Ukkosen pelko koiralla on todellinen ongelma

Ukkosen pelko koiralla on todellinen ongelma

mennessä | tammi 27, 2021 | Ohjeet

Ukkosen pelko

Koirien ukkosfobia on todellinen ongelma. Se ei harvinaista, eikä sitä pidä jättää huomiotta tai hoitamatta.

Jo ennen ensimmäistä ukkosen jyrähdystä muuten rauhallinen koira alkaa läähättämään, huohottamaan, vinkumaan, itkemään, olemaan ihan kiinni omistajassa, piiloutumaan kaappiin, vessaan, pöydän alle jne., silmät pullistuva päästä, koira tärisee aivan paniikissa ja ”halvaantuu” pelosta. Vakavissa tapauksissa pelokas, paniikissa olevan koira jopa murtautuu pahenevassa paniikkissaan ulos ikkunoista tai mistä vaan raosta.

Pelkotilat pahenevat ajan myötä, jos mitään ei tehdä.

Koirat, jotka kärsivät muista pelkotiloista, kuten eroahdistuksesta tai ilotulitteiden pelosta, ovat huomattavasti alttiimpia saamaan paniikkikohtauksia ukkosesta.

Onneksi on myös potilaita, jotka pelkäävät vain myrskyjä tai ukkosta.

Mitä voin tehdä?

Fobioihin ei ole helppoa korjauskeinoa. Varsinkaan nopeaa korjauskeinoa ei ole.

Pelokasta lemmikkiä tulee auttaa ympäri vuoden ja häntä tulee totuttaa ärsykkeisiin. 

Häntä voi myös auttaa, kun pelkoa aiheuttava tilanne on tulossa tai on jo päällä. Jos tilanne on jo päällä, on auttaminen aina vaikeampaa, joten ennakointi on huomattavan tärkeässä roolissa.

  1. Palkitse rauhallisesta käyttäytymisestä ympäri vuoden

Monet omistajat tekevät virheen yrittäessään lohduttaa pelkäävää koiraa. Tämä lohdutuskäyttäytyminen kuitenkin usein vain kannustaa paniikkikäyttäytymiseen. Pahinta on, kun hoetaan koiralle tuttuja sanoja ”Hyvä tyttö!”, ”Hyvä…, Hieno…” Koira kokee, että häntä palkitaan pelkäämisestä.

Koiralle on hyvä opettaa aina oma paikka. Koiran on siis hyvä osata mennä käskystä omalle pedilleen, joka on hänen turvasatamansa. Kun koira yrittää peloissaan takertua omistajaan, kannattaa hänet viedä paikkaan mikä on aina turvallinen.

Älä koskaan komenna koiraa omaan petiinsä ja turvapaikkaansa rangaistukseksi, kuten sanoisit lapselle ”Mene omaan huoneeseesi!”. Oma peti on aina turva, ei koskaan rangaistus.

Kun koira osaa komennon, voi hänet komentaa myös ”vieraisiin peteihin”, joihin hän osaa rauhoittua. Eli esimerkiksi ravintolassa koira lopettaa jaloissa kerjäämisen ja häiriköimisen, kun lattialle heitetään takki ja sanotaan ”Oma paikka” tms.

Myrskyn tai muun pelkotilan laukaisevan tekijän aikana voit leikittää koiraa tarjoamalla hänelle hänen suosikkileluaan, silittämällä häntä ja antamalla herkkuja. Yritä saada hänet korvaamaan pelko jollain kivalla ja yritä estää häntä menemästä syvemmälle pelkotilaan. Näin voi toimia niin kauan, kuin koira pysyy rauhallisena.

  1. Tee koiralle turvallinen paikka, jonne hän voi mennä myrsky tai ilotulituksen aikana

Aiemmin mainittu oma paikka on etenkin alussa tärkeä.

Löydä talon äänieristetyin huone. Kun myrsky tai muu pelkotilan laukaisevan tekijä pahenee, voi turvapaikka olla hivenen suljetumpi tila, kuten laatikko, maha pöydän alla, kellari tai kylpyhuone tai muu huone, jossa koira ei kuule tai näe mitä ulkona tapahtuu. Näihin huoneisiin on hyvä viedä se koiran oma peti, johon hän liittää positiivisia tunteita.

Anna koirasi päättää missä hänen on hyvä olla. Varmista, että koirasi voi tulla ja mennä vapaasti, sillä jotkut eläimet ovat ahdistuneempia, jos ne ovat suljettuina johonkin tilaan.

Läsnäolosi on rauhoittava. Käyttäytymiselläsi ja käytökselläsi on suuri merkitys koiran rauhoittamisessa. Ole rauhallinen ja käytä rauhoittavia, matalia, pitkiä ääniä osoittaaksesi hänelle, että kaikki on kunnossa. Älä kehu pelkäämisestä. Lue vaikka kirjaa ääneen rauhoittavalla, matalalla äänellä.

Estä tai ainakin peitä myrskyn melua pitämällä radio tai televisio päällä. YouTubessa on myös musiikkia, joka on suunniteltu koirien rauhoittamiseksi. Esim. https://www.youtube.com/watch?v=51LrVgWKTQE

Kaikki, mikä poistaa ahdistuksen ja vähentää ukkosen, tuulen, sateen ja ilotulitteiden ollessa kyseessä ilotulitteiden ääniä, auttaa koirasi selviytymään ja jopa unohtamaan pelkonsa.

 

  1. Kokeile ukkospaitaa, Thunder Shirt

Thunder Shirtillä eli ns. painevaatteilla sanotaan olevan rauhoittava vaikutus.

https://www.mustijamirri.fi/thundershirt?39111

Vastaavan paidan voi tehdä itsekin.

