KOIRAN KANSSA POHJOISMAISSA MATKUSTAMINEN

mennessä | heinä 7, 2025 | Uncategorized

Koiran kanssa Pohjoismaissa matkustaminen – Ruotsi ja Norja

Koiran kanssa Pohjoismaissa matkustaminen on yhä suositumpaa, kun lemmikinomistajat suuntaavat lomalle Ruotsiin tai Norjaan. Mutta mitä tulee huomioida, kun lähdet matkaan koiran kanssa? Tässä oppaassa käymme läpi, mitä koiran kanssa matkustaminen Ruotsiin ja Norjaan edellyttää.

🐾 Koiran kanssa Ruotsiin

Kun matkustat koiran kanssa Ruotsiin, koiralla täytyy olla:

  • Mikrosiru tunnistusmerkintänä.
  • EU-lemmikkieläinpassi (EU-passi).
  • Voimassa oleva rabiesrokotus (rokote annettu vähintään 21 päivää ennen matkaa).

Lisäksi Ruotsiin koiran kanssa matkustettaessa tarvitaan tulli-ilmoitus. Tulli-ilmoituksen voi tehdä etukäteen verkossa:

👉 Tee tulli-ilmoitus Ruotsiin

Jos ilmoitusta ei ole tehty ennakkoon, Ruotsin tullissa valitaan punainen kaista, ja lemmikki tullataan perinteisesti paikan päällä.

Poikkeus Norjasta Ruotsiin

Jos tuot koiran Norjasta Ruotsiin, tulli-ilmoitusta ei tarvita, kunhan koiralla on mikrosiru ja EU-lemmikkieläinpassi.

Ekinokokkilääkitys Ruotsiin mentäessä

Suomesta Ruotsiin koiran kanssa matkustettaessa ekinokokkilääkitys ei ole tarpeen.
Mutta palatessa Ruotsista Suomeen ekinokokkilääkitys tarvitaan, ellei käytä 28 vuorokauden sääntöä.

👉 Lue lisää ekinokokkimadotuksesta

🐕 Koiran kanssa Norjaan

Koiran kanssa Norjaan matkustaessa vaaditaan:

  • Mikrosiru
  • EU-lemmikkieläinpassi
  • Voimassa oleva rabiesrokote

Norjaan koiran kanssa matkustaminen edellyttää tullauksen tekemistä rajalla punaisen kaistan kautta. Norjassa ei ole vihreää linjaa (ei netissä tehtävää ennakkotullausta). Norjan tulliviranomaiset tarkastavat lemmikin ja asiakirjat rajalla.

👉 Lue lisää Norjan tullin ohjeista

Ekinokokkilääkitys Norjaan mentäessä

  • Suoraan Suomesta Norjaan: ei tarvita ekinokokkilääkitystä – molemmat maat ovat ekinokokkivapaita.
  • Ruotsin kautta Norjaan: lääkitys vaaditaan (24–120 h ennen Norjan rajaa tai 28 vrk sääntö).

Paluu Norjasta Suomeen

  • Suoraan Norjasta Suomeen: ei tarvita lääkitystä.
  • Ruotsin tai muun EU-maan kautta Suomeen: lääkitys tarvitaan (24–120 h ennen Suomen rajaa tai 28 vrk sääntö).

👉 Katso ekinokokkilääkityksen ohjeet

Koiran kanssa Pohjoismaissa matkustamisen tarkistuslista

Määränpää Tullaus tarvitaan? Ekinokokkilääkitys tarvitaan?
Ruotsi (Suomesta) Kyllä (netissä tai punainen kaista) Ei
Norja (Suomesta suoraan) Kyllä (punainen kaista) Ei
Norja (Ruotsin kautta) Kyllä (punainen kaista) Kyllä
Suomi (Ruotsista) Ei Kyllä
Suomi (Norjasta suoraan) Ei Ei
Suomi (Norjasta Ruotsin kautta) Ei Kyllä

Hyödyllisiä linkkejä

Vinkki: Muista varata aika eläinlääkärille hyvissä ajoin ennen matkaa varmistaaksesi, että kaikki vaatimukset koiran kanssa matkustamiseen täyttyvät!

