Hammaskiven poisto
Mitä tarkoittaa hammaskiven poisto?
Hammaskiven poistossa eläintenhoitaja tai eläinlääkäri puhdistavat kaikki hammaspinnat tehokkaalla ultraäänilaitteella.
Eläinlääkäri kaapii hammaskiven pois ienrajasta ja erityisesti sen alta erikoisvälineillä sinne kertyneen plakin ja hammaskiven poistamiseksi.
Samalla tarkastetaan ja mitataan ientaskut.
Hampaan pinta kiillotetaan sileäksi, jotta uusi plakki ei pääse kiinnittymään siihen.
Usein otetaan digitaaliset hammasröntgenkuvat piilevien vaurioiden, kuten hampaiden pulpiitin eli hammasytimen tulehduksen sekä leukaluun paiseiden havaitsemiseksi. Kuvien perusteella voidaan arvioida, onko tarvetta poistaa hampaita tai tehdä juurihoitoja, jotta lemmikin suuontelon terveys ja siten kokonaisterveys säilyisi mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä.
Hammaskivenpoisto on paras tehdä yleisanestesiassa, missä lemmikki on intuboitu, eli henkitorvessa on tuubi ja hän hengittää sen kautta anestesiakaasuja ja happea. Lisäksi lemmikkiin on kytketty erinäisiä valvontamonitoreja eli hoitotoimenpide on sekä turvallinen, että vaikuttava.
Mitä tapahtuu, jos hammaskiveä ei poista?
Hammaskiven kertyminen johtaa ientulehduksiin sekä parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudosten tulehtumiseen. Tulehdus johtaa leukaluiden ongelmiin, jos sitä ei hoideta. Luu mätänee ja tulehdus voi edetä hyvin pitkälle. Yläleuassa hampaan juuren ympärille kertynyt tulehdus voi puhkaista leukaluun katon ja aiheuttaa paiseen silmän taakse tai sierainonteloon, tuhoten laajoja alueita luuta. Alaleuassa hampaan juuren ympärille kertynyt tulehdus tai juuripaise voivat haperoittaa luuta niin pahasti, että alaleuka murtuu tai katkeaa.
Lemmikin hampaat on hyvä tarkastaa ja hoidattaa säännöllisesti.
Mitä eroja on hammaskiven poistossa?
1. ULTRAÄÄNIHAMMASPESU
Erinäiset yritykset tarjoavat ultraäänihammaspesua tai hereillä olevalle potilaalle suoritettavaa hammaskivenpoistoa.
Sitä mainostetaan hiljaisena ja täysin kivuttomana toimenpiteenä.
Toimenpiteitä suoritetaan usein trimmaamoissa tai ihmisten kotona ja hotellihuoneissa. Ne ovat näennäisesti varsin edullisia, mutta jos niitä tehdään esimerkiksi kahden kuukauden välein ja hinta on noin 50-80€ per kerta, kertyy niistäkin aika moinen vuosisumma.
Ongelma on, että hammaskivenpoisto on mahdollista tehdä vain hampaan pinnalle ja tarkemmin ottaen yksinomaan ulkopinnalle.
Perimmäisiä poskihampaita on vaikea huoltaa hereillä.
Alahampaita on vaikeampi puhdistaa, kuin ylähampaita, jotka tulevat siihen päälle.
Hampaiden välejä ei voi puhdistaa lemmikin ollessa hereillä.
Ientaskuja ei voi puhdistaa lemmikin ollessa hereillä.
Hampaiden sisäpintoja ei voi puhdistaa lemmikin ollessa hereillä.
Se on vähän sama kuin jos seinissä on hometta ja laitetaan vaan aina uutta maalia pintaan. Siellä se home edelleen muhii rakenteissa ja jatkaa matkaansa yhä syvemmälle tuhoten koko talon.
Ultraäänihammaspesu voisi olla ihan hyvä lisä normaaliin päivittäiseen hammaspesurutiiniin ja vuosittaisen eläinlääkärissä tehtävien hammaskivenpoistojen kaveriksi esimerkiksi viikoittain, mutta se ei missään nimessä ole laadukas hammaskivenpoistotoimi.
2. SEDAATIO ELI RAUHOITUS
Sedaatio eli rauhoitus vähentää ahdistusta ja epämukavuutta, mutta lemmikki on silti osin tajuissaan ja kipuherkkä toimenpiteen aikana.
Rauhoitus ei ole hyvä pitkissä, vaativissa tai epämukavuutta tai kipua aiheuttavissa toimenpiteissä.
