Koiran atopia eli atooppinen dermatiitti sekä koiran allergiat

koiran atopia ja allergia kulkevat usein käsikädessä. Atooppisen koiran tilanteen kartoitus vaatii paljon työtä ja terveydentilan ylläpitäminen paljon huolenpitoa ja tämä tietää tietenkin erinäisten tukivalmisteiden ja tukitoimien myötä rahanmenoa. Tilanne kannattaa kartoittaa oikeaoppisesti ja panostaa hoitotoimiin, jotta vältytään jatkuvilta ongelmilta ja eläinlääkärikäynneiltä, saati toistuvilta (turhilta) antibioottikuureilta.

Taustatietoja koiran atopiasta

Koiran atopian ja allergian etiologia eli kehittymismekanismi on vielä hivenen epäselvä.

Taustalla on monta vaikuttavaa tekijää: genetiikka, ympäristö, ruoka-aineallergia, suolen limakalvon vastustuskyvyn heikkous ja suolen lisääntynyt läpäisevyys.

Ympäristön osuutta pohditaan ihmisten lääketieteessä paljon, sillä kehittyneissä maissa atooppisen dermatiitin ja astman esiintyminen on kolminkertaistunut viimeisen kolmen sukupolven aikana, kun ympäristön ja ruuan hygieniataso on parantunut.

Myös koiria koskevissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä kodin siisteystason ja urbaanin asuinympäristön ja atopian yleistymisen välillä.

Atopian kehittymiseen vaaditaan geneettinen predispositio.

Yleisiä rotuja mm. saksanpaimenkoira, cockerspanieli, westie eli valkoinen länsiylämaanterrieri, kultainen noutaja, labradorinnoutaja, ranskanbulldoggi, englanninbulldoggi, mopsi, bokseri, dalmatiankoira, shar-pei.

Kun geneettinen alttius on olemassa ja sen sekä ulkoisten tekijöiden johdosta ihon ja limakalvojen suojamekanismi on rikki -> allergeenit aiheuttavat herkistymistä ja IgE vasta-aineet sille allergeenille kehittyvät eli seuraavassa altistumisessa reaktio on nopeampi.

Toinen herkistyminen -> elimistö tietää jo ensimmäisestä kontaktista kehittyneiden IgE vasta-aineiden avulla, että tälle proteiinille/glykoproteiinille kuuluu reagoida tulehduksella -> tulehdus -> lisää ihovaurioita -> kutinaa ja raapimista -> lisää tulehdusta -> kierre on valmis.

Mille koira reagoi allergisesti?

Totaaliallergeenit globaalisti: allergisoituminen kirpun syljelle eli Flea Allergy dermatitis (FAD) (49%), atooppinen dermatiitti (30%), ruoka-aineallergiat eli Adverse Food Reaction (AFR) (15%), muu (6%).

20-30 %lla potilaista on sekä ruoka-aineallergia, että atooppinen dermatiitti.

Suomessa ei ole (vielä) koirakirppua ja siten kirppuongelmaa, kuin esimerkiksi Amerikassa, saati kehittyvissä maissa. FAD on Pohjoismaissa erittäin harvinainen kutinan tai muun allergisen oireilun aiheuttaja. Näin ollen meillä voi päätellä suurimman osan toistuvista iho-, tassu- ja korvaongelmaisista koirista olevan atoopikkoja.

Allergeeni on aina proteiini tai glykoproteiini. Jopa ympäristöallergeeneissä kuten siitepölyissä proteiini tai glykoproteiini on se laukaiseva tekijä.

Allergeenit, joita meillä suomessa ilmenee, ovat ruoka-aineiden lisäksi pölypunkit, jauho- ja varastopunkit, siitepölyt sekä erilaiset homeet. Myös ihon normaaleille hiivasienille voi herkistyä.

Koiran atopian oireet:

Ensimmäiset oireet ilmenevät jo nuorena.

Yleisimmin oireilu alkaa 6 kuukauden ikäisestä 3 vuotiaalla koiralla.

Iho-ongelmat ilmenevät tyypillisesti seuraavilla alueilla: korvat, leuka, suupielet, kuono, silmänympärykset, kaulan alapinta, kainalot, nivuset, mahanalus, raajojen etupinnat, tassut.

Yleisin oire on kutina yllä mainituissa kohdissa.

Myös punoitus ja näppylät ovat yleisiä, joskin voivat johtua automutilaatiosta eli itsensä vahingoittamisesta, kun kutiseva koira on raapinut ja nuollut itseään.

Sekundääri-infektioita aiheuttavat mm. stafylokokki-bakteerit ja malassezia-hiiva.

Yleisimmin oireilu on ympärivuotista.

Jos allergisoitumisen ovat aiheuttaneet esimerkiksi siitepölyt, voi oireilu pahentua keväällä ja kesällä.

Jos koira taasen oireilee etenkin sisätiloissa ja oireilee siellä esiintyvien pölypunkkien takia, voi oireilu helpottaa mökkikaudella, kun ulkoillaan paljon.

Usein allergisella tai atoopisella koiralla ilmenee myös mahasuolikanavan oireilua, kuten löysiä ja haisevia ulosteita, koliittia eli paksusuolen tulehdusta sekä refluksia.

Ylös tulevien vatsahappojen eli refluksin oireita:

• toistuvaa huulten lipomista
• mässyttämistä
• kuolaamista
• nieleskelyä
• mahakipuilua (rukousasento venyttää etuvatsaa tai koira on selkä köyryssä kivusta, vetäytyy)
• jopa mahdollista sierainvuotoa (hapot nousevat suuhun ja nenään asti)
• kaivamista
• tassujen ja lattioiden ja seinien jne. nuolemista.

Koiran atopian diagnostiikka

Yhtä oikeaa testiä ei ole. Atopiadiagnoosiin päädytään poissulkumetodilla. Siinä voidaan käyttää esim. Favrot’s criteria poissulkumetodia. Alla modifioitu yhteenveto siitä.

Koiran atopiaa voidaan vahvasti epäillä, jos moni näistä asioista toteutuu

– oireilu alkaa alle 3-vuotiaan

– koira asuu pääosin sisätiloissa

– kutina vastaa kortisoniin eli helpottaa sillä

– kun kutina alkaa, ei ihossa havaita valtavia määriä bakteereja tai hiivoja

– oireilukohtia ovat etenkin etutassut/-jalat sekä korvat (ei korvanlehdet reunat ja kärjet)

Toistuvilla korva- tai ihotulehduksilla oireilevan koiran oireilun syiden poissulkumetodilla suljetaan pois:

• ruoka-aineallergia
• ulkoloiset (nuorella koiralla eritoten sikaripunkki sekä kapi)
• pyoderma eli märkäinen bakteeriperäinen ihotulehdus
• malassezia-hiivojen liikakasvu
• kontaktiallergia (lateksinen lelu jos oireilua kuonossa/etujaloissa, shampoo, voide, peti jossa voimakkaat palotorjunta-aineet, luonnonmateriaalimatot tai -lelut jne.)
• mahdollisesti systeemisairaudet (mm. kilpirauhasongelmat, lisämunuaisen kuorikerroksen tai aivolisäkkeen ongelmat eli Addisonin tai Cushingin sairaus).

Ruoka-aineallergiat

Ruoka-aineallergian diagnosoimisessa ns. Gold standard ja ainoa keino todentaa niitä on tiukka ja oikeaoppinen eliminaatiodieetti.

Eläinlääkäri antaa ohjeet tähän.

Ruoka-aineallergioiden prevalenssi eli esiintymistiheys on 15 % iho-oireisista lemmikeistä, mutta siitä huolimatta on tärkeää poissulkea ne heti diagnostiikan alussa, sillä 20-30 %lla potilaista on sekä ruoka-aineallergia, että atooppinen dermatiitti.

Koirat reagoivat allergisesti proteiinille tai glykoproteiinille.

Koirien yleisimmät allergian aiheuttajat tämän hetken tietämyksellä:

• nauta 32%
• maitotuotteet 18%
• kana 15%
• vehnä 13%
• kanamuna 7%
• soija 5%
• lammas 5%.

HUOM.

Monissa koiranruuissa käytetään markkinointikikkana sanoja vehnätön ja viljaton.

Tämä on onnistunutta, mutta täysin 90-luvun tapa toimia ja ihan väärää ja kuluttajaa harhaan johtavaa markkinointia. Nykytietämyksellä proteiinit ovat se ongelma.

Vehnäallergia on iho-oireisilla koirilla loppupeleissä harvinainen.

Korva- ja iho-oireinen koira -> 15%lla on ruoka-aineallergia, joista 13%lla allergiaa aiheuttaa vehnä -> kokonaispopulaatiosta korva- tai iho-oireisia koiria 2,25%lla on vehnäallergia.

Maissi, riisi, ohra sekä durra eli muut viljat ovat nykytietämyksen ja tilastojen mukaan häviävän havinaisia allergian aiheuttajia, eli ruuan ei tarvitse olla viljaton.

Vehnätönkin on tilastojen näkökulmassa usein tarpeeton ja huomiota tulisi kiinnittää ennemmin ruuan proteiininlähteeseen.

BARF ruokavalio eli raaka liha ei ole atoopikolle tai allergikolle yhtään sen parempi ruoka, kuin valmisruuat.

Jos ruuassa on proteiininlähde, mille koira reagoi allergisesti, on se aina huono homma, aivan sama onko se raaka vai keitetty vain grillattu vai kuivamuonassa. Raa-assa lihassa on kuitenkin aina suurempi bakteeripitoisuus.*

*Raw Meat-Based Diets in Dogs and Cats

Ruokaviraston kannanottoja, sekä täällä. 

USAN vastine Suomen Ruokavirastolle, FDS

Jos koiran mahasuolikanava on joka tapauksessa ”rikki” ja jatkuvasa tulehdustilassa väärän ruuan vuoksi, pääsevät patogeenit kuten kamfylobakteerit, listeria tai salmonella nopeammin koiran heikentyneen suoliston kautta verenkiertoon heikentäen koko elimistöä.

Kuivaruuassa on varasto- ja jauhopunkkeja

Huomioi kuivaruokaa syötettäessä kuitenkin varasto- ja jauhopunkit, joita on kuivissa raaka-aineissa. Allergisoituminen niille voidaan tutkia alla mainituilla verikokeella.

Eläinlääkäri Eva Kaistin tietämyksen mukaan (tilanne 06/2020 mukaan) Royal Canin ja Hill’s allergia (!) kuivamuonissa (Hypoallergenic, Anallergenic tai z/d tai z/d ultra) ei pitäisi olla kyseisiä punkkeja.

Valmisruuissa, joita ei valmisteta tiukoin kontrolloiduissa olosuhteissa (kontaminaatio samoissa tiloissa valmistetuista muista ruuista) ja/tai joiden raaka-aineita ei ole hydrolysoitu*, voi olla jauho- ja varastopunkkeja. Samaten miltei kaikissa kuivissa elintarvikkeissa, mitä kotona säilytämme, on kyseisiä punkkeja. Jos koiranruoka säilytetään poissa keittiöstä esim. vaatehuoneessa, varastossa tms., ei niihin tule keittiön kuivista elintarvikkeista (mausteet, leseet, jauhot, murot, riisit jne.) punkkeja. Se, että kuivaruuan pakastaa tai kaataa päälle kiehuvaa vettä, ei auta mitään. Koiran elimistön mielestä punkki on punkki, elossa tai pakastettuna tai höyrytettynä tai voissa paistettuna.

* ruuan hydrolysointi on valmistusprosessi, jossa proteiinit pilkotaan niin pieniksi, ettei elimistö ymmärrä mitä ne ovat eikä ymmärrä reagoida niihin allergisesti, vaikka olisi jo herkistynyt juuri niille proteiineille.

Kissojen yleisimmät allergian aiheuttajat:

Nauta 29%, maitotuotteet 29%, kala 23%.

Mielenkiintoisia ja tulevaisuudessa huomion arvoisia ovat myös ristireaktiot.

Ristireaktiot:

Ihmisillä on todennäköistä oireilla allergisesti muillekin elintarvikkeille, jos oireilee yhdelle.

Eläimillä ei ole aiheesta tutkimustietoa, mutta voidaan olettaa saman kaltaista reaktiota.

Allergiatestit verestä

Seerumin IgE ja IgG testit antavat viitteitä ongelman syystä (sisätila- tai ulkotila-allergeenit,) jos rule-out eli poissulkumetodi on antanut atopian oletusdignoosin.

Kukaan varteenotettava dermatologi ei suosittele, että verikokeista katsotaan ruoka-aineallergeenit.

Suomessa parhaat verikokeet sisätila-allergeenien (pölypunkit, jauho- ja varastopunkit) ja ulkotila-allergeenien (siitepölyt, homeet) testaamiseksi saa firmalta Heska, mistä saa myös tilattua siedätyshoitoa. Verikokeet ottaa eläinlääkäri. Niiden pohjalta voidaan aloittaa siedätyshoito. Tämä toteutetaan joko pistoksilla tai sublinguaalisesti eli kielen alle annosteltavalla nesteellä.

Sesonaalisessa eli vuodenaikoihin sidotussa oireilussa heinien ja ruohojen ollessa epäilty ongelma on verikokeet hyvä ottaa loppuvuodesta, kun Ig-tasot ovat hivenen laskeneet eivätkä ole ns. liian positiivisia. Jos löytyy siedätettäviä ongelmia, on niitä hyvä siedättää talven yli, jolloin seuraava kevät ja kesä voivat jo olla helpompia. Jos oireilu on ympärivuotista voi sisätila-allergeenit testata milloin vaan, mutta suomen oloissa testissä on suurimmat tasot, kun koira on oleskellut paljon sisätiloissa, eli alkuvuodesta.

Ohessa lisätietoa:

Koiran atopian hoito

Atopiaa ei voi parantaa. Koiran atopian kanssa eläessä tavoitteet ovat:

Atopian hoito koostuu useista keinoista hallita tilannetta:

 

Kysy lisää hoidoista etäeläinlääkäriltäsi.

Lisää selviää etusivultamme. Toimimme palveluntarjoajina LähiTapiolalle sekä Mustille ja Mirrille.

Kartoitetaan yhdessä teidän tilannettanne, ja mietitään teille paras ratkaisu ja jatkotoimet.

Jalostus:

Atopia periytyy ja sitä sairastavia yksilöjä ei tule käyttää jalostukseen.

Etusivultamme www.vetsy.vet selviää, miten saat helpoiten yhteyden etäeläinlääkäriin ja aina luotettavan eläinlääkärin arvion, oli huolesi kuinka suuri tai pieni tahansa.

Eläinlääkäri Eva Kaisti

Vetsy Oy

Ethän kopioi tekstiä tai mitään sen osia luvatta.

Tarvittaessa esimerkiksi halutessasi siteerata tekstiä ota yhteys kirjoittajaan, asiakaspalvelu@vetsy.vet

Tiedot pohjautuvat seuraaviin lähteisiin:

1). Iveta Becvarova DVM, MS, Diplomate ACVN (American College of Veterinary Nutrition) luento 03/2020

2.) Artikkeli: Environmental and phenotype-related risk factors for owner-reported allergic/atopic skin symptoms and for canine atopic dermatitis verified by veterinarian in a Finnish dog population Johanna Anturaniemi, Liisa Uusitalo, and Anna Hielm-Björkman

3.) Eläinlääkäri Eva Kaistin vuosien 2002-2020 saatossa eri tietolähteistä kerätty tietopankki sekä osaaminen, tietolähteinä eläinlääketieteen oppikirjat, artikkelit, julkaisut sekä luentomateriaalit