 

Anestesiaturvallisuus Vetsyssä

mennessä | helmi 11, 2025 | Uncategorized

Tarkempia tietoja anestesiaturvallisuudesta Vetsyssä

ANESTESIATURVALLISUUS VETSYSSÄ

Vetsyn henkilökunta tekee kaikkensa potilaiden viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja laadukkaan hoidon tukemiseksi sekä lemmikin parantamiseksi.
Suoritamme kaikki mahdolliset varotoimet lemmikin loukkaantumisen, terveydentilan heikkenemisen sekä kuoleman ehkäisemiseksi.
Sedaatio tai anestesia suunnitellaan ja valvotaan yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla.

RAUHOITUS ELI SEDAATIO
LIHAKSENSISÄINEN RAUHOITUS SEKÄ MAHD. INJEKTIOANESTESIA

Pienet toimenpiteet kuten esim. korvien puhdistus, anaalirauhasten tai paiseiden huuhtelu, pienen haavan ompelu, pienet patinpoistot, virtsarakon katetrointi jne. tehdään
– sedaatiossa eli rauhoituksessa
ja / tai
– kevyessä injektioanestesiassa eli kevyessä suonensisäisessä anestesiassa.
Potilaalla on yleensä, toki toimenpiteen kestosta ja potilaan rauhoittumisesta riippuen myös verisuoniyhteys, jonka kautta annostellaan fysiologista nestettä sekä tarvittavia lisälääkkeitä.  Potilaalla on maskin kautta lisähappi. Käytämme hyvin paljon paikallispuudutteita.
Valvomme sedaation tai injektioanestesian syvyyttä sekä potilaan kivuttomuutta valvomalla
– lemmikin vitaaliparametreja (sydänäänet, hengitysäänet, limakalvojen väri, silmärefleksit ja
silmän asento)
– sykettä
– veren happipitoisuutta
– hengitystiehyttä ja -syvyyttä
– ruumiinlämpöä
sekä
– tilannekohtaisesti noninvasiivista verenpainetta.
Sedaatio- ja injektioanestesiapotilaiden kohdalla on aina valmius välittömään intuboimiseen eli mahdollisuus laittaa heille hengitysputki.

NUKUTUS ELI YLEISANESTESIA
INJEKTIOANESTESIA / LASKIMOANESTESIA

Vetsyssä hammastoimenpiteet sekä isommat leikkaukset tehdään nukutuksessa, joiden lisänä käytetään paikallispuudutteita sekä hermopuudutuksia.
Perinteisesti on ensin laitettu lihaksensisäinen esirauhoite, ja sen jälkeen varsinainen anestesia aloitettu ja syvennetty suonensisäisillä lääkkeillä ja lopuksi ylläpidetty anestesiakaasuilla.
Koko nukutus voidaan kuitenkin hoitaa suonensisäisillä lääkkeillä, kuten propofolilla tai alfaksalonilla. Anestesiakaasut eivät aina ole välttämättömyys anestesiasyvyyden ylläpitämiseksi.

INHALAATIOANESTESIA

Anestesian syvyys on hyvin hallittavissa, kun potilas saa anestesiakaasuja. Vetsyssä käytetään anestesiakaasuna sevofluraania, jonka ilmastovaikutus on pienempi, kuin isofluraanin. Sevofluraani ei haise kovin pahalle, jos joudumme käyttämään sitä pienten nisäkkäiden, kuten hamstereiden ja marsujen lyhyeen ”humauttamiseen”. Lisäksi potilaat heräävät kokemuksemme mukaan nopeammin ja mukavammin, kuin isofluraanianestesiasta. Sevofluraanilla on pieniä bronkodilatatorisia eli hengitysteitä avaavia vaikutuksia, minkä johdosta se on hyvä valmiste potilaille, joilla on esim. astma tai muu hengitystiesairaus.

Artikkelista Ilmastonmuutos ja anestesia : ”Propofolin ilmastoa lämmittävä vaikutus on 1 % sevofluraanin vastaavasta vaikutuksesta.”
Anestesiakaasut eivät vain rasita ympäristöä, vaan ovat yksilön sekä etenkin mahdollisten sikiöiden terveydelle vaarallisia, kun henkilökuntamme altistuu niiden hengittämiselle sekä käsittelemiselle jatkuvasti. Tämän johdosta päätämme harkinnan varaisesti, käytämmekö anestesiakaasuja, vai vain lisähappea maskin tai intubaatiotuubin kautta, sekä suonensisäisiä lääkkeitä.
Potilas voi olla intuboituna esimerkiksi hammastoimenpiteen ajan, jotta estetään, ettei käytetty vesi päädy hengitysteihin, ja potilas saa lisähappea, mutta kehoon ei välttämättä johdeta anestesiakaasuja.
Potilaan intuboiminen eli muovisen tuubin asettaminen henkitorveen vaatii yskimisrefleksin lamaamisen, eli melko syvän anestesian. Intuboimisen tarve on järkevää määrittää potilas- ja tapauskohtaisesti, kts. pientoimenpiteet, kuten esim. pienten haavojen ompeleminen.

Inhalaatioanestesiassa potilaalla on henkitorvessa hengitysputki, jonka kautta potilas saa happea sekä anestesiakaasua suoraan hengitystie-elimistöön. Anestesiakaasu pitää potilaan nukkuvana, mutta kivunlievitys hoidetaan puudutteilla ja suonensisäisillä lääkkeillä.
Nukutuksessa valvomme aiemmin mainittujen asioiden lisäksi
– verenpainetta eli verenkierron riittävyyttä.
– sydänsähkökäyrää (EKG). Tällä valvotaan sydämen toimintaa ja mahdollisia häiriöitä sekä
kipuvastetta.
– EtCO2 eli uloshengitysilman loppuosan hiilidioksidipitoisuutta, jos lemmikki on kiinni anestesialaitteessa.
Kaasujenvaihtoa seurataan, jotta mahdollinen hapenpuute havaitaan ajoissa ja hengitys eli ventilaatio on riittävää.
Hyvä valvonta mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja erinomaisen anestesiaturvallisuuden. Meillä Vetsyssä on riittävä välineistö sekä kokemus puuttua pienimpiinkin muutoksiin ja tehdä anestesiasta täten turvallisin mahdollinen.

MUUTAMA HUOMIO

Lemmikki yritetään aina tutkia ennen anestesiaa. Jos lemmikkini on vihainen tai häntä ei voida tutkia eli sydäntä ja keuhkoja kuunnella, pulssia kokeilla sekä limakalvojen väriä tarkastaa ilman rauhoitusta, suostuu omistaja siihen, että suunnittelemme sedaation tai anestesian parhaan osaamisemme mukaan.

OMISTAJAN VELVOLLISUUS TIEDOTTAA LEMMIKIN TERVEYDENTILAA KOSKEVISTA SEIKOISTA, JOTKA VOIVAT LISÄTÄ ANESTESIARISKIÄ

Vetsy Oy ei tee rutiininomaisesti verikokeita, ultraäänitutkimuksia tai röntgenkuvauksia ennen anestesiaa tai leikkausta, joten ongelmat, joita ei voida tunnistaa ennen leikkausta tehdyllä yleistutkimuksella voivat lisätä anestesiariskiä.
On tärkeää, että lemmikin huoltaja informoi henkilökuntaa kaikista tunnetuista ongelmista eli sairauksista tai aiemmista ongelmista anestesiassa tai lääkitysten käytössä.

Suosittelemme ennen anestesiaa tehtäviä verikokeita kaikille yli 10-vuotiaille potilaille.
Henkilökunnalle tulee ilmoittaa ajanvarausta tehdessä, jos lemmikillä on jokin sairaus (esimerkiksi sivuääni sydämessä, maksan tai munuaisen vajaatoiminta, cushingin tai addisonin sairaus yms.) tai aiemmissa anestesioissa on ollut komplikaatioita.
Jos lemmikkini on brakykefaalinen eli lyhytkasvoinen, lisääntyvät  anestesiariskit. Ajanvaraus rauhoitus- tai anestesiatoimenpiteisiin on parasta tehdä puhelimitse ajanvarauksesta 09 425 773 61, jolloin anestesia-ajankohta voidaan suunnitella entistäkin tarkemmin.
Jos eläimen terveydentilassa ilmenee mitään askarruttavaa, olettehan aina ensisijaisesti arkisin klo 8-20 puhelimitse yhteydessä ajanvaraukseen puh 09 425 773 61.
Kannattaa aina kertoa huomiot ja huolenaiheet puhelimitse.
Jos kyseessä on viikonloppu, voi laittaa sähköpostia asiakaspalvelu@vetsy.vet, mutta tähän ei vastata viikonloppuna.