Tässä on hyvä video siitä, miten voit hyödyntää pitkää kaulahuivia tai vaikka lakanaa tai pikkukoiralla ihmisen leggingsejä tehdäksesi itse painepaidan:

https://www.youtube.com/watch?v=UfSjlvdKYbU

  1. Siedätä koirasi myrskyn äänille.

Toista CD-levyltä ( Hui kauhistus! Scary sounds https://www.verkkosivuapteekki.fi/Hui-Kauhistus-CD-levy-aeaeniarkuuden-pois-opettamiseen/en ) tai läppäriltä päivittäin ukkosen äänityksiä riittävän matalalla äänellä, jotta ne eivät pelota koiraasi. Eläkää samalla ihan normaalia elämäänne, älkää kiinnittäkö ääniin sen kummemmin huomiota. Voit samalla antaa hänelle herkkuja tai leikkiä, jos hän ei pelkää. Lisää asteittain äänenvoimakkuutta kuukausien kuluessa. Jos koirasi näyttää vähäisiäkään pelon merkkejä, kuten lisääntynyttä huulten lipomista ja pälyilyä, laske äänenvoimakkuus tasolle, mikä oli hänelle ok. Tavoitteena on saada koirasi totutettua ukkosen ääniin ja liittää äänet tavalliseen elämään tai jopa hyviin asioihin, kuten leikkimiseen ja herkkuihin.

Muista kuitenkin, että äänille herkistymisellä voi olla rajallinen menestys todellisessa myrskyssä, koska voit luoda vain melun, etkä muut koiraa mahdollisesti häiritsevät tekijät, kuten staattisen sähkön tai ilmanpaineen muutokset.

Tässä on sateen ja myrkyn ja ukkosen ääniä:

https://www.youtube.com/watch?v=s9hJ6fsYLsA

Tässä on ilotulitteiden ääniä, joille voit siedättää koiraasi:

https://www.youtube.com/watch?v=AINzMizjDvw

  1. Kysy ammattilaiselta neuvoa

Koirakouluttajalla tai eläinlääkärillä voi olla enemmän ideoita käyttäytymisen muuttamiseen ja hän voi arvioida, tarvitaanko myös lääkitystä.

Ammattimaiset eläintenkouluttajat löydät täältä: https://www.elaintenkouluttajat.com/

Voit kokeilla omatoimisesti monia eri luontaistuotteita.

Katso jo etukäteen sääkartasta, milloin on tulossa ukkosta, ja aloita ravintolisien käyttö ajoissa, vaikka jo useita päiviä etukäteen.

https://www.mustijamirri.fi/serene-um?45092

https://www.mustijamirri.fi/serene-um-tipat-100ml?52022

https://www.petenkoiratarvike.com/koirat/hoito-ja-terveys/stressi-ja-pelko/dorwest-herbs-valeriana–yhdiste-30-ml/110507?65721

https://www.petenkoiratarvike.com/koirat/hoito-ja-terveys/stressi-ja-pelko/zylkene-225-mg-kapselit-30-kpl/141282?67288

 

Jos koira on aivan kamalassa paniikissa, on aito rauhoittava lääkitys todella tärkeä.

Georgian yliopiston eläinlääkäreiden vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että 95% myrskyfobiaa sairastavista koirista osoitti merkittävää parannusta, kun heille annettiin lääkitystä yhdistettynä käyttäytymisterapiaan ja herkistymiseen.

Etäeläinlääkäri ei saa määrätä reseptilääkkeitä.

Jos tiedät koirasi pelkäävän, ota riittävän ajoissa ennen kesän ukkosmyrskyjä tai pyhäpäivine ilotulituksia yhteys eläinklinikalle, jotta saatte reseptilääkkeet.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

Mitä ongelmia on suurirotuisilla koirilla?

Mitä ongelmia on suurirotuisilla koirilla?

mennessä | tammi 27, 2021 | Ohjeet

eläinlääkäri-helsinki.

Suurirotuisten koirien ongelmat:

Nivelrikko

Suurikokoisilla koirilla tavataan pieniä useammin nivelrikkoa lonkissa sekä kyynärnivelissä.

Vatsalaukun kiertymä

Syvärintaisilla roduilla, kuten saksanpaimenkoirilla, dobermanneilla, irlanninsusikoirilla ja tanskandoggeilla on anatominen alttius saada vatsalaukun kiertymä. Nk. torsiossa vatsalaukku kierähtää oman pystysuuntaisen akselinsa ympäri. Tällöin verenkierto estyy ja vatsalaukku sekä sen kylkeen kiinnittynyt perna eivät saa verta ja voivat mennä kuolioon, ellei kiertymää saada avattua nopeasti.

Tutkimuksissa on todettu, että ruuan annoskoko altistaa vatsalaukun kiertymälle (1), jos koira saa paljon ruokaa kerralla. Suurenkin koiran ruokinta kannattaa siis jakaa useampaan, kuin yhteen kertaan vuorokaudessa.

Laadukkaassa kuivaruuassa on usein edullisia ruokia pienempi kuitupistoisuus. Tämän takia annoskoko (ja ulosteen määrä) on pienempi, mikä voi olla positiivinen asia, kun ruokitaan suurikokoista koiraa. Valmista kuivamuonaa syöttäessä on kuidun määrästä riippumatta aina varmistettu, että normaalitilanteessa kuiduista saatu ja elimistölle oleellista foolihappoa on riittävästi.

Jos ruokit koiraasi raakaruualla, varmistathan että ruokintasuunnitelma on asianmukaisesti laadittu ja mm. vitamiini- ja aminohappopitoisuuksista huolehdittu. Harvemmin edes ns. valmis BARF-tuotteissa on aidosti hyvä kalsium-fosfori-tasapaino ja hyvät vitamini- ja hivenainepitoisuudet, varsinkaan pennuille tai kasvaville koirille.

Kennelyskä

Kennelyskää aiheuttavat parainfluenssavirus ja homman viimeistelevät bakteerit, yleisimmin Bordatella bronchiseptica. Molempia vastaan on olemassa nenään laitettava rokote, joka on järkevää ottaa vuosittain. Se ei välttämättä ehkäise tartuntaa, mutta pitää usein oireet lievempinä.

Syvärintaisuuden vuoksi isojen koirien on vaikeampi yskiä henkitorveen ja keuhkoihin kertynyttä limaa ulos. He eivät saa yskittyä ”pahaa pois” ja ovat riskiryhmässä keuhkokuumelle.