Rauhoitukseen ja yleisanestesiaan molempiin liittyy joitain riskejä, kuten
- hengitystiheyden laskua ja jopa hengityslamaa
- sykkeen laskua
- verenpaineen laskua
- lämpötilan säätelyn häiriintymistä eli potilas jäähtyy
Jos hammaskiveä poistetaan vain rauhoituksessa eli sedaatiossa, on meillä kuitenkin yleisanestesiaa useampia ongelmia.
- Ientaskujen kaapiminen on epämukavaa. Jos sedaatio on niin syvä, että eläin ei reagoisi kaapimiseen, olisi sedaatio aivan liian syvä ollakseen turvallinen. Todennäköisesti verenpaineet olisivat aivan kellarissa ja tämä voi johtaa jopa munuaisvaurioon. Jos sedaatio taas on kovin pinnallinen, ei kaapiminen onnistu. Tällöin hammaskivenpoisto ei ole kuin kosmeettista ja bakteerit jatkavan tuhotöitään piilossa ienrajan alla.
- Rauhoitetulla potilaalla ei välttämättä ole edes suoniyhteyttä eikä valvontalaitteita. Jos valvontaa ei ole, on vaikeaa huomata ongelmia. Happivaje voi johtaa niin ongelmiin aivojen hapettumisen, kuin muun muassa munuaisten perfuusion eli läpivirtaamisen kanssa ja elinikäisiin vaurioihin. Jos suoniyhteyttä ei ole, on vaikeampaa puuttua ongelmiin nopeasti.
- Rauhoitetulla potilaalla ei ole intubaatioputkea eli tubia henkitorvessa.
Tuubi suojaa hengitysteitä, ettei sinne valu limaa, verta ja bakteeripitoista huuhteluvettä. Näin vältytään keuhkokuumeelta.
Lisäksi tuubi tiukentaa henkitorven vieressä kulkevaa ruokatorvea niin, ettei mahalaukusta pääse valumaan happoja ruokatorveen. Pidempään ruokatorvessa lilluvat hapot voivat johtaa vakaviin syöpymävaurioihin, joita ei aina saada parannettua vaan äärimmäisen kivulias tila voi johtaa niin vakaviin muutoksiin, että eläin joudutaan lopettamaan.
Terveet hampaat – tyytyväinen koira.
3. YLEISANESTESIA ELI NUKUTUS TAI INHALAATIOANESTESIA
Koiran yleisanestesia on anestesia-aineiden aiheuttama lääketieteellinen tajuttomuustila, jonka avulla eläimelle voidaan tehdä invasiivisia eli kajoavia toimenpiteitä lemmikin tuntematta kipua tai epämukavuutta.
Hammaskivenpoisto on paras tehdä aina yleisanestesiassa.
Yleisanestesiassa lemmikki on intuboitu, eli henkitorvessa on tuubi ja hän hengittää sen kautta anestesiakaasuja ja happea.
Tuubi suojaa hengitysteitä, ettei sinne valu limaa, verta ja bakteeripitoista huuhteluvettä.
Anestesia rentouttaa mahaportin ja etenkin jos lemmikki ei ole paastonnut riittävän kauan ennen anestesiaa, voi mahanesteitä eli happoja valua ruokatorveen. Tuubi tiukentaa henkitorven vieressä kulkevaa ruokatorvea niin, etteivät mahanesteet etene ruokatorvessa ainakaan kovin pitkälle. Pidempään ruokatorvessa lilluvat hapot voivat johtaa todella vakaviin syöpymävaurioihin.
Yleisanestesian aikana lemmikin elintoimintoja valvotaan tarkasti.
Valvomme:
- hengitystiheyttä ja syvyyttä
- sykettä
- verenpainetta
- elimistön happipitoisuutta
- uloshengitysilman hiilidioksidipitoisuutta
- EKG:tä eli sydänfilmiä
Yleisanestesiaa pidetään yleensä turvallisena ja vanhoille ja sairaille lemmikeille on eri anestesiaprotokollat, kuin nuorille ja terveille potilaille.
Kun lemmikki on yleisanestesiassa ja valvonnan alla, on komplikaatioihin puuttuminen huomattavasti helpompaa, kuin jos potilas on vain rauhoitettu.
Tärkeimpiä etuja ovat valvonnan lisäksi nämä:
- voimme kontrolloida anestesian syvyyttä hyvin nopeasti
- yleisanestesian aikana lemmikin hengittämistä voidaan tarvittaessa avustaa manuaalisesti eli käsin lisähapettamalla tai lemmikki voidaan kytkeä ventilaattoriin eli hengityskoneeseen.
- yleisanestesian aikana voidaan potilas herättää huomattavasti nopeammin keskeyttämällä anestesiakaasun tulo.