Sinilevä
Sinilevä
Sinilevät ovat yleistyneet monilla vesialueilla ympäri maailmaa. Sinilevät, joita kutsutaan myös syanobakteereiksi, ovat mikroskooppisia levämuotoja, jotka muodostavat sinivihreän kukinnan tai kerroksen vesistöihin. Niitä muodostuu, kun vedessä on runsaasti ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, vesi on lämmintä ja siinä on vain vähän virtausta.
Kukinta-aika vaihtelee vuosittain ja paikallisesti, ja esiintymä riippuu muun muassa lämpötilasta, valon määrästä, ravinteiden saatavuudesta ja tuuliolosuhteista. Yleisesti ottaen sinilevää esiintyy Suomessa yleensä kesäkuusta syyskuuhun, ja kukinnan huippu ajoittuu yleensä elokuulle.
Myrkytykset
Sinilevä koostuu yksisoluisista syanobakteereista, jotka elävät vesistöissä. Syanobakteerit voivat tuottaa erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä, kuten hermostomyrkkyjä ja maksamyrkkyjä. Sinilevän myrkyllisiin aineisiin kuuluvat muun muassa mikrosystiinit ja anatoksiinit. Nämä myrkyt voivat aiheuttaa monia erilaisia terveysongelmia, jos saastunutta vettä juodaan tai siinä uidaan.
Sinilevämyrkytys voi olla erittäin vakava ja jopa kohtalokas, jos se jätetään hoitamatta. Siksi on tärkeää tunnistaa myrkytyksen oireet ja hakea eläinlääkärin apua välittömästi. Vesistöissä, joissa on havaittu sinilevää, ei tule uida eikä eläinten tule antaa juoda tällaista vettä. Ennaltaehkäisy on yksi tärkeimmistä sinilevämyrkytyksen hoidoista.
Jos vedessä on sinilevää, on parempi ihastella sitä rannalta käsin.
Oireet
Syanobakteerien tuottamat toksiinit voivat aiheuttaa akuutteja oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, ripulia, vatsakipua, ihoärsytystä ja hengitysvaikeuksia. Myrkyt voivat vaikuttaa myös pitkäaikaisesti, ja niiden epäillään aiheuttavan esimerkiksi maksan ja munuaisten vaurioita sekä lisäävän jopa syöpäriskiä. Sinilevämyrkytyksen oireet voivat ilmetä muutamassa minuutissa tai vasta useiden tuntien jälkeen altistumisesta.
Hoito
Sinilevämyrkytykseen ei ole olemassa suoraa hoitokeinoa, joka poistaisi myrkkyä elimistöstä. Eläinlääkärit keskittyvätkin hoitamaan oireita ja tukemaan lemmikin elintoimintoja. Usein eläin kärsii myös nestehukasta, jota voidaan hoitaa eläinlääkärin vastaanotolla antamalla tarvittaessa suonensisäistä nesteytystä. Joskus hoitoon voi sisältyä myös maksan ja munuaisten toiminnan tukeminen ja korjaaminen, jos ne ovat vaurioituneet myrkytyksen seurauksena.
Ennaltaehkäisy
Paras tapa suojella lemmikkejä sinilevän vaaroilta on välttää altistumista saastuneelle vedelle. Jos lemmikin kanssa haluaa uida, kannattaa valita puhdas ja turvallinen uimapaikka, jossa ei ole sinilevää. Nykyään on saatavilla kotikäyttöön suunniteltuja testejä, jotka voivat auttaa selvittämään, onko vedessä sinilevää.
Voit lukea lisää sinilevästä ja sen aiheuttamista ongelmista täältä.