-pitoista tuotetta.