Perianaalikasvaimet
Perianaalialueen rauhaskasvain eli perianaalikasvain löytyy koirien peräaukon läheltä. Eli peräaukon läheltä löytyy kiinteä patti, joka ei ole anaalirauhastukos, -paise tai -fisteli. Patti voi olla sileähkö tai muhkurainen. Joskus se aiheuttaa päällä olevan ihon rikkoutumista ja tulehtumista. Toisinaan patteja voi myös olla useampia tai ne ovat lokeroisia ja makkaramaisia tai helminauhamaisia. Joskus, etenkin jos ne ovat pahanlaatuisia, voivat ne olla invasiivisia ja infiltroivia lähistöllä olevaan kudokseen. Perianaalialueen rauhaskasvaimia tavataan yleisimmin intakteilla eli ei steriloiduilla tai kastroiduilla koirilla.
Perianaalirauhasten kasvaimia on kahta tyyppiä
Perianaaliadenoomat, jotka ovat hyvänlaatuisia ja perianaalirauhasten adenokarsinoomat, jotka ovat pahanlaatuisia.
Molemmissa on testosteronireseptoreita, mikä selittää miksi perianaalirauhasen adenoomat ovat kolme kertaa todennäköisempiä intakteilla uroskoirilla kuin naarailla, ja perianaalirauhasten adenokarsinoomat ovat kymmenen kertaa yleisempiä uroksilla kuin naarailla.
Hyvänlaatuiset adenoomat muodostavat onneksi n. 91 prosenttia perianaalirauhasten kasvaimista. Adenoomien yleisimmin sairastuneet rodut ovat siperianhusky, cockerspanieli, kiinanpalatsikoira ja samojedi.
Adenokarsinoomien yleisimmin sairastuneet rodut ovat siperianhusky, alaskanmalamuutti, cockerspanieli, springerspanieli, saksanpaimenkoira, mäyräkoira ja bulldoggi.
Molemmat kasvaintyypit tulee poistaa ja lähettää patologille tunnistamista varten.
Tietyt rodut ovat alttiita saamaan perianaalikasvaimia.
95 prosenttia perianaaliadenoomista häviää koiran kastroimisen jälkeen, joten usein koira kastroidaan samalla, kun kasvainmassa poistetaan, sillä kastrointi auttaa estämään kasvainten uusiutumisen.
Adenokarsinooma on melko harvinainen ja aggressiivinen pahanlaatuinen kasvain.
Adenokarsinoomat ovat toiseksi yleisin syöpäsairaus, joka johtaa ns. hyperkalsemiaan eli korkeaan veren seerumin kalsiumiin. T-solulymfooman on yleisin kalsiumia nostava syöpä. 25–40 prosentille koirista, joilla on adenokarsinooma, kehittyy myös hyperkalsemia. Hyperkalsemian oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, oksentelu, ruokahaluttomuus, painon lasku ja bradykardia eli hidas syke.
Peräaukon adenokarsinoomilla on vahva taipumus metastasoitua eli lähettää etäpesäkkeitä alueellisiin imusolmukkeisiin, pernaan ja lopulta keuhkoihin ja harvemmin luihin.
Koirat, joilla on pahanlaatuinen adenokarsinooma, tulee niin halutessa hoitaa aggressiivisella leikkauksella ja tarvittaessa sädehoidolla ja kemoterapialla.