Lannerangan alueelta taaksepäin kulkevia hermojuuria kutsutaan cauda equinaksi (selkäytimen hännäksi). Degeneratiiviset muutokset eli rappeumamuutokset johtavat lumbosakraalistenoosiin. Lumbosakraalistenoosi on selkärangankanavan tai nikamaväliaukon ahtauma. Lumbosakraalistenoos johtaa selkäydinhermojen puristumiseen ja sen seurauksena voimakkaaseen kipuun.
Cauda equina on tuskallinen neurologinen tila, joka on erityisen yleinen suurilla, keski-ikäisillä koirilla. Tyyppirotu on saksanpaimenkoira. Cauda equina-oireyhtymässä havaitaan myös hermopuutoksia.
LUMBOSAKRAALISTENOOSIN TAI CAUDA EQUINAN OIREET
Koirien lumbosakraalistenoosi ja sen oireet ovat hyvin samanlaiset kuin ihmisillä.
Cauda equina -oireyhtymää sairastavat koirat kärsivät pääasiassa kivusta.
Tyypillisesti sairastuneet koirat oireilevat seuraavasti:
- ovat vähemmän aktiivisia
- eivät halua hypätä
- osoittavat kipua epämääräisesti takaraajoissa / lonkkien alueella
- osoittavat kipua lumbosakraalialueen eli ristiluuliitoksen alueen tunnustelussa
- takaraajojen liikerata on suppeampi
- saattavat seistä jalat enemmän ruumiin alla, keskiselkä köyryssä.
- Esimerkkikuva 33-4: https://veteriankey.com/lumbosacral-spine/
- saattavat seistä alaselkä pikkasen köyryllä
- voivat ontua
Jos selkäytimessä on hermokompressiosta eli ”lytyssä olevia hermoja”, on kyseessä Cauda equina-oireyhtymä. Silloin havaitaan myös neurologisista puutteista. Tällöin potilaat esim. raahaavat toista tai molempia takaraajoja, jolloin kynnet tai jopa tassujen anturanpohjat voivat kulua epätasaisesti.
Muita oireita pitkälle edenneessä tai vakavassa cauda equinassa:
Neurologisen vajaatoiminnan laajuudesta riippuen voidaan havaita jopa hännän heikentynyttä toimimista eli häntä voi olla veltto.
Jotkut koirat myös jättävät tosien takaraajan käytön miltei kokonaan pois ja pitävät sen koukussa (juuriärsytysoireyhtymä).
Vakavissa tapauksissa voi esiintyä virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyttömyyttä.
Tyypillisesti oireet ilmaantuvat, kun selkärangan hännän alue on kuormitettu, eli seisoessa, kiivetessä portaita tai hypätessä (esim. auto, sohva).
Yleensä ontuminen tulee selvemmäksi pitkäaikaisessa rasituksessa.
Saksan paimenkoirilla on tyypillisesti selkäongelmia.
DIAGNOOSI
Klinikalla tehdään ensin neurologinen tutkimus.
Oireiden avulla lokalisaation paikallistaminen.
Seuraavat oireet viittaavat vahingoittuneisiin selkäydinhermoihin:
- Patellarefleksin pseudohyperrefleksia: N. femoralis L4-L6
- Vähentynyt tibialis cranialis -refleksi, koukistusrefleksi ja gastrocnemius-refleksi, heikentynyt proprioseptio, lihasatrofia: iskiashermo, L6-S1
- Virtsankarkailu: N. pelvinus ja Nn. sacrales, S1-S3
- Vähentynyt perineaalinen refleksi, virtsan ja ulosteen pidätyskyky: S1-S3
- Hännän hypotonia: Nn. caudales, cd1-cd5
Sen jälkeen voidaan alaselästä ottaa röntgenkuvia.
Seuraavat muutokset voidaan mahdollisesti havaita röntgenkuvissa:
- pienentynyt tai romahtanut nikamaväli L7-S1
- ventraalinen tai lateraalinen spondyloosi
- skleroosia nikamien päätylevyissä
- ristiluun ventraalinen subluksaatio suhteessa seitsemänteen lannenikamaan
- ristiluun katto ulottuu seitsemännen lannenikaman kaudaalikaaren alle.
Tavanomaisissa röntgentutkimuksissa ei voida näyttää selkäydinhermoja eikä välilevymateriaalia havaita kunnolla, ellei se ole varsin kalkkeutunutta.
Tästä syystä diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan useimmiten CT- tai magneettikuvat.
Selkäytimessä havaitaan tällöin mm.
- välilevyn pullistuminen
- hermokudoksen tai välilevyn luiskahdus
- epiduraalirasvan väheneminen
HOITO:
Saatavilla on konservatiivisia ja kirurgisia vaihtoehtoja, joita täydentävät toimenpiteet, kuten painonpudotus (tarvittaessa), fysioterapia sekä tulehdus- ja (hermo-)kipulääkkeiden käyttö.
Hoitovaihteohdoista kannattaa keskustella lisää eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkäri voi myös tehdä lähetteen eläinfysioterapeutille. Fyssarit saavat usein melko lailla ihmeitä aikaan, eikä leikkausta kannata pitää ensisijaisena toimena, vaan kuntoutusta ja kivunhallintaa.
ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ:
Välimuotoisen lanne-ristinikaman tiedetään olevan yhteydessä cauda equina -oireyhtymän, lonkan
kasvuhäiriön ja lumbosakraalistenoosin kanssa.