Etäeläinlääkäri voi ohjeistaa mm. höyryhengitystä ja kylkien taputtelua (coupage), millä liman poistumista voidaan edesauttaa.

Lisätietoja saat täältä.

Sydänsairaudet

Suurikokoisilla koirilla on muutamia sydänvaivoja.

Yleisin on dilatoiva kardiomyopatia (DCM). Myös mitraali- eli hiippaläpän vuotoa tavataan. Sydänsairauksilla on tusein geneettinen tausta.

Huolehtimalla koiran yleisestä kunnosta ja eritoten suun kunnosta ennaltaehkäistään, ettei kehkeydy endokardiittia eli sydänläppien tulehdusta.

Endokardiitin ja hammaskiven välinen yhteys on todettu sekä ihmis- että eläinlääketieteessä.

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/sydantauti_voi_alkaa_suusta

https://anna.fi/hyvinvointi/huonot-hampaat-nama-sairaudet-voivat-saada-alkunsa-suustasi

Ravinnon rasvahapoilla on todettu positiivinen vaikutus sydänterveyteen ja koirasydänpotilaiden hoidossa (2)(3). Humaanipuolella rasvahapoilla on todettu positiivisia vaikutuksia monin tavoin, ja niiden vaikutuksia on tutkittu myös urheilijoilla (4). Rasvahappojen vaikutus koirien elimistöön yhtä tärkeä, kuin ihmisillä. Koirille on olemassa useita päivittäiseen käyttöön suositeltuja rasvahappovalmisteita. Jos koira ei siedä kalaöljyä, on helokkiöljyssä hyvä koostumus.

Hyviä kasvipohjaisia tuotteita on mm. Nutrolin Iho&Turkki https://www.mustijamirri.fi/nutrolin-ihoturkki–ravintooljy?61537

sekä Biofarm Helokki E 

Hampaat

Jos koira ei ole kova pureskelemaan mitään kovaa, ja etenkin jos sillä on pitkä sekä kapea kuono, kuten vinttikoirilla tai collieilla, on tämä yhdistettynä vähäiseen kuolan eritykseen altistavat sille, että plakki eli bakteerikertymä jää herkästi hampaiden pinnalle sekä väleihin. 

Plakki altistaa hammaskiven kehittymiselle, mikä taasen johtaa ientulehduksiin ja pahimmillaan hammasluun katoon eli parodontiittiin.

Ikenistä ja leukaluusta bakteerit pääsevät nopeasti verenkiertoon ja takertuvat mieluusti mm. sydänläppiin. 

Ihmisillä on todettu vahva yhteys huonon hammashygienian ja sydänkohtaisten välillä.

Tällaisten koirien, olkoon suuria tai pieniä, joilla on alttius kehittää plakkia ja hammaskiveä, hampaat tulisi harjata joka päivä, mieluiten joka aamu ja ilta. Tutkimusten mukaan hampaat tulee harjata vähintään 3 kertaa viikossa, jotta siitä on apua.

Näkkileivän syöminen ei poista ihmiseltä hampaiden harjaamisen tarpeellisuutta, eikä purutikkujen tai luiden syöminen koiralta.

Koiran hampaat on hyvä tarkastuttaa vuosittain eläinlääkärissä ja mahdollisesti puhdistuttaa nukutuksessa.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

(1) J Am Anim Hosp Assoc. 2004 May-Jun;40(3):192-203. Diet-related risk factors for gastric dilatation-volvulus in dogs of high-risk breeds. Raghavan M1, Glickman N, McCabe G, Lantz G, Glickman LT.

(2) Th Lancet 2008 Oct 4;372(9645):1223-30. Epub 2008 Aug 29. Effect of n-3 polyunsaturated fatty acids in patients with chronic heart failure (the GISSI-HF trial): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Tavazzi L, Maggioni AP, Marchioli R, Barlera S, Franzosi MG, Latini R, Lucci D, Nicolosi GL, Porcu M, Tognoni G; Gissi-HF Investigators.

(3) Journal of Small Animal Practice (2010) 51, 462–470 Beneficial effects of omega-3 fatty acids in cardiovascular disease Lisa M. (4) Nutrients. 2019 Jan; 11(1): 46. Published online 2018 Dec 27. Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids: Benefits and Endpoints in Sport Maria Alessandra Gammone,1,* Graziano Riccioni,1,2 Gaspare Parrinello,3 and Nicolantonio D’Orazio1.

Marsun ruokinta oikeaoppisesti tapahtuu pääasiallisesti heinällä

Marsun ruokinta oikeaoppisesti tapahtuu pääasiallisesti heinällä

mennessä | tammi 27, 2021 | Ohjeet

eläinlääkäri-helsinki.

Marsun ruokinta oikeaoppisesti tapahtuu pääasiallisesti heinällä

Marsujen pääasiallinen ruoka on heinä.

Jos tästä pidetään kiinni, pysyvät marsun heikot kohdat eli hampaat, suolisto sekä virtsatiet pääsääntöisesti hyvässä kunnossa.

Marsu voi periaatteessa elää pelkällä heinällä, vedellä ja c-vitamiinilisällä. On kuitenkin hyvä antaa myös tuoreita vihanneksia sekä harvakseltaan laadukkaita, runsaasti kuituja sisältäviä pellettejä.

Heinää tulisi mennä n. 1,5 litran kattilallinen per marsu per päivä! Eli marsun tulisi käytännössä syödä suurin osa hereilläoloajastaan.

Laadukas heinä tuoksuu aromaattisen raikkaalle, pehmeälle ja hivenen makeahkolle. Heinän tulee olla vaaleanvihreää eikä lattean kellertävää tai harmahtavaa. Hyvä heinä maistuu marsuille melkein kokonaan, liian korinen heinä jää helposti syömättä ja toimittaa ennemmin kuivikkeen virkaa. Heinä ei saa olla homeista tai pölyistä. Heinän ei tule olla pieneksi pilkottua.