LEMMIKIN ANESTESIAKELPOISUUS

Jos eläinlääkärin mielestä lemmikki ei jostain syystä ole anestesiakelpoinen, pidättää Vetsy Oy oikeuden peruuttaa toimenpide tai siirtää aikataulua.
Pitkän ajanvarauksen eli anestesiatoimenpiteen peruuntuminen on eläinklinikalle suuri ansionmenetys. Vetsy Oy:llä on oikeus veloittaa peruuntuneesta toimenpiteestä 50%, jos asiakas tuo anestesiatoimenpiteeseen eläinlääkärille tuntemattomalla ja ennakoimattomalla tavalla sairaan potilaan, jolle varattua toimenpidettä ei voi turvallisesti tehdä.
Esimerkiksi:
– on varattu aika hammaskivenpoistoon, mutta kissa ei ole syönyt moneen päivään.
Tai
– on varattu anestesiatoimenpide, mutta diabeetikkokissan insuliinin pistäminen ei ole onnistunut
moneen päivään
Tai
– on varattu aika koiran steriaatioon, mutta koiralla on juoksut eli kohonnut verenvuotoriski.
Tai
– on varattu aika anestesiatoimenpiteeseen, mutta lemmikki viettikin vastikään aikaa sairaalahoidossa tiputuksessa.

Vetsy Oy pidättää oikeuden muuttaa varattua toimenpidesuunnitelmaa.
Joskus esimerkiksi anestesiakomplikaatiot johtavat siihen, että sovittua toimenpidettä ei voida toteuttaa alunperin suunnitellulla tavalla tai ei voida suorittaa lainkaan turvallisesti loppuun. Sovittu toimenpide saatetaan tällöin keskeyttää potilasturvallisuuden takia.
Asiakas vastaa kustannuksista, jotka syntyvät eläinlääkärille ennalta ennakoimattomien komplikaatioiden johdosta.

ANESTESIARISKI

On tärkeää tiedostaa, että niin eläin- kuin ihmislääketieteessä on aina olemassa anestesiariski. Tämä on riski, joka voi johtaa komplikaatioihin, eivätkä ne välttämättä johdu mistään virheestä eläinlääkintätiimin puolelta.
Anestesiariskeihin kuuluvat mm.

– anestesiareaktiot, kuten allerginen reaktio käytetyille lääkkeille
sekä
– muu elimistön poikkeava, ennakoimaton tai yllättävä tapa reagoida anestesiaan mm. muutoksilla verenpaineessa, sydämen johtavuudessa eli sydänsähkökäyrässä tai veren happipitoisuudessa.
Hyvällä anestesiaseurannalla muutokset kuitenkin havaitaan nopeasti ja niihin voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Siitä huolimatta äärimmäisen harvoin, noin 1%ssa esiintyy anestesiakuolleisuutta. Muusta toimenpiteestä riippuen mm. infektiot, viillon/tikkien avautuminen, kudosvauriot, verenvuoto, tai äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa yleensä monen asian summana kuolema ovat mahdollisia anestesiakomplikaatioita.

Vakavien komplikaatioiden ja kuoleman riski on onneksi äärimmäisen pieni ja teemme Vetsyssä kaikkemme estääksemme komplikaatiot.
Tämä vaatii myös yhteistyötä lemmikin huoltajan ja klinikan välillä.
Hyvä kommunikaatio mahdollistaa turvallisen toimenpiteen. Kerrottehan huomioistanne (esim. syömättömyys tai väsymys), sairauksista sekä aiemmista haasteista anestesioissa ajoissa ennen toimenpidettä.
Toivomme ymmärrystä sille, että toisinaan haluamme potilasturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi tarkistaa verikokeet ennen anestesiaa, tai saatamme suositella sydämen ultraäänitutkimusta kardiologilla.
Toivomme myös ymmärrystä anestesiaa edeltävän ruokapaaston tärkeydelle. Paastolla pyrtitään varmistamaan, ettei lemmikki rauhoitusvaiheessa oksenna ja vedä ruokasulaa sekä vatsahappoja henkeen tai liian täyden vatsalaukun sulkijalihas avaudu anestesiassa, sallien vatsahappojen valumisen ruokatorveen ja täten vakavat syöpymisvammat, jotka voivat johtaa jopa koiran menehtymiseen.

Kissan astma

mennessä | tammi 31, 2025 | Uncategorized

Kissan astma

 

Mikä on kissan astma?

Kissan astma on allergiseksi sairaudeksi luokiteltava sairaus. Se on seurausta tyypin 1 yliherkkyydestä spesifisille aeroallergeeneille. Tämä immuunivaste johtaa sytokiinien vapautumiseen ja kehitykseen, mikä voi viime kädessä aiheuttaa patologisia hengitysteiden muutoksia.

