Kieltäytyykö kani tai marsu syömästä heinää tai syö sitä todella vähän?
Lemmikki kärsii todennäköisesti esimerkiksi hammaskivusta sekä mahdollisesti dysbioosista eli suoliston mikrobiston muutoksesta sekä mahdollisesti useista muistakin kivuliaista vaivoista. Hänet on hyvä tutkia klinikalla mahdollisimman pian!
Perustason tietoa marsun ja kanin ruokinnasta:
Sopivan heinän tulisi koostaa suurin osa kanin sekä marsun ruokavaliosta.
Tästä ei voi poiketa. Lainkaan. Ei kai ihminenkään kaurapuuroa syö, jos tarjolla on koko ajan pitsaa, burgereita ja karkkia, vaikka jälkimmäiset ovat epäterveellisempiä kuin kaurapuuro.
Terveellinen kuitupitoinen ruokavalio on umpisuolen toimintaa hyödyntävillä eläimillä, joiden hampaat kasvavat niiden koko elämän ajan, kuitenkin paljon tärkeämpää, kuin ihmisillä. Lisäksi meillä ihmisillä on velvollisuus huolehtia lemmikeiksi ottamistamme eläimistä ja tarjota niille paras mahdollinen elämä, johon kuuluu lajinomainen ravinto sekä liikuntamahdollisuudet ja lajitoverien seura.
Hyvälaatuisia heinäpohjaisia pellettejä tulee tarjota päivässä max. 1 rkl per marsu, kanille korkeintaan 2 rkl.
Tuoreita vihanneksia voi tarjota marsulle vuorokaudessa esim. seuraavasti:
- tulitikkuaskin kokoinen pala paprikaa
- 1-2 cm leveä kiekko kurkkua
- 1-3 cm pala porkkanaa riippuen porkkanan paksuudesta
- salaattia muutama salaatinlehti
- pari oksaa persiljaa
Lisäksi marsulle tulee tarjota päivittäin c-vitamiinilisää, mieluiten lisättynä tuoreruuan päälle, ei veteen sekoitettuna.
Kanille annokset ovat hivenen suurempia riippuen kanirodusta eli kanin koosta.
Kani ja marsu eivät kaipaa hedelmiä ja jos annetaan esim. omenaa tai viinirypälettä, tapahtuu tämä vain muutaman kerran viikossa ja määrät ovat esim. ½ viinirypäle tai 1×1 cm pala omenaa.
Kani ja marsu eivät kaipaa lainkaan leipää.
Kani ja marsu eivät kaipaa niille tehtyjä suklaanappeja tms. roskaa.
Tuoretta vettä tulee aina olla tarjolla.
Retrogaardi
Myslisekoituksia tai jyväpitoisia hunajatikkuja tms. ei tule antaa kaneille tai marsuille lainkaan.
Niiden sisältämät jyvät ovat liian kovia kanien ja marsujen hampaille eikä niiden pureskelussa toteudu lajeille luontainen jauhava sivuttaisliike, vaan niitä purraan kohtisuoraa, kuten me ihmiset puremme. Tämä ei ole kaneille ja marsuille luontainen tapa pureskella ruokaansa ja liiallinen paine johtaa hammasjuurien liialliseen paineistumiseen ja retrograadiin kasvuun eli siihen, että hammas ei kasva ulospäin vaan kasvaa sisäänpäin.
Sisäänpäin kasvanut juuri voi yläleuassa tulla ulos nenäontelosta tai silmän takaa johtaen paiseeseen luussa tai alaleuassa se voi kasvaa ulos alaleuasta johtaen paiseeseen leuan alla. Yläleuan hampaiden juurten retrograadi kasvu johtaa usein myös kyyneltiehyen vinoon kasvamiseen ja silmävaivoihin. Yläleuan hampaiden juurten retrograadi kasvu johtaa usein myös sisäkorvaongelmiin ja saattaa vaatia isojakin leikkauksia.
Eläinlääkärin tekemät tutkimukset
Kun asiakas ilmoittaa, että hänen kaninsa tai marsunsa kieltäytyy syömästä heinää tai ”ei pidä heinästä”, on syytä tutkia lemmikin ruokavaliota ja koko eläin huolella.
Lisäksi lemmikin hampaat tulee tutkia huolella. Tässä ei missään nimessä riitä etuhampaiden nopea vilkaisu. Takahampaiden tutkiminen hereillä olevalla eläimellä ei myöskään riitä.
Jos kani tai marsu kieltäytyy syömästä heinää, tulee hänet tutkia rauhoituksessa ja ottaa hyvät kallon röntgenkuvat. Kuvia otetaan ainakin neljä. Ohjeita mm. täällä.
Heinän syömisestä kieltäytymisen lääketieteelliset syyt ovat yleisimpiä syitä. Ne kaikki aiheuttavat lemmikille kipua ja kärsimystä ja niiden ehkäisy lajinomaisen ruokavalion avulla on oleellisin ja helpoin toimi.