Ohessa kuvakaappaus laadukkaan näköisestä heinästä:

Kuvan lähde: https://www.tierranlemmikkipuoti.fi/product/907/ecotrade-kotimainen-luomuheina-1-kg

Omat marsuni syövät ympäri vuoden A. ja V. Puron syysheinää Mäntsälästä. Se on pitkää, aromaattista ja juuri sopivan kortisen lehtevää.

Sitä saa esimerkiksi täältä

https://www.megaelain.fi/iso-omena

ja täältä

https://www.ihmeotus.fi/shop/product/84442-iso-syysheina-2kg-84442

On väärä uskomus, että heinän tulisi olla todella kortista eikä syysheinä siksi soveltuisi marsuille. Sopivan lehtevä heinä maistuu paremmin, jolloin marsut myös syövät sitä ja elimistö pysyy hyvässä kunnossa. Heinän ei toki tule olla liiankaan pehmeää eikä marsulta minun mielestäni tule esimerkiksi kesälläkään jättää kuivaheinää pois vedoten siihen että se saa jatkuvasti tuoreheinää.

Tämä heinäkauppa myy jopa lehtevämpää heinää marsuille ja kuvien perusteella heinä vaikuttaisi oikein laadukkaalta! https://heinakauppa.fi/verkkokauppa/herkkuheinapussi-5kg/

Tässä valokuvaHeinävertailu tammikuulta 2022. Kuvassa melko ilmavasti pussiin pakatusta pitkäkortisesta, vihreästä, ihanalta tuoksuvasta syysheinästä. Samassa kuvassa vieressä on marketista ostettua heinää tiukkaan puristetusta paalista. Heinä on lyhyttä, kellertävänharmaata, ei tuoksu millekään ja jos jollekin niin aavistuksen ummehtuneelle (ei kuitenkaan homeelle tai varsinaisesti pahalle). Heinää paalista riipiessä hengitystiet täyttyvät pölystä. Säkissä on pääosin hyvin lyhyttä silppua ja murua ja tomua ja omat marsuni käyttävät sitä kuivikkeena. Markettiheinä ei maistu enkä ihmettele.

Pelletit

Pellettien pakkausselosteita kannattaa tutkia.

Pellettien yhteys mm. hammasvaivoihin, virtsakiteiden, sludgen eli virtsarakon limaisen sakan ja virtsakivien syntyyn, ylipainoon, nivelrikkoon sekä suoliston ja etenkin elintärkeän umpisuolen bakteeriflooraan on todettu.

Pellettien määrä

Pellettejä suositellaan max. 1-2 rkl per aikuinen marsu per päivä tai esim. joka toinen päivä.

1-2 rkl on pelletistä riippuen n. 5-10 g päivässä.

Kasvavallekin marsulle usein riittää noin 1/2-1 rkl kolmesti tai neljästi päivässä, ja tietysti vain kasvavan marsun pellettejä.

Pellettejä ei tule olla koko aikaa tarjolla, sillä muuten marsut syövät niitä eivätkä niin paljoa itselleen elintärkeää heinää.

Pellettien laatu

Pellettien kalsium-fosfori-suhde tulisi aikuiselle marsulle olla noin 1,5. 

Kasvavalle se voi olla suurempikin.

Eli jos pelletissä on esimerkiksi kalsiumia 1,2 ja fosforia 0,4 on suhde 1,2/0,4 eli 3. Se on huono suhde aikuiselle marsulle, kasvavalle 6 kk ikään asti ok.

Kalisumin ja fosforin suhde on tärkeä juttu, sillä liika kalsium (suhteessa fosforiin) altistaa virtsanteiden sakalle ja virtsakiville.

Pellettien rasvapitoisuus olisi ideaalitilanteessa n. 2-3%.

Liian rasvainen pelletti saa marsun kylläiseksi liian nopeasti ja elintärkeä heinän syönti sekä vedenjuonti jäävät vähemmälle.

Kuidut ovat pelleteissäkin todella tärkeä osa! Kuituja on hyvä olla minimi 18%. Mieluiten lähemmäs 30%. Monissa marsujen pelleteissä näkee n. 11-13%, mikä on liian vähän.

Kannattaa siis kiinnittää huomiota laadukkaaseen pellettiin ja pitää ykköskriteerinä kuidun määrää.

Herkut

Marsuille EI tule tarjoilla lainkaan jyvä- tai siemensekoituksia, hunaja-siementankoja, siemenkeksejä, siemen- ja jyväkakkuja ym. täysin roskaruokaa, vaikka monissa on marsun kuva ja niitä vastuuttomasti myydään myös marsuille.

Jos marsu saa paljon jyviä tms. energiatiheää ruokaa eikä juo riittävästi, on pissa liian väkevä ja marsu altistuu virtsakiteiden, -sakan sekä -kivien kehittymiselle. Runsasenergiset jyväsekoitukset jne. myös lihottavat. Tämä rasittaa marsun niveliä altistaen nivelrikolle sekä hankaloittaa marsun liikkumista, mikä taasen johtaa siihen, että virtsarakkoon kertyy enemmän sakkaa. Lisäksi liian kova syötävä vaurioittaa poskihampaiden aihioita ja hammasjuuria ja johtaa hampaiden virheasentoihin sekä kivuliaisiin hammasvaurioihin. Lisätietoja kohdassa kova pureskeltava ja hampaat.

Näiden tuotteiden markkinoiminen on moraalisesti ja ravitsemuksellisesti erittäin kyseenalaista markkinointia ja kuluttajien harhaan johtamista ja johtaa marsuilla terveysongelmiin.

Erilaisten siemensekoitusten ja hunajatikkujen markkinoiminen marsuille on yhtä oikein, kuin nämä mainokset olisivat tänä päivänä:

Hedelmiä annetaan korkean sokeripitoisuuden vuoksi harvemmin, max. pari kertaa viikossa ja pieniä määriä, esim. sormenpään kokoinen pala. Liika sokeri lihottaa, mutta vielä oleellisempaa on, että se heittää marsujen herkän suoliston mikrobiston raiteilta ja huonot, sokeria mielellään hyödyntävät hiivat ja bakteerit alkavat lisääntymään ja tuottamaan kaasua. Jos käyttää c-vitamiinilisää, missä on sokeria, saa tämä kurkunkin maistumaan makealta ja hedelmistä, kuten viinirypäleestä voi oikeastaan luopua huoletta kokonaan.

