Koiran kalsiumoksalaattikivet virtsakivet

Koirallani on kalsiumoksalaattikiviä. Mitä se tarkoittaa? Millaisia virtsakiviä on olemassa?…

Koirallani on kalsiumoksalaattikiviä. Mitä se tarkoittaa?

Millaisia virtsakiviä on olemassa?

Virtsakivet ovat kivimäisiä mineraalikertymiä, jotka muodostuvat virtsarakkoon. Rakossa voi olla suuri, yksittäinen kivi tai useita eri kokoisia kiviä.

  • Struviittikivet koostuvat magnesiumista, ammoniumista ja fosfaatista (MgNH4PO4 6H20).
  • Kalsiumoksalaattikivet ovat kalisumin ja oksalaatin tuotos (Kalsiumoksalaatti dihydraatti CaC2O4 2H20). Huom. Kalsiumoksalaatti monohydraattti CaC2O4 • H20 ilmenee virtsassa vain etyleeniglykolimyrkytyksen yhteydessä!)
  • Kystiinikivet koostuvat kystiinistä ((SCH2CHNH2COOH)2).
  • Puriinikivissä erotetaan uraattikivet jotka koostuvat
    • ammoniumuraatista (NH4 C5H4N4O3)  ksantiinitiinista (C5H4N4O2)).

 

Mikä aiheuttaa kalsiumoksalaattikivien muodostumisen?

Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla. Munuaisten ja virtsan kautta poistetaan keholle tarpeettomia tuotteita ja siksi virtsa sisältää aineenvaihdunnan jätetuotteita, kuten mm. liuenneita mineraaleja. Nämä mineraalisuolat pysyvät liuenneena virtsaan niin kauan kuin virtsan pH pysyy normaalina ja virtsa ei tiivisty liikaa. Jos pH-arvo on alle 6 on virtsa hapanta ja yli 7 on virtsa emäksistä. Ihmisillä virtsan pH-arvon rajat ovat todella suuret ja pH 4,5-8 tulkitaan normaaliksi. Koiran virtsan pH-arvon tulee olla 7.0–7.5 ja kissan 6.3–6.6, eli normaalin rajat ovat hyvin kapeat. Kalsiumoksalaattikivien muodostuminen on monimutkaista eikä sitä tunneta kunnolla. Runsaasti kalsiumia, sitraatteja tai oksalaatteja sisältävä ja hapan virtsa (toistuvasti alle 6,5) altistaa lemmikin kalsiumoksalaattikiteille ja -kiville, mutta miten näitä asioita voitaisiin ehkäistä on epäselvää. Tiedossa on kuitenkin, että kalsiumoksalaattikiviä havaitaan nykyään enemmän, kuin aikaisemmin. Asiaan vaikuttaa ennen kaikkea liian vähäinen nesteensaanti, jos lemmikki syö yksinomaan kuivamuonaa eikä juo riittävästi. Kalsiumoksalaattikivien syntymiseen vaikuttaa mahdollisesti myös suolistomikrobiston häiriintyminen mm. antibioottikuurien myötä. Lihaville eläimille kehittyy todennäköisemmin kalsiumoksalaattikiviä. Lihavat lemmikit eivät välttämättä liiku eli virtsaa riittävän usein, muun muassa koska heillä voi olla muitakin liikkumishalukkuuteen vaikuttavia haasteita, kuten nivelkipuja. Ylipainoiset lemmikit voivat kokea haasteita virtsaamisaennon ottamisessa ja täten virtsata harvoin, eli tyhjentää rakkonsa epätäydellisesti. Lisäksi suuri määrä vatsaontelon sisäistä rasvaa painaa rakkoa alaspäin ja voi mekaanisesti haitata virtsarakon tyhjenemistä, jolloin virtsarakkoon jää aina konsentroitunutta eli tiivistä virtsaa. Kalsiumoksalaattikivien syntymiselle on epäilty olevan geneettistä alttiutta. Kissoista mm. persialaisilla, burmilla ja himalajankissoilla on rotualttius kalsiumoksalaattikiville. Koiran kalsiumoksalaattikivet eli virtsakivet ovat melko yleinen vaiva pienillä koirilla. Koirarotuja, jotka ovat alttiimpia kehittymään kalsiumoksalaattivirtsakivitaudille, ovat:

  • Bichon Frise
  • Cairninterrieri
  • Chihuahua
  • Jack Russellin Terrieri
  • Keeshond
  • Kääpiösnautseri
  • Lhasa Apso
  • Maltalankoira
  • Mäyräkoira
  • Papillon
  • Pomeranian
  • Shih Tzu
  • Snautseri
  • Valkoinen länsiylämaanterrieri
  • Villakoira, kääpiö- ja toy
  • Yorkshiren terrieri

Kalsiumoksalaattikiviä on kivitutkimuksissa havaittu uroskoirilla enemmän kuin naaraskoirilla (73,1 % vs. 26,9 %), ja ne olivat yleisempiä kastroiduilla (85,5 %) kuin intakteilla koirilla (14,5 %). Uroksilla on 12 kertaa suurempi todennäköisyys kalsiumoksalaattikivlle, kuin naaraskoirilla.

Kuinka yleisiä kalsiumoksalaattikivet ovat?

Kalsiumoksalaattikivet ovat toiseksi yleisin kivilaji, struviittien jälkeen. Struviitit ja kalsiumoksalaatit muodostavat yhdessä yli 85 % kaikista koiran virtsakivistä. Kivianalyysien perusteella on todettu, että koirilla struviittikivien määrä on vähentynyt, kun taas kalsiumoksalaattikivien määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Struviittikivet olevan yleisempiä naaraskoirilla ja kalsiumoksalaattikivet uroksilla.