 

Mitä ovat kissan astman oireet?

Kissan astmaan liittyviä kliinisiä oireita ovat yskä, tiheä hengitys, avohengitys / läähätys, hengitysvaikeudet. Tunnusomaista on pitkittynyt uloshengitysvaihe ja vatsalla pumppaaminen, että kissa saisi pihisevän äänen saattelemana ilmat puhallettua ulos.

Joillakin potilailla voi olla vain yksi näistä kliinisistä oireista, kun taas toisilla voi olla sekä krooninen yskä että ajoittaiset pahenemisvaiheet, jotka johtavat hengitysvaikeuksiin etenkin uloshengityksen aikana.

Kliiniset oireet voivat myös olla vain ajoittaisia ja vaikeusasteeltaan lieviä, kuten ajoittaista yskää tai jopa hengenvaarallisia kuten aito hengenahdistus.

 

Minkä ikäinen kissa sairastuu astmaan?

Kissan astma on alempien hengitysteiden sairaus, joka koskettaa n. 1-5 prosenttia kissoista. Yleisimmin kissan astmaan havaitaan nuorista keski-ikäisiin kissoihin. Diagnoosin keski-iän on raportoitu olevan n. 4-5 vuotta, mutta useimmilla kissoilla on kliinisiä oireita aikaisemmin.

 

Mitä kissan astmassa tapahtuu?

Astman tunnusmerkkeinä ovat keuhkoputkien supistuminen, hengitysteiden turvotus, hengitysteiden eosinofilia ja liiallinen liman tuotanto. Näiden ominaisuuksien yhdistelmä johtaa yskään, tihentyneeseen hengitykseen ja / tai uloshengityksen hengenahdistukseen. Nämä johtavat ilmavirran kulun häiriintymiseen, joka lisää ongelmia ja syntyy kierre. Riittävän ajoissa aloitettu keuhkoputkia laajentava lääkehoito voi ehkäistä vaivan pahenemista ja myöhemminkin aloitettu hoito voi olla ainakin osittain palautaa kudosten toimintakykyä. Hoitamattomana hengitysteiden krooninen tulehdus voi johtaa hengitysteiden peruuttamattomaan vaurioitumiseen.

 

Miksi kissa yskii?

Yleisimpiä syitä kissan toistuvalle tai jatkuvalle yskälle on astma.

Yskä voi toisinaan johtua myös kissaflunssasta, eli herpesviruksesta,kalikiviruksesta, klamydiasta tai mykoplasmasta. Tällöin on toki muitakin oireita. Lue lisää kissaflunssasta TÄÄLTÄ.

Yskä voi johtua hengitysteiden paikallisesta ärsytyksestä, esim. tupakansavun takia, tai allergiasta mm. hajusteiden, kynttilöiden tai huonepölyn johdosta.

Yskä voi johtua anatomisesti ahtaista hengitysteistä, joista johtuvasta brakykefaalisesta oireyhtymästä kärsivät lyhytkasvoiset kissat, kuten persialaiset. Kuonon ollessa lyhyt ja sierainten minimaaliset, on pehmeä kitalaki usein pitkä, peittäen osan henkitorvesta. Ahtaiden rakenteiden johdosta ilmanpaine hengitysteiden muille osille on suurentunut ja johtaa limakalvojen turpoamiseen, ahtauttaen ylähengitysteitä entisestään. Henkitorvi on usein myös hypoplastinen eli kapea.

Harvinaisia syitä on henkeenvetokeuhkokuume, vierasesine keuhkoissa tai keuhkomato.

 

Miten kissan astma todetaan?

Kissan astman lopullinen diagnoosi voi olla haastavaa johtuen kliinisistä piirteistä, jotka ovat päällekkäisiä useiden muiden sydän- ja keuhkosairauksien kanssa, mukaan lukien krooninen keuhkoputkentulehdus, sekä sydänperäinen yskä.

Diagnoosia voidaan helpottaa yhdistämällä johdonmukaiset historialliset tiedot, kliiniset oireet (ts. Yskä ja / tai hengitysvaikeudet), fyysiset tutkimukset, laboratoriotiedot, kuvantaminen (esim. rintakehän röntgenkuvaus, CT, bronkoskopia eli hengitysteiden tähystys), hengitysteiden näytteenotto eli BAL eosinofiilisen hengitystietulehduksen muiden syiden poissulkemiseksi.

Myös allergiaverikokeita tule harkita.

Fyysinen tutkimus voi olla normaalia tai voidaan havaita provosoitavissa oleva yskä henkitorven palpatoinnissa ja / tai poikkeavuuksia rintakehän auskultoinnissa (esim. lisääntyneet bronkovesikulaariset äänet, hengitysvaikeudet, tyypillinen pihahdus uloshengityksessä, kun ilma ei pääse pois ahtaista keuhkoista).

Klassisiin röntgentutkimuksiin sisältyy diffuusi keuhkoputkien tai keuhkoputkien interstitiaalinen kuvio. Noin 20%lla astmaattisista kissoista on normaalit röntgenkuvat.

Bronkoskooppia eli hengitysteiden videoavusteista tähystystä voidaan käyttää astmaatisten kissoissa hengitysteiden rakenteen arvioimiseksi.

Bronkoskopiatulokset ovat usein epäspesifisiä astmaatikoilla, ja niihin voi sisältyä liiallista liman kertymistä, hengitysteiden hyperemiaa ja / tai epiteelin epäsäännöllisyyksiä. Eosinofiilinen hengitystietulehdus on ominaista mutta ei spesifinen astmalle.

Keuhkoputkien alveolaarihuuhtelunesteen (BAL) kerääminen voidaan tehdä sokkona tai tähystysavusteisesti.

 

Kissan astman hoito

Tärkeää on usein stressin vähentäminen sekä keuhkoputkia laajentavat hoidot, esim. kissojen astmamaskin AeroCat kautta Inhaloitavat lääkkeet.

Kroonisen kissan astman hoidon tarkoituksena on vähentää hengitysteiden tulehdusta ja estää tai vähentää ilmavirtaa rajoittavaa keuhkoputkien supistumista.

Vähentynyt tulehdus saavutetaan parhaiten minimoimalla altistuminen aeroallergeeneille ja ympäristöä ärsyttäville aineille (esim. Aerosolit, pöly, allergeenit) ja suun kautta otettavien glukokortikoidien eli kortisonien (esim. Prednisoloni) antamisella.

Ympäristöallergeenien minimointi saavutetaan parhaiten vähentämällä altistumista tunnetuille allergeeneille, puhdistamalla vuodevaatteet ja muut kissan suosimissa kotitalouden pinnoissa ja käyttämällä ilmansuodatinta ilmanlaadun parantamiseksi.

Lääkitys suun kautta

Suun kautta annettava glukokortikoidihoito (prednisoloni) laskevalla annoksella voi olla järkevä ainakin alkuun. Tavoitteena on laskea steroideja pienimpään tehokkaaseen annokseen.

Inhalaatiohoito

Jotkut kissat voidaan siirtää vain inhaloitavaan steroidihoitoon suun kautta otettavien glukokortikoidien systeemisten haittavaikutusten minimoimiseksi.
Monille voi riittää inhaloitava kortisoni sekä keuhkoja avaava Ventoline eivätkä he ehkä tarvitse kortisonia suun kautta tai klinikalla annettavana pistoksena lainkaan.

 

Mitä sinun tulisi tehdä, jos epäilet kissallasi astmaa?

Ota yskänkohtauksia videolle.
Varaa aika jatkotutkimuksiin eläinklinikalle.
Klinikalla tehdään kliininen tutkimus eli kuunnellaan keuhkot, josko havaitaan tyypillistä pihinää uloshengityksessä.

Lisäksi on suositeltavaa ottaa rintaontelon eli keuhkojen röntgenkuvia kolmesta eri suunnasta.
Verikokeista voidaan arvioida tulehdussolujen jakaumaa.
Jos kissan

Jatkot suunnitellaan tutkimusten perusteella.

Voit varata ajan Vetsy-klinikalle TÄSTÄ

Leptospira-bakteeri koirilla

mennessä | loka 24, 2024 | Ajankohtaista, Uncategorized

Leptospira-bakteeri koirilla

 

Leptospira-bakteeria esiintyy maailmanlaajuisesti paljon, ja etenkin trooppisissa ja lämpimissä maissa vasta-aineita tavataan paljon koirilla sekä kissoilla, mikä ei tarkoita että kaikki niistä ovat sairastaneet leptospiroosia.

Rokotteita on ollut markkinoilla pitkään.
Leptospira-rokote on aina kuulunut Vetsyssä suositeltuihin rokotteisiin, jos koira matkustaa (blogiteksti Matkustaminen koiran kanssa Etelä-Eurooppaan).

Leptospira-bakteerin esiintyvyys koirilla sekä kissoilla maailmanlaajuisesti:

Espanjassa koirista noin 1/4 on seropositiivia leptospiralle eli ovat olleet tekemisissä sen kanssa.

Maailmanlaajuisesti 19,5% koirista ja 9,7% kissoista on seropositiivia leptospiralle, tutkimusten pääpaino latinalaisessa Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Ruotsissa 7,3% koirista on seropositiivia leptospiralle.

Suomessa bakteeria on vähäisissä määrin tuontikoirissa ja reissaajilla. Lokakuussa 2024 ilmeni muutama kotoperäinen tartunta.
Sairastuneita on kokonaiskuvassa hyvin vähän.

 

Zoonoosi eli ihmisiin tarttuva sairaus:

Leptospiroosi on zoonoosi eli bakteeri tarttuu myös ihmisiin ja voi sairastuttaa ihmisen.
On tärkeää huolehtia käsihygieniasta.
Perus desinfiointiaineet tehoavat leptospiraan.

Ihmisille on olemassa rokote, mutta sitä ei myydä Suomessa. Alla olevien lukujen valossa sen myyminen ei ole tarpeellista.

Esiintyvyys ihmisillä:

Leptospiroosi on ihmisillä varsin harvinainen. Tämän tutkimuksen mukaan 0,24 tapausta 100 000 ihmistä kohti. European Centre for Disease Prevention and Control mukaan 2022 EU/EEA-alueella tavattiin 765 vahvistettua tapausta ihmisillä, esiintyvyys 0,18 tapausta 100 000 ihmistä kohti. 

Pohjois-Saksassa 1,6% ihmisistä on seropositiivisia, tarkemmin ottaen metsätyöntekijöistä 4,8% ja jyrsijöillä sekä niiden käsittelyllä sekä vesistöillä havaittiin olevan suuri merkitys tässä.

 

Rokotukset

Leptospiraa vastaan voidaan rokottaa koiria.

Tärkeintä on

1) huolehtia koiranpentujen perusrokotuksista
(1 rokotus ei riitä! Blogiteksti kotisivuilla Koiran rokotukset)

Sekä
2) huolehtia aikuisten koirien rokotussuojasta.
Penikkatautiin kuoli 90-luvulla 1/5 Töölön koirista. Tämä tulee toistumaan jos rokotuksista lipsutaan. Ns. nelosrokotteella suojataan koira montaa eri virusta vastaan
– Penikkatauti
– Tarttuva maksatulehdus
– Parvovirus
– Kennelyskä

Lisäksi koira on hyvä rokottaa raivotautia eli rabiesta vastaan.

Lisäksi on näin ilmastonlämpenemisen myötä harkittava olisiko vuosittainen leptospira-rokote järkevä. Vetsyssä suosittelemme sitä.
Rokotus annetaan perusimmunisaationa kahdesti 2-4 viikon välein. Tämän jälkeen se tehostetaan vuosittain.

Tarttuminen ja leviäminen:

Leptospira-bakteeri leviää etenkin virtsan välityksellä.
Leptospira-bakteeri elää etenkin vesistöissä ja leviää sen kautta eli lätäköistä, ojista, joista, sekä järvistä. Se lisääntyy kosteassa ja kuumassa tai lämpimässä.
Se tarttuu niin juomalla saastunutta vettä lätäköistä, kuin saamalla sitä haavoihin limakalvojen tai ihon kautta

Leptospira-bakteeri voivat levittää mm. rotat ja hiiret ja kuolleita jyrsijöitä ei tulisi käsitellä paljain käsin.

Inkubaatioaika:

Inkubaatioaika tartunnasta oireiden alkamiseen on noin viikko.

Oireet:

Osa potilaista on (lähes) oireettomia.

Leptospira-bakteeri koirilla voi johtaa munuaisvaurioon, joka ilmenee lisäntyneenä juomisena ja virtsaamisena sekä vaisuutena.

Vakavin ongelma on akuutti munuaisvaurio, johon suurin osa alla listatuista oireista voi sopia, vaikka sopiikin hyvin moneen muuhunkin sairauteen.

Oireita mm
– Kuume
– Huono ruokahalu
– Oksentelu ja ripuli
– Lisääntynyt juominen ja pissaaminen

Harvinaisempia löydöksiä:
– Jäykkyys ja lihaskivut
– Uveiitti
– Kellertävät silmämunat ja/tai ikenet
– Petekkiat eli mini verenpurkaumat mm ikenissä tai mahan alla sekä muut verenvuoto-ongelmat.

Pitkä-aikaiseksi ongelmaksi voi akuutin munuaisvaurion jälkeen muodostua krooninen munuaisten vajaatoiminta, joka oireilee samoilla oireilla, minkä lisäksi potilas usein laihtuu.

Löydökset, jos koiran munuaisten toiminta heikkenee, mikä voi johtua leptospiroosista (tai jostain muusta):

Verikokeissa voidaan klinikalla havaita munuaisongelmaan viittaavia löydöksiä kuten
– korkea fosfori
– alhainen natrium
– korkea tai alhainen kalium
– koholla olevat urea ja/tai krea eli ns. atsotemia.
Joskus myös maksan toimintaan viittaavat arvot ovat koholla, kuten ALT, ALP/Afos ja bilirubiini.

Diagnoosi:

On olemassa pikatestejä. Lopullinen diagnoosi tehdään PCR-testillä verestä, näyte lähetetään ulkopuoliseen labraan.

Hoito:

Hoitona on antibiootti. Tätä ei tule aloittaa heppoisin perustein!!!

Kissan hammassyöpymä eli FORL

mennessä | helmi 1, 2024 | Uncategorized

Kissan hammassyöpymä eli FORL

 

Mikä on kissan hammassyöpymä eli FORL?

Kissan hammassyöpymä eli FORL on kivulias sairaus, missä kissan hammas syöpyy niin, että ydinkanava paljastuu. Loppuviimein kruunu katkeaa ja juuret syöpyvät pois. FORL tulee sanoista Feline Odontoclastic Resorptive Lesions, joka on yleinen kissojen hammassairaus. Muita termejä ovat muun muassa Tooth Resorption eli TR eli hammassyöpymä.
Kissojen hammassyöpymien yleisyys
Arvellaan, että FORL-syöpymiä esiintyy 1/3 – 2/3 kissoista.
Mistä kissan hammassyöpymä eli FORL johtuu?
Tarkkaa syytä kissan hammassyöpymälle ei tunneta, mutta tekijät, kuten genetiikka, ruokavalio ja hammashygienia, voivat vaikuttaa niiden syntyyn.
Kissan hammassyöpymän oireet
Kissan hammassyöpymän oireita ovat syömisvaikeudet, kuolaaminen ja pahanhajuinen hengitys.
Milloin kissan hammassyöpymä alkaa oireilemaan?
Kissat ovat yleensä keski-ikäisiä, kun niillä havaitaan ensimmäiset hammassyöpymät, mutta niitä on havaittu jo 2-vuotiailla kissoilla. Puhdasrotuiset kissat ovat alttiimpia, ja siamilaiset ja persialaiset ovat tutkimuksissa yliedustettuina. Kissoilla voi olla useita hampaita, joilla on vaurion eri vaiheet, minkä johdosta hampaiden röntgenkuvaaminen on tärkeää antamaan paremman kuvan suun senhetkisestä tilasta.
Kissan hammassyöpymien ennaltaehkäisy
Valitettavasti kissojen hampaiden resorptiota ei voida estää. Kissan hampaiden harjaus päivittäin tai joka toinen päivä auttaa vähentämään plakkia ja bakteereja, jotka hidastavat ientulehdusta ja parodontittia eli hampaan tukikudoksen tulehdusta. Se ei yleensä estä hammassyöpymiä.
Kissan hammassyöpymän hoito
Kissan hammassyöpymän hoito sisältää usein hampaiden puhdistusta, vahingoittuneiden hampaiden poistoa ja kivunhallintaa. Säännölliset hammastarkastukset usein hammasröntgenkuvien kera ovat ratkaisevan tärkeitä kissojen FORL-taudin varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa. Hoitoa ohjaa hampaan resorption eteneminen kliinisesti eli silmämääräisesti ja/tai röntgenkuvan perusteella. Tyypin 1 hampaan resorptiossa sekä kruunu että juuri on poistettava. Tyypin 2 hampaiden resorptiossa voi käytössä olla tekniikka, joka tunnetaan nimellä kruunuamputaatio ja tarkoituksellinen juuren jättäminen on ok.
Lisätietoja aiheesta voit lukea osoitteessa:
https://www.vin.com/apputil/content/defaultadv1.aspx?meta=Generic&pId=8768&id=3850090