Yleisimmät syyt heinästä kieltäytymiselle
Joitakin yleisiä syitä kieltäytyä syömästä heinää ovat:
- Hammaskipu
Synnynnäinen tai hankittu hammassairaus voi johtaa heinän syömisen huonoon hyväksymiseen tai siitä kokonaan kieltäytymiseen. Yleisimmin tämä johtuu joko suun alueen kivusta tai toiminnallisesta kyvyttömyydestä pureskella heinää eli kovaa, kuitupitoista ruokaa.
Muita hammassairauksien merkkejä ovat erilaiset kliiniset oireet, jotka liittyvät huonoon suun toimivuuteen:
- Oire voi olla epäpuhdas turkki
- Kaasuuntuminen
- Silmävuotoa ja silmän alueen turvotusta ja kyyneltiehyen toimimattomuutta esiintyä.
- Kasvojen turvotusta ja epäsymmetriaa voidaan havaita (Varga, 2014).
2. Suolistomikrobiston epätasapaino eli dysbioosi
Dysbioosi johtaa mm. seuraaviin oireisiin:
- kaasuuntuminen, joka yleisimmin ilmenee voimakkaana kipuna ja eläimen vaisuutena ja vetäytymisenä
- muuttuneet kuten pehmeät ulosteet
Pehmeiden ulosteiden kohdalla ensimmäinen huomioitava on varmistaa, että lemmikin omistaja ei tunnista kaekotrofeja väärin: satunnainen syömättä jäänyt pehmeä umpisuolipapana eli kaekotrofi ei välttämättä ole huolenaihe. Useiden syömättä jääneiden umpisuolipapanoiden merkittävästi lisääntynyt esiintyminen vaatii lääketieteellistä tutkimusta.
Umpisuolen dysbioosi eli mikrobiston epätasapaino voi johtaa epänormaaliin kakan rakenteeseen kuten pehmeä rakenne, epämiellyttävä haju, todella pienet papanat tai epämuodostuneet kuten liian isot ”lihapullapapanat”.
Umpisuolen dysbioosi on patogeenisten eli huonojen/vaarallisten bakteerien liikakasvu. Bakteerilajeja, kuten Clostridium spp. ja Escherichia colia esiintyy normaalisti vain pieniä määriä kanin umpisuolessa (Cheeke et ai., 1987; Fekete 1989). Clostridium spiriformen leviäminen voi johtaa enterotoksemiaan eli myrkytystilaan, koska ne tuottavat toksiinia eli myrkkyjä (Boriello ja Carman, 1983; Peeters et ai, 1986). Enterotokseemiset kanit masentuvat ja ovat anorektisia eli syömättömiä. Pehmeä uloste voi kehittyä ripuliksi (joka voi olla limaista ja/tai veristä). Kanit ovat usein melko nopeasti alilämpöisiä eli hypotermistä ja voivat kuolla 24–48 tunnin kuluessa (Oglesbee ja Lord, 2021).
Dysbioosista voit lukea lisää täältä.
3. Huonolaatuinen heinä
Heinässä tulee olla raikas ja ruohoinen tuoksu.
Heinää säilytetään viileässä, kuivassa paikassa.
Väärin säilytetyllä heinällä voi olla ummehtunut tai vanhentunut haju, mikä on epämiellyttävää. Liialliselle kosteudelle alttiina oleva heinä voi myös edistää sienten, erityisesti Aspergillus spp.:n, kasvua, mikä johtaa aflatoksiinien eli myrkkyjen kehittymiseen (Krishna et al, 1991; Ceniti et al, 2021).
Kaneille ja marsuille tarjottavan heinän tulee olla seos kaikista kasvin maanpäällisistä komponenteista, mukaan lukien varret, lehdet ja siemenpäät; pääosin varresta koostuva tai ”olkimaiselta” näyttävä heinä on vähemmän maukasta ja vähemmän ravitsevaa.
4. Valmiiden elintarvikkeiden kuten jyväseosten ja pellettien liiallinen tarjonta
Kanien ja marsujen umpi- ja paksusuoli toimivat ”käymiskammioina” ja kuitupitoisen ruoan maitohappokäymisen avulla toimivana ”hapattamona”. Nämä eläimet ovat yleensä valikoivia syöjiä ja suosivat elintarvikkeita, joissa on paljon yksinkertaisia hiilihydraatteja ja rasvaa tai runsaasti proteiinia (Guiterrez ja Bozinovic, 1998; Wolf et al, 2003; Carpenter et al, 2012; Donnelly ja Vella, 2021; Quesenberry et al, 2021). Tämä taas ei aidosti ole hyväksi heidän elimistölleen, mutta eiväthän he sitä tiedä.
”Valmisruokien” tarjoaminen johtaa riittämättömään heinän saantiin ja siten ravintokuidun riittämättömyyteen. Pääasiassa näistä elintarvikkeista koostuvan ruokavalion nauttiminen edistää mahasuolikanavan tulehduksia, hammassairauksia ja liikalihavuutta (Harcourt-Brown, 1996). Marsut eivät todennäköisesti valitse riittävästi C-vitamiinia sisältäviä ruokia, mikä altistaa ne keripukin kehittymiselle (Pignon ja Mayer, 2021).