Allergia on immuunijärjestelmän liiallinen reaktio tiettyihin normaalisti vaarattomiin aineisiin, kuten esimerkiksi siitepölyyn, eläinten hilseeseen tai ruoka-aineisiin. Tämä reaktio aiheuttaa tyypillisesti oireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista, silmien kutinaa, ihottumaa, hengenahdistusta tai vatsavaivoja. Allergia voi olla perinnöllinen tai se voi kehittyä elämän aikana eri asioille altistumisen myötä.
Allergia ja yliherkkyys ovat samankaltaisia, mutta allergia on tarkempi käsite ja se kuvaa immuunijärjestelmän reaktiota tiettyyn aineeseen, kun taas yliherkkyys voi kuvata laajemmin erilaisia ei-immunologisia reaktioita. Voit lukea lisää allergioiden ja yliherkkyyksien eroista täältä.
Eläinten allergiat
Eläimet voivat olla allergisia siitepölylle, samalla tavalla kuin ihmisetkin. Eläinten allergiset oireet voivat ilmetä esimerkiksi ihon kutiamisena, punoituksena ja tulehduksena, hengitysvaikeuksina, aivasteluna, silmien kutinana ja vuotona sekä korvakäytävien tulehduksina. Eläimet voivat olla allergisia eri kasvilajeille, kuten heinille, koivulle, tammelle, pajuille, ruohoille ja rikkakasveille.
Siitepölyn lisäksi eläimet voivat olla allergisia myös muille eläimille. Esimerkiksi kissojen on havaittu olevan allergisia mm. koirien, hamsterien ja jyrsijöiden hilseelle, höyhenille ja pölylle. Koirat taas voivat olla allergisia muiden koirien, kissojen, hevosten ja lehmien hilseelle sekä punkin puremalle.
Eläinten eri allergioiden yleisyys vaihtelee eläinlajin ja alueen mukaan. Esimerkiksi kissojen arvioidaan olevan yleisesti useammin allergisia kuin koirien. Lisäksi joillakin alueilla on allergioiden esiintyvyys suurempaa kuin toisilla. Monilla allergikoilla oireet voivat olla lieviä ja ne saattavat jäädä huomaamatta, mikä vaikeuttaa allergioiden määrän arvioimista. Eläinten allergiaoireet voivat muistuttaa monia muita sairauksia, joten oikean diagnoosin tekeminen vaatii usein eläinlääkärin tekemän perusteellisen tutkimuksen.
Siitepölyallergian kriittiset ajat Suomessa
Suomessa siitepölykausi alkaa yleensä keväällä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää aina heinäkuun loppupuolelle asti. Osalla kasveista siitepölykausi voi kestää jopa elo-syyskuun vaihteeseen. Pahimmillaan siitepölykausi Suomessa on yleensä kesäkuun alussa, jolloin erityisesti heinä- ja koivupuiden siitepölyä on runsaasti ilmassa.
Siitepölyä vapautuu ilmaan, kun kasvit kukkivat ja niiden siitepöly leviää tuulen mukana. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää siitepölyn vapautumista, kun taas sade vähentää siitepölyn määrää ilmassa. Myös kasvupaikka vaikuttaa siitepölyn määrään, esimerkiksi metsäisillä alueilla siitepölymäärät ovat yleensä pienemmät kuin kaupunkialueilla.
Suomessa eniten allergisoivia kasveja ovat koivu, timotei, nurminata, erilaiset heinät ja pujo. Koivun siitepölykausi alkaa yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää noin kuukauden. Timotein siitepölykausi alkaa pääsääntöisesti heinäkuun alussa ja nurminadan heinäkuun lopussa. Muiden heinäkasvien, kuten heinän ja pujon siitepölykausi kestää heinä-elokuun vaihteesta syyskuun alkuun. Ilmastonmuutoksen myötä siitepölykauden alkamisajankohta ja kesto voivat vaihdella hieman vuosittain.
Siitepöly voi aiheuttaa myös eläimille allergioita.
Mitkä tekijät vaikuttavat eläinten allergioiden muodostumiseen?
Eläinten allergioiden muodostumiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, ympäristötekijät, altistuminen allergeeneille ja immuunijärjestelmän toiminta. Eläin voi periä tiettyjä geenivariantteja, jotka lisäävät allergian riskiä. Toisaalta eläin saattaa elinympäristössään altistua esimerkiksi ilmansaasteille tai homeelle, jotka taas heikentävät eläimen immuunijärjestelmän toimintaa ja altistavat allergeeneille. Immuunijärjestelmä voi heikentyä myös ihoon tai ruokaan liittyvien allergeenien kautta. Terve immuunijärjestelmä on tärkeä, sillä pääsääntöisesti allergiareaktiot tapahtuvat silloin, kun elimistön puolustusmekanismi reagoi liian voimakkaasti tiettyyn allergeeniin.
Eläinten jalostus voi vaikuttaa joidenkin allergioiden syntymiseen ja esiintyvyyteen. Esimerkiksi tiettyjen koirarotujen kohdalla on havaittu enemmän allergioita joissakin linjoissa. Allergioiden esiintyvyyttä on saatu myös pienemmäksi tasokkaalla jalostustyöllä.
Allergian monimutkaiset synty- ja kehittymismekanismit kuitenkin rajoittavat jalostustyön mahdollisuuksia allergioiden hallinnassa. Useat tekijät vaikuttavat allergiaoireisiin, ja vaikka jalostuksella voidaan pyrkiä vähentämään allergian esiintyvyyttä, on yksilön alttius allergioille kuitenkin monimutkainen ja monitekijäinen. Allergioiden muodostumiseen ei ole yhtä selkeää ratkaisua.
Hoito
Allergioiden hoito riippuu allergian vakavuudesta ja oireiden luonteesta. Hoitokeinot voivat sisältää lääkitystä, kuten antihistamiineja, kortikosteroideja tai immunoterapiaa (eli desensibilisaatiota). Immunoterapiassa eläimelle annetaan pieniä annoksia allergeeneja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että eläimen immuunijärjestelmä tottuu allergeeneihin ja lopettaa yliherkän reaktion.
Allergioiden hoidossa voidaan käyttää myös muita hoitomuotoja, kuten ruokavalion muutoksia, hygieniatoimenpiteitä tai ympäristön muutoksia. On tärkeää, että eläinlääkäri arvioi eläimen tilan ja suosittelee sopivia hoitovaihtoehtoja.