Millaisia oireita ilmenee, jos koiralla on kalsiumoksalaattikiviä?

  • verta virtsassa
  • kipua virtsatessa
  • virtsaamisongelmia kuten jatkuva yrittäminen ilman että virtsaa tulee paljoa tai virtsasuihku on heikko tai pumppaava
  • virtsaamattomuus jos tulee virtsaumpi

Miten kalsiumoksalaattikivet diagnosoidaan?

Virtanäytteessä voidaan havaita kalsiumoksalaattikiteitä. Usein virtsarakon kivet voidaan havaita röntgen- tai ultraäänitutkimuksella. Kalsiumoksalaattikivet voidaan lähes aina nähdä tavallisessa röntgenkuvassa ja kiviä voidaan havaita niin virtsarakossa kuin virtsaputkessa, mihin ne etenkin uroskoirilla jäävät jumiin. Ainoa tapa varmistaa, että virtsarakkokivi on kalsiumoksalaattikivi, on analysoida kivi erillisessä laboratoriossa.

Voiko kalsiumoksalaattikiteitä ja -kiviä ennaltaehkäistä?

  1. Koirat, jotka kuluvat yllä mainittuihin riskirotuihin, olisi hyvä tutkia ajoissa. Ensimmäisen havainto kalsiumoksalaattikivistä tehdään usein 7,5 ± 3 vuoden iässä. Prekliinisten eli ennen oireiden ilmenemistä saatavien terveyshyötyjen saavuttamiseksi rodut, joilla on suuri CaOx-virtsakivitaudin riski, olisi hyvä seuloa vuosittain alkaen n. 5-6-vuotiaana, eli 2–3 vuotta ennen kliinisen virtsakivitaudin todennäköistä kehittymistä. 1 Eli olisi hyvä varata aika vatsaontelon röntgenkuvaukseen sekä virtsatutkimuksiin. Koska samaisilla pienikokoisilla koiraroduilla on usein heikohko tilanne hammaskiven ja parodontiitin kanssa, voi röntgenkuvat ja virtsatutkimuksen yhdistää esimerkiksi vuosittaiseen hammaskivenpoistoon.
  2. Koiran tulee syödä erikoisruokaa. Lopun elämää. Uusiutumistiheyttä on koirilla, ja 48–57 % tapauksista uusiutuu 3 vuoden sisällä. 2,3 Kalsiumoksalaattikiviä ei virallisesti voi liottaa ruokavaliolla, toisin kuin struviittikiteitä, mutta jos kyseessä on sekakiteet / -kivet, voidaan ruokavaliolla mahdollisesti saada pientä lisähyötyä liottamisen suhteen ja sen avulla saada pienimmät kivet ulos normaalia reittiä. Liukenemishoidon keskimääräinen kesto koirilla on 3-3,6 kuukautta ja vaihteluväli 2-5 kuukautta. Kalisumoksalaattikivien kohdalla tärkeintä on ennaltaehkäistä, ettei niitä synny uudestaan, jos niitä on kerran ollut. Eli potilas, jolla on ollut kiviä, syö lopun ikäänsä erikoisruokaa. Valmisruuat tähän tarkoitukseen:
    • Royal Canin Urinary s/o
    • Virbac Urology Dissolution & Prevention koiralle
    • Trovet Rid renal&oxalate
    • Vet Concept Dog Low Mineral koiralle
    • Hills u/d
    • Hills w/d
  3. Koiran tulee juoda riittävästi. Normaalina pidetään 25-50ml/kg/24h eli 10 kg koiran tulisi saada vuorokaudessa n. 250-500 ml vettä. Jos virtsakiteitä tai kiviä on havaittu, tulee juomisen olla tuolla yläpäässä. Helpoiten vettä saa lisättyä niin kissan, kuin koiran ruokavalioon, kun lemmikki syö märkäruokaa.
  4. Älkää antako c-vitamiini tai d-vitamiinilisiä konsultoimatta eläinlääkäriä. C-vitamiini muuttaa virtsan pH-arvoa ja hajotessaan C-Vitamiini tuottaa oksalaattia. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen. Liika D-vitamiini voi johtaa liialliseen kalsiumin poistoon, jolloin kalsium ei voi sitoa oksalaattia ja sen pitoisuudet nousevat. D-vitamiinia voi olla kalanmaksaöljytyotteissa, välttäkää niitä.
  5. Monitoroikaa virtsan pH-arvoa, sen tulisi olla 7.0–7.5
  6. Monitoroikaa virtsan tiiviyttä/laimeutta. Virtsan ominaispaino Urine specific gravitys USG tulee olla alle 1.020.
  7. Älkää antako ruokia, missä on paljon oksalaattia. Esim.
  1. VÄLTTÄKÄÄ TURHIA SUUN KAUTTA ANNETTAVIA ANTIBIOOTTIKUUREJA! Nisäkkäillä ei ole oksalaatin metaboloimiseen tarvittavia entsyymejä. Suoliston mikrobisto hoitaa oksalaatin pilkkomisen. Antibioottien liiallinen käyttö vähentää mm. suoliston Oxalobacter formigenes -bakteerien määrää. Nämä suolistobakteerit käyttävät ravintonaan oksalaattia. Koirilla, joilla on vähän Oxalobacter-bakteereja suolistossa, ylimäärä oksalaattia erittyy virtsaan ja voi siten lisätä kalsiumoksalaattikiviriskiä. 4 Ikävä kyllä useista tutkimuksista huolimatta ei olla voitu todistaa että probiootit kuten Lactobacillus voisivat auttaa lisäämään oksalaattia pilkkovien bakteerien määrää. Tästä huolimatta on varmasti monellakin tapaa hyödyllistä, jos virtsakiville alttiit koirat saavat lisäravinteena mm. Lactobacillus-pitoista tuotetta.