Punkit (Ixodes ricinus) ovat pieniä verta imeviä hämähäkkieläimiä, jotka elävät kasveissa ja eläimissä. Punkeista puhutaan suomen kielessä myös puutiaisina, ja ne kuuluvat loiseläimiin. Punkkien puremat saattavat olla vaarallisia, sillä ne voivat levittää sairauksia, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Taudin levittämistä varten punkkien täytyy olla itse infektoituneita näillä taudeilla. Punkit voivat levittää tauteja ympäri vuoden, joten punkkien torjunta ja säännöllisiä punkkitarkastuksia kannattaa tehdä myös vuoden ympäri.
Punkit ovat Suomessa aktiivisia pääsääntöisesti keväästä syksyyn, kun ulkolämpötila on yli 5 celsiusasteen. Punkit aktivoituvat huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja niitä havaitaan aina syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka, kunnes ensimmäiset pakkaset saapuvat. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten metsissä, pensaikoissa, niityillä ja puistoissa.
Suojautuminen ja punkinpurema
Punkkeja vastaan on hyvä suojautua käyttämällä esimerkiksi pitkiä housuja ja paitoja, jos kulkee paljon metsissä ja niityillä. Myös hyönteis- ja punkkikarkoitteista voi olla hyötyä, etenkin eläimillä. Lemmikkien keho, kuten myös oma keho on syytä tarkistaa päivittäin, jotta punkit havaitaan mahdollisimman nopeasti. Mitä pidempään punkki on kiinni ihossa, sitä suurempi riski on, että punkki voi tartuttaa mahdollista tautia.
Jos punkki on päässyt puremaan, tulee se poistaa välittömästi mieluiten punkkipihtejä hyödyntäen. Punkin päähän tulee tarttua mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää punkki hitaasti ja tasaisesti ulos ihosta. Puremakohta puhdistetaan ja sitä seurataan muutaman päivän ajan mahdollisten tulehdusoireiden varalta. Punkin poistamisesta voi lukea myös täältä.
Jos punkin pureman jälkeen ilmenee oireita kuten ihottumaa tai kuumeilua tai muita oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon mahdollisimman pian. Borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Sama pätee lemmikkeihin. Jos eläin oireilee punkinpureman jälkeen, tulee ehdottomasti ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Punkin puremasta taudin siirtyminen pureman kohteeseen vaihtelee taudin tyypistä riippuen. Esimerkiksi borrelioosia aiheuttava bakteeri siirtyy punkin syljestä puremakohtaan yleensä vasta noin vuorokauden kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume tarttuu yleensä nopeammin, noin 15 minuutin kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume on verrattain harvinainen sairaus Suomessa, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vuosittain ilmoitetaan noin 20-70 uutta tartuntatapausta.
Punkit voivat purra myös tassuihin. Huolellinen punkkitarkastus onkin hyvin tärkeää.
Punkkikarkotteet
Lemmikkien punkkikarkotteet sisältävät yleensä yhtä tai useampaa seuraavista aineista: fiproniili, permetriini, pyretroideja, imidaklopridi, selamektiini ja fluralaneeri. Nämä aineet toimivat eri tavoin, mutta yleisesti ottaen niiden tarkoituksena on torjua punkkeja ja muita hyönteisiä.
Fiproniili, pyretroidit ja permetriini ovat hermosolujen toimintaa estäviä aineita ja lopulta aiheuttavat punkin kuoleman. Myös hyönteismyrkky imidaklopridi ja punkkikarkotteista käytettävä selamektiini vaikuttavat punkin hermostoon. Fluralaneeri taas estää punkkien kehitystä ja lisääntymistä.
Punkkikarkotteet toimivat yleensä nopeasti, mutta niiden teho voi vaihdella eri aineiden ja valmisteiden välillä. Useimmat punkkikarkotteet on levitettävä suoraan eläimen iholle, jotta ne voivat imeytyä tehokkaasti. Joissakin tapauksissa karkotteet voivat myös olla pillereitä tai muita suun kautta annettavia lääkkeitä.
Punkkikarkotteiden haittoja
Punkkien torjunta-aineet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia sekä eläimille että ihmisille, jos niitä käytetään väärin tai liikaa. Haittavaikutukset voivat vaihdella lievästä ärsytyksestä ja kutinasta vakaviin terveysongelmiin. Siksi on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain suositeltuja määriä.
Eläimissä havaittuja punkkikarkotteista aiheutuneita haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihoärsytys, allergiset reaktiot, väsymys, heikkous, huimaus ja vatsavaivat. Joillekin eläimille torjunta-aineet voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ihmisillä haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihon ärsytys ja allergiset reaktiot, hengitysvaikeudet, päänsärky ja huimaus. Jos eläimellä tai ihmisellä esiintyy haittavaikutuksia punkkikarkotteiden käytön jälkeen, on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin tai eläinlääkäriin.