Vihanneksia annetaan herkkuna eli ihan max. 2 tulitikkulaatikon kokoista palaa päivässä jaettuna kahteen kertaan. Hyviä vihanneksia ovat mm. paprika, porkkana ja kurkku sekä salaattisekoitukset.

Esimerkiksi nämä kuivatut yrtit ovat ihan hyviä herkkuja:

https://www.petenkoiratarvike.com/pienelaimet/kanit/ruoka-heina-ja-herkut/jr-farm-grainless-kamomilla-voikukka/111259?63729

https://www.petenkoiratarvike.com/pienelaimet/kanit/ruoka-heina-ja-herkut/jr-farm-nokkonen-80-g/111285?63780

https://www.petenkoiratarvike.com/pienelaimet/kanit/ruoka-heina-ja-herkut/jr-farm-heinaratamo-100-g/111298?63819

HUOM. tämä kuivattu yrttisekoitus, missä on sinimailasta eli alfalfaa eli luzerne on vain kasvavalle marsulle ok, aikuiselle sinimailasessa on väärä kalsium-fosfori-suhde eli se johtaa virtsan sakkaan! https://www.petenkoiratarvike.com/pienelaimet/kanit/ruoka-heina-ja-herkut/jr-farm-auringonhattu-sinimailanen/111299?63823

C-vitamiini

Marsu ja ihminen ovat ainoat nisäkkäät, jotka eivät osaa tuottaa c-vitamiinia itse. He tarvitsevat sitä päivittäin ravinnon kautta.

C-vitamiini hajoaa nopeasti etenkin altistuessaan valolle, mutta myös säilytysprosessien aikana.

Sen pitoisuuksiin pelleteissä ei kannata luottaa lainkaan. Pakkauksessa ilmoitetut C-vitamiinipitousuudet ovat tippuneet jopa alle kolmannekseen, kun tuote päätyy kuljetuksen ja kaupassa hyllyllä olon jälkeen kuluttajalle. Jos pellettipussi on vähääkään pidempään auki, ei voi laskea sen varaan että siinä olisi käytännössä lainkaan c-vitamiinia.

Suosittelemme aina extra c-vitamiinia. Ohjeet pakkauksissa.

Valmisteita on monenlaisia, nestemäisiä sekä jauheita, mitä voi periaatteessa käyttää juomaveteen. 

C-vitamiini inaktivoituu todella nopeasti valon vaikutuksesta. Sen laittaminen vesipulloon ei siis ole suositeltavaa, sillä säilyvyydestä voi esittää vain veikkauksia. Lisäksi se saa veden maistumaan kitkerälle ja saattaa siten aiheuttaa sen, ettei marsu juo riittävästi ja täten altistaa virtsakiteille ja -kiville.

C-vitamiini on parempi laittaa vaikka kurkun tai paprikan päälle.

Vitabalansin C-rakeet ovat maistuvia, sillä niissä on sokeria, mikä peittää askorbiinihapon kitkeryyttä: https://vitabalans.fi/fi/tuote/c-rakeet/ Sokeri ei toki ole hyväksi, mutta usein täytyy valita pienempi paha ja itse koen, että veitsenkärjellinen sokeria on pienempi paha kuin c-vitamiinin puutostila tai liian vähäinen vedenjuonti. Lisätty sokeri on tässä tilanteessa mielestäni ok, kun muu ruokavalio on kunnossa eli pääasiallinen ruoka on heinää ja herkkuja annetaan vain vähän. Ideaalitilanteessa marsun c-vitamiinintarve turvataan vihanneksilla kuten paprikalla ja keinotekoisia lisiä annetaan vain varmuuden vuoksi.

Jos annatte päivittäin keltaista paprikaa n. 1 tulitikkuaskin kokoisen palan per marsu, ei lisä  joidenkin lähteiden mukaan välttämättä ole lainkaan tarpeen, mutta ei siitä haittaakaan ole, ylimääräinen c-vitamiini poistuu elimistöstä virtsan kautta.

Tässä on erittäin hyvä lista kasvisten c-vitamiinipitoisuuksista ja ideaalitilanteessa marsu saa vitamiininsa pääosin tuoreista vihanneksista ja yrteistä:

https://www.guinealynx.info/diet_order-c.html

Kova pureskeltava ja hampaat

Vaikka marsua kutsutaan jyrsijäksi, ei jyrsiminen etuhampailla kuitenkaan ole niiden terveyden elinehto, eli mikään kovan pureskeleminen ei koskaan korvaa heinän syömistä. Leipä, vaikka olisi näkkileipää tai muuta kuivaa leipää, on turhaa höttöhiilaria eikä auta hampaiden kuluttamisessa lainkaan. Myöskään porkkana ei pahemmin hampaita kuluta. Hedelmäpuiden oksia, heinistä tehtyjä koreja jne. voi toisinaan antaa pureskeltavaksi, jos marsu niistä pitää. Ne ovat aina vaan lyhytaikainen viihdyke. Niissä nimittäin piilee myös riski, että marsu viihdyttää itseään liikaa pureskelemalla niitä ja hampaiden liike on vääränlainen ja johtaa vääränlaiseen kulumiseen.

Marsu käyttää etuhampaitaan ruuan suuhun ottamiseen ja peremmälle kuljettamiseen, ei pureskelemiseen. Marsulle tärkeintä on, että se syö poskihampaillaan, jotka tekevät heinää syödessä pääosin eteen ja taakse ja hivenen sivuttaista hierovaa ja jauhavaa liikettä. Poskihampaat jauhavat ruuan hienoksi massaksi ja pitkäkestoinen pureskeleminen lisää syljentuotantoa, joka edesauttaa ruokamassan kostumista ja helpottaa nielemistä.

Ikävä kyllä hammasongelmat ovat marsuilla todella yleisiä ja iso osa olisi vältettävissä oikealla ravinnolla eli ruokavaliolla joka koostuu 90%sesti kuivaheinästä. Jatkuva kovien asioiden, kuten puristettujen herne- tai maissihiutaleiden tai jyvien pureskeleminen johtaa vakaviin hammasvaurioihin. Marsun ei tule syödä kuin ihminen, ruokaansa pureskellen jossa liike kohdistuu kohtisuoraan hampaisiin. Kovan ruuan suhteen marsu kuitenkin puree juuri näin. Tällainen kohtisuora liike johtaa poskihampaiden vaurioitumiseen, tarkemmin hammastaskujen, hammasaihioiden ja hammasjuurien vaurioihin. Tämä ylhäältä alas painava liike johtaa retrograadiseen eli väärään suuntaan kohdistuvaan kasvuun, jolloin hammas ei kasva normaalisti eli suun kautta ulos kallosta vaan väärinpäin, alaspäin kohti juurta tunkien juuren ulos ala- tai ylä leuasta.

Marsun etuhampaat tulee tarkastaa säännöllisesti, esim. joka toinen viikko kynsien leikkaamisen yhteydessä. Hyvännäköiset etuhampaat eivät poissulje, etteikö poskihampaissa voisi piileä vakava ja kivulias katastrofi, mutta liian pitkät, vinot, epätasaisesti hioutuneet, katkenneet tai lohjenneet etuhampaat kertovat AINA hyvin vakavasta ongelmasta myös poskihampaissa! Myöskään se, että etuhampaisiin tai niiden väleihin tarttuu aina ruokamassaa, ei ole normaalia.

Jokainen marsu olisi hyvä viedä kerran vuodessa terveystarkastukseen eläinlääkäriin. Eläinlääkärin tulee tarkastaa marsun poskihampaat. Suuhun voi kurkata ihan perus korvalampulla ja siihen kiinnitettävällä isolla kärjellä. Hampaissa ei saa näkyä piikkejä tai siltamuodostumaa.

Jos marsun etuhampaat ja / tai poskihampaat ovat huonossa kunnossa, on aina todella tärkeää ottaa erittäin laadukkaat röntgenkuvat kallosta tai tarpeen mukaan jopa tietokonetomografiakuvat, sillä hammasaihioissa ja -juurissa voi olla todella pahoja hammasjuuripaiseita ja juuret ovat voineet jopa puhkaista koko alaluan. Joskus tämä näkyy ulospäin toispuoleisena pattina luussa, mutta ei aina. Voimme silti vaan kuvitella miten älyttömän kipeä koko kallon täytyy olla, kun hampaita jomottaa jatkuvasti!

Laadukkaiden röntgenkuvien ottamiseen on hyvät ohjeet täällä: http://www.medirabbit.com/Radiography/anatomical_lines.pdf

Marsun etuhampaita ei tule KOSKAAN lyhentää leikkaamalla niitä pihdeillä tai kynsisaksilla! Tämä johtaa hampaiden löystymiseen sekä pitkittäisiin murtumiin ja syviin hammasjuureen asti meneviin hammasvaurioihin, jotka johtavat hammasjuuripaiseisiin. Jos esimerkiksi toinen etuhammas on toista lyhyempi, tulee marsun kallo röntgenkuvata ja tarpeen mukaan pidempi etuhammas lyhentää esimerkiksi hammasporalaitteella viilaamalla lyhyemmäksi, ei koskaan katkaisemalla sitä voimalla!

Pissa-kakka-juttuja

Ulosteen määrä ja koostumus on hyvä indikaattori sille syövätkö marsut riittävästi heinää.

Uloste ei saa olla liian pehmeää (saanut liikaa tuoretta) eikä liian pientä papanaa (liian vähän kuituja), vaan sen tulee olla isoa kiinteää pötkylää ja sitä tulee tulla paljon! Kakkapapanan tulee olla n. 1,5-2,5 cm pitkä ja 3-6 mm paksu eli aika isoja pötkylöitä! Kakkaa tulisi tulla n. 1 dl päivässä per marsu.

Juomavesi vaihdetaan päivittäin. Juodun veden määrä on hyvä indikaattori sille syövätkö marsut riittävästi heinää ja pysyvätkö virtsatiet kunnossa

Vettä pitäisi mennä per marsu n. 100 ml/kg elopainoa/24h eli n. 50-120 ml per marsu.

Tämän tietysti korreloi pissan määrä. Marsujen kanssa eläessä haisee kyllä useimmiten aika nopeasti pissa.

Koska tilaa tulisi olla per marsu ainakin 1 m2, tulee tämän verran aluetta haisemaan jo noin viidessä, viimeistään seitsemässä päivässä sen verran pahalle, että purujen tai flleecepeittojen vaihto on paikallaan, jos marsut pissaavat ja kakkaavat normaalisti.

Lisätietoja

VIN Veterinary Partner julkaisee eläinten omistajille suunnattuja selkokielisiä ja laadukkaita englanninkielisiä artikkeleja.

Artikkelien sisältämä tieto pohjautuu eläinlääketieteen tutkimukseen ja käytäntöihin.

Tässä heidän artikkelinsa marsuista, erittäin pätevää perus tietoa mm. marsun ruokinnasta.

https://veterinarypartner.vin.com/default.aspx?pid=19239&catId=102922&id=4951552&ind=1419&objTypeID=1007

Hyvää perus tietoa marsuista lääkefirmalta Merck:https://www.merckvetmanual.com/exotic-and-laboratory-animals/rodents/guinea-pigs

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

Etyleeniglykoli jäähdytysneste on myrkyllistä lemmikille

Etyleeniglykoli jäähdytysneste on myrkyllistä lemmikille

mennessä | tammi 27, 2021 | Ohjeet

eläinlääkäri-helsinki.

Jäähdytysnesteen tai pakkasnesteen myrkyllisyys lemmikeille

Etyleeniglykoli (muita nimityksiä glykoli), yksi pakkasnesteen ja jäänestoaineen pääaineista on erittäin myrkyllinen koirille.

Se liukene etäysin veteen, alkoholiin ja asetoniin, joten laimennettu etyleeniglykoli-vesi-neste on tasaisen myrkyllistä.

Usein sitä vuotaa auton jäähdyttimistä tai lasinpesunestesäiliöistä, ja koira nuolee sen maasta.

Vaihtoehtoisesti sitä voi läikkyä maahan, kun autoon vaihdetaan talvella pakkasenkestävää lasinpesunestettä.

Etyleeniglykolia on myös:

  • Tuulilasin jäänpoistajanesteessä
  • Jarrunesteessä
  • Nestemäisessä ruosteenestoaineessa
  • Hydraulinesteissä
  • Joissain liuottimissa ja maaleissa

Etyleeniglykoli on siirappimaisen makea alkoholi, jonka mausta eläimet pitävät.

Puhdas, myrkyksi muuttumaton etyleeniglykoli on alkoholi eli ei tee koiralle hyvää, mutta ei munuaisille sen vaarallisempi kuin muutkaan alkoholit.

Elimistössä etyleeniglykoli kuitenkin muokkautuu myrkyllisiin muotoihin (glykoaldehydeiksi, glykolaatiksi ja oksalaatiksi), jotka tuhoavat kudoksia.

Etyleeniglykoli imeytyy nopeasti ruuansulatuskanavasta.

Metabolia eli muuttuminen alkaa 2-4 tunnin kuluessa nesteen nauttimisesta.

Kuinka paljon pakkasnestettä tappaa koiran?

Mikä tahansa määrä pakkasnestettä on vaarallista koirille, vaikka sitä esiintyisi laimennetussa vedessä, kuten lätäkössä. Vain ruokalusikallinen voi mahdollisesti olla kohtalokas.

Tappavan myrkyllinen määrä puhdasta etyleeniglykolia koiralla on n. 4 ml/kg.

Jos epäilet, että koirasi on juonut pakkasnestettä, ota välitön yhteys eläinlääkäriin.

Jos koirasi hoidetaan heti altistuksen jälkeen teho-osastolla, on hänellä paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä. 

Eloonjäämisaste on pieni, jos munuaiset ovat vahingoittuneet pahoin.

Mitkä ovat pakkasnestemyrkytyksen oireet koirilla?

Etyleeniglykoli imeytyy todella nopeasti elimistöön.

Muutamassa tunnissa se voi aiheuttaa vakavia munuaisvaurioita, joita on erittäin vaikea hoitaa.

Pakkasnestemyrkytyksessä on kolme vaihetta:

Vaihe 1:

30 minuuttia – 12 tuntia nauttimisen jälkeen, yleisimmin 1-3 tuntia nauttimisesta.

Koska etyleeniglykoli on alkoholi, on ensimmäinen merkki, jonka näet todennäköisesti heiluminen tai kaatuminen kuin koira olisi humalassa.

Koiralla esiintyy lisääntynyttä juomista ja virtsaamista.

Koira voi kuolata ja oksentaa.

Vaihe 2:

12–24 tuntia nauttimisen jälkeen

Koirasi näyttää toipuvan akuuteista oireista, koska keskushermosto-oireet kuten heiluminen ja kompuroiminen helpottavat.

Todellisuudessa kudostuho vain pahenee koko ajan, kun etyleeniglykoli tuhoaa munuaisia.

Oireina voidaan huomata 

– läähätystä

– tiheää hengitysfrekvenssiä

– tiheää tai hidastunutta sydämen sykettä

– aiemman sekavuuden takia huonon juomisen seurauksena sekä lisääntyneen diureesin eli nesteenpoiston takia vähentynyttä virtsaamista

– vakavaa depressiota

– alkavaa koomaan vaipumista

Vaihe 3:

36 tunnin kuluttua

Vakava akuutti munuaisten vajaatoiminta.

Oireita ovat

– ruokahaluttomuus

– ripuli

– kuolaaminen

– oksentaminen

– vakava kuivuminen

– munuaiskipu

– kohtaukset

– anuria eli kokonaan lakannut virtsaaminen

– romahdus

Kaikkien näiden oireiden ilmenemiseen kuluva aika voi vaihdella riippuen siitä, kuinka paljon koirasi on juonut pakkasnestettä.

Hoito pakkasnestemyrkytyksestä kärsivällä koirilla

Parasta on ajaa saman tien klinikalle.

Jos sinulla on vetyperoksidia kotona, voit koittaa nopeasti oksettaa koiran 15-30 min sisällä etyleeniglykolin nauttimisesta. 

2 ml/kg elopainoa, max. 50 ml per koira.

Lähde kuitenkin heti sen jälkeen ajamaan kohti eläinlääkäriasemaa. Mieluiten suurta sairaalaa, missä voidaan testaat onko veressä etyleeniglykolia, ja missä on mahdollisuudet ympärivuorokautiseen valvontaan.

Lääkehiili imee itseensä huonosti etyleeniglykolia, mutta jos sitä on kotona, anna sitä oksettamisen jälkeen ensiapuna niin paljoin kun sinulla vain on, 1-5 g/kg.

Klinikalla tutkitaan virtsanäyte ja verikoe.

Virtsassa voidaan havaita 3-8 tunnin kuluttua altistuksesta kalsiumoksalaattikiteitä.

Monohydraattikiteet ovat diagnostisia etyleeniglykolimyrkytykselle.

Virtsan pH laskee ja virtsa laimenee.

Perus verikokeissa saatetaan havaita korkeaa verensokeria ja koholla oleva kalsiumarvo.

Vasta 24-48 tuntia myöhemmin nousevat munuaisarvot urea ja crea.

Osassa isoista sairaaloista voidaan verestä tehdä pikatesti ja mitata veren etyleeniglykolipitoisuus.

Tämä voidaan kuitenkin tehdä vain, jos nauttimisesta on kulunut korkeintaan 9 tuntia.

Testi ei mittaa myrkyllisiä metaboliitteja, vain etyleeniglykolin olemassaolon.

Koiralle voidaan sairaalassa aloittaa suonensisäinen nestehoito.

Hänelle aloitetaan joko suonensisäinen etanolihoito tai vastalääke.

Etanoli estää etyleeniglykolia muuttumasta myrkyiksi.

Jos tässä onnistutaan, saadaan etyleeniglykoli poistettua elimistöstä ilman, että se ehtii tuhota kudoksia. 

Etanolin puoliintumisaika on nopea, joten se tulee annostella jatkuvana suonensisäisenä tiputuksena tai neljän tunnin välein, joskin suuret, ajoittaiset annokset voivat aiheuttaa hengityslamaa ja jatkuva nestehoito on suositeltavin metodi, jos etanoliin päädytään.

Etyleeniglykolimyrkytykselle on vastalääke nimeltä fomepitsoli (tunnetaan myös nimellä 4-MP eli 4-metyylipyratsoli fomepitsoli).

Se on kallista, mutta tehokasta, kun sitä annetaan koirille ensimmäisten 8-12 tunnin sisällä etyleeniglykolin nielemisestä.

Jos olet huolissasi, että koirasi on niellyt pakkasnestettä, ota yhteyttä eläinlääkäriisi mahdollisimman pian ja etsi 24/7 eläinlääkärisairaala missä hänet voidaan testata ja hoitaa.

Kuinka voin suojata koiraani jäätymisenestoaineen myrkytykseltä?

Tapaturmien ennaltaehkäisy on avainasemassa!

Jos käytät pakkasnestettä tai jotakin etyleeniglykolia sisältävää tuotetta, ole erittäin varovainen sen varastoinnissa ja käsittelyssä.

Jos sitä läikkyy yhtään, puhdista ja kuivaa alue välittömästi.

Älä päästä koiraasi nuuskimaan tai nuolemaan parkkipaikkoja tai autotalleja.

Älä päästä koiraa nuolemaan esimerkiksi bensa-asemien läheisyydessä olevia lätäköitä.

Älä ota koiraasi syksyllä mukaan veneen huoltoon venesatamaan, jos siellä käytetään pakkasnesteitä. Jos lemmikki on mukana, pidä hänet koko ajan lähettyvillä äläkä anna nuolla lätäköitä.

Onko etyleeniglykolipitoiselle pakkasnesteelle vaihtoehtoa?

Propyleeniglykolipakkasneste on kalliimpaa, mutta se on turvallista lemmikkieläimille sekä villieläimille, joten harkitse sen käyttöä.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

Lemmikin lämpöhalvaus – älä jätä koiraa kuumaan autoon!

Lemmikin lämpöhalvaus – älä jätä koiraa kuumaan autoon!

mennessä | tammi 27, 2021 | Ohjeet

eläinlääkäri-helsinki.

Lemmikin lämpöhalvaus

Miten lämpöhalvausta voi ennaltaehkäistä?

Ensinnäkin: ÄLÄ JÄTÄ KOIRAA YKSIN KUUMAAN AUTOON – HETKEKSIKÄÄN!

Toiseksi: jos koirasi on vanha, ylipainoinen, sydänvaivainen tai lyhytkuonoinen, ole helteellä (>20°C) tarkka. Koiraa ei saa juoksuttaa tai välttämättä edes lenkittää väkisin.

Koiraa ei kannata riehuttaa, jos hän ei ymmärrä rajojaan (pallo- tai keppihullu).

Lemmikkiä ei saa jättää aurinkoiseen paikkaan, mistä hän ei pääse itse varjoon.

Jos koirasi kuuluu riskiryhmään, ulkoilkaa aikaisin aamulla tai myöhään illalla, ei kuumimpaan aikaan.

Pidä aina saatavilla juomavettä, myös lenkeillä.

Lämpöhalvauksen oireet:

– nopea, raskas hengitys

– kiihtynyt pulssi ja sydämen lyöntitiheys

– voimakas väsymys

– lasittunut katse

– tummanpunaiset ikenet

– heikkous

– tajuttomuus

– >40°C rektaalilämpö

Osta koiralle nopea, elektroninen kuumemittari, millä voit tarvittaessa tarkastaa rektaalilämmön. Voidetta/liukastetta kuumemittarin päähän ja kuumemittarin pää koiran koosta riippuen 1-5 cm syvällä peräaukkoon. Normaali ruumiinlämpö on 37,5-38,5°C.

Lämpöhalvaus voi tulla erittäin nopeasti!

Se on hätätila, joka vaatii nopean hoidon tai se voi johtaa kuolemaan.

Lämpöhalvauksen havaitseminen varhaisessa vaiheessa ja sen oikea hoitaminen on välttämätöntä, jotta koiran toipuu. Lemmikin tilaa tulee tarkkailla tarkasti prosessin aikana.

Lämpöhalvauksen hoito:

Yritä jäähdyttää koiran vähitellen.

Kylmällä vedellä kasteltuja pyyhkeitä ohuesti karvoitetuille alueille: mahanalus, nivuset, kainalot sekä tassujen ympärille.

Pyyhkeitä voi laittaa niskaan, kunhan ne ahtauta hengitystä tai painavat märät pyyhkeet ahdista koiraa. 

Tassujen ympärillä oleviin pyyhkeisiin voi laittaa kuhunkin sisälle pienen jääpalan. Koko koiraa ei missään nimessä hoideta jäävedellä tai jäillä.

Kohdista viileä tuuletin kohti lemmikkiä.

Anna tarjolle viileää juomavettä.

Älä tipauta koiraa kokonaan kylmään veteen, tai suihkuta koko koira puutarhaletkulla, ettei elimistö mene shokkiin liian nopea kylmennys johda aivopaineen nousuun.

Lämmön tulee laskea alle 39°C.

Ota yhteys eläinlääkäriin ja kerro koiran oireista ja löydöksistä (yleisvointi, ikenet, ruumiinlämpö). Suunnitelkaa yhdessä pitääkö ajaa päivystykseen, jotta koira laitetaan tiputukseen.

Ennakointi on todella tärkeää ja yllä olevilla ohjeillamme hyvin mahdollista.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet