Leptospira-bakteeri koirilla

Leptospira-bakteeria esiintyy maailmanlaajuisesti paljon, ja etenkin trooppisissa ja lämpimissä maissa vasta-aineita tavataan paljon koirilla sekä kissoilla, mikä ei tarkoita että kaikki niistä ovat sairastaneet leptospiroosia.

Rokotteita on ollut markkinoilla pitkään.
Leptospira-rokote on aina kuulunut Vetsyssä suositeltuihin rokotteisiin, jos koira matkustaa (blogiteksti Matkustaminen koiran kanssa Etelä-Eurooppaan).

Leptospira-bakteerin esiintyvyys koirilla sekä kissoilla maailmanlaajuisesti:

Espanjassa koirista noin 1/4 on seropositiivia leptospiralle eli ovat olleet tekemisissä sen kanssa.

Maailmanlaajuisesti 19,5% koirista ja 9,7% kissoista on seropositiivia leptospiralle, tutkimusten pääpaino latinalaisessa Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Ruotsissa 7,3% koirista on seropositiivia leptospiralle.

Suomessa bakteeria on vähäisissä määrin tuontikoirissa ja reissaajilla. Lokakuussa 2024 ilmeni muutama kotoperäinen tartunta.
Sairastuneita on kokonaiskuvassa hyvin vähän.

Zoonoosi eli ihmisiin tarttuva sairaus:

Leptospiroosi on zoonoosi eli bakteeri tarttuu myös ihmisiin ja voi sairastuttaa ihmisen.
On tärkeää huolehtia käsihygieniasta.
Perus desinfiointiaineet tehoavat leptospiraan.

Ihmisille on olemassa rokote, mutta sitä ei myydä Suomessa. Alla olevien lukujen valossa sen myyminen ei ole tarpeellista.

Esiintyvyys ihmisillä:

Leptospiroosi on ihmisillä varsin harvinainen. Tämän tutkimuksen mukaan 0,24 tapausta 100 000 ihmistä kohti. European Centre for Disease Prevention and Control mukaan 2022 EU/EEA-alueella tavattiin 765 vahvistettua tapausta ihmisillä, esiintyvyys 0,18 tapausta 100 000 ihmistä kohti. 

Pohjois-Saksassa 1,6% ihmisistä on seropositiivisia, tarkemmin ottaen metsätyöntekijöistä 4,8% ja jyrsijöillä sekä niiden käsittelyllä sekä vesistöillä havaittiin olevan suuri merkitys tässä.

Rokotukset

Leptospiraa vastaan voidaan rokottaa koiria.

Tärkeintä on

1) huolehtia koiranpentujen perusrokotuksista
(1 rokotus ei riitä! Blogiteksti kotisivuilla Koiran rokotukset)

Sekä
2) huolehtia aikuisten koirien rokotussuojasta.
Penikkatautiin kuoli 90-luvulla 1/5 Töölön koirista. Tämä tulee toistumaan jos rokotuksista lipsutaan. Ns. nelosrokotteella suojataan koira montaa eri virusta vastaan
– Penikkatauti
– Tarttuva maksatulehdus
– Parvovirus
– Kennelyskä

Lisäksi koira on hyvä rokottaa raivotautia eli rabiesta vastaan.

Lisäksi on näin ilmastonlämpenemisen myötä harkittava olisiko vuosittainen leptospira-rokote järkevä. Vetsyssä suosittelemme sitä.
Rokotus annetaan perusimmunisaationa kahdesti 2-4 viikon välein. Tämän jälkeen se tehostetaan vuosittain.

Tarttuminen ja leviäminen:

Leptospira-bakteeri leviää etenkin virtsan välityksellä.
Leptospira-bakteeri elää etenkin vesistöissä ja leviää sen kautta eli lätäköistä, ojista, joista, sekä järvistä. Se lisääntyy kosteassa ja kuumassa tai lämpimässä.
Se tarttuu niin juomalla saastunutta vettä lätäköistä, kuin saamalla sitä haavoihin limakalvojen tai ihon kautta

Leptospira-bakteeri voivat levittää mm. rotat ja hiiret ja kuolleita jyrsijöitä ei tulisi käsitellä paljain käsin.

Inkubaatioaika:

Inkubaatioaika tartunnasta oireiden alkamiseen on noin viikko.

Oireet:

Osa potilaista on (lähes) oireettomia.

Leptospira-bakteeri koirilla voi johtaa munuaisvaurioon, joka ilmenee lisäntyneenä juomisena ja virtsaamisena sekä vaisuutena.

Vakavin ongelma on akuutti munuaisvaurio, johon suurin osa alla listatuista oireista voi sopia, vaikka sopiikin hyvin moneen muuhunkin sairauteen.

Oireita mm
– Kuume
– Huono ruokahalu
– Oksentelu ja ripuli
– Lisääntynyt juominen ja pissaaminen

Harvinaisempia löydöksiä:
– Jäykkyys ja lihaskivut
– Uveiitti
– Kellertävät silmämunat ja/tai ikenet
– Petekkiat eli mini verenpurkaumat mm ikenissä tai mahan alla sekä muut verenvuoto-ongelmat.

Pitkä-aikaiseksi ongelmaksi voi akuutin munuaisvaurion jälkeen muodostua krooninen munuaisten vajaatoiminta, joka oireilee samoilla oireilla, minkä lisäksi potilas usein laihtuu.

Löydökset, jos koiran munuaisten toiminta heikkenee, mikä voi johtua leptospiroosista (tai jostain muusta):

Verikokeissa voidaan klinikalla havaita munuaisongelmaan viittaavia löydöksiä kuten
– korkea fosfori
– alhainen natrium
– korkea tai alhainen kalium
– koholla olevat urea ja/tai krea eli ns. atsotemia.
Joskus myös maksan toimintaan viittaavat arvot ovat koholla, kuten ALT, ALP/Afos ja bilirubiini.

Diagnoosi:

On olemassa pikatestejä. Lopullinen diagnoosi tehdään PCR-testillä verestä, näyte lähetetään ulkopuoliseen labraan.

Hoito:

Hoitona on antibiootti. Tätä ei tule aloittaa heppoisin perustein!!!