Kissojen dementia

Kissojen dementia

Dementia, joka tunnetaan myös nimellä kognitiivinen toimintahäiriöoireyhtymä (cognitive dysfunction syndrome CDS), voi vaikuttaa kissoihin niiden ikääntyessä. Ihmisten tapaan kissojen kognitiiviset toiminnot voivat heikentyä ajan myötä useiden tekijöiden, kuten ikään liittyvien aivomuutosten, geneettisten  ja sairauksien vuoksi.

Joitakin yleisiä kissan dementian/CDS:n merkkejä ovat

  • disorientaatio tai sekavuus
  • lisääntynyt äänekkyys
  • muutokset unirytmissä
  • ruokahaluttomuus
  • muutokset hiekkalaatikkotottumuksissa
  • muuttunut sosiaalinen käyttäytyminen. 

Nämä oireet voivat vaihdella vakavuudeltaan ja ilmaantua vähitellen ajan myötä.

Jos epäilet, että kissasi voi kärsiä kognitiivisen tilan heikkenemistä eli dementiaoireista, on tärkeää neuvotella eläinlääkärisi kanssa. Eläinlääkärit voivat auttaa diagnosoimaan tilan tai ainakin asettamaan oletusdiagnoosin. Eläinlääkärit suosittelevat hallintastrategioita kissasi elämänlaadun parantamiseksi. Jotkut hoitovaihtoehdot voivat sisältää ruokavalion muutoksia, lääkitystä, ympäristön monipuolistamista ja käyttäytymisen muutoksia tai jopa reseptilääkkeitä.

Muut mahdolliset syyt

Ensisijaisen tärkeää on poissulkea muut vaihtoehdot, kuten

  • maksa- ja munuaisongelmat
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • nivelrikko
  • hammassyöpymät (FORL)
  • virtsakiteet ja kivet
  • krooniset kivut
  • jne.

Hyvä kliininen tutkimus ja melko laajat verikokeet ovat siis aina tarpeen. Jos ne kaikki ovat ok, voidaan miettiä jatkoa, kuten dementian lääkityskokeilua.

Jos kissa on vanha ja haahuilevainen ja höpsähtänyt ja pissaa vääriin paikkoihin mutta virtsanäytteessä ei nähdä muutoksia, tulee huomioida mm. onko hänellä kipuja mm. minkä takia rakko ei tyhjene oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan.

eläinlääkäri-Kissaflunssa-helsinki.

Kissan dementia voi oireilla monella eri tavalla. Outoon käytökseen voi olla myös useita muita syitä kuin dementia.

Nivelrikko

Eikä kissasi enää hyppää?

Onko hän kankea ja jäykkä?

Hänet tulee tutkia eläinlääkärissä. Kissallasi voi melko todennäköisesti olla nivelrikkoa ja kipuja.

Nivelrikko on iäkkäällä kissalla aika mahdollinen ja kipulääkekokeilu olisi mahdollinen vaihtoehto, jos veriarvot ovat ok eikä jatkuvalle lääkitykselle ole estettä. 

Virtsatie- ja suolisto-ongelmat

Pissaako tai kakkaako kissasi yhtäkkiä vääriin paikkoihin?

Hänet tulee tutkia eläinlääkärissä. Kissallasi voi olla vaikeuksia löytää hyvä pissa- tai kakka-asento, koska hänellä on esimerkiksi selkä- tai lonkkakipuja. Kissallasi voi olla ongelmia virtsarakossa, kuten virtsakiteitä tai virtsakiviä tai ongelmaa suolessa, kuten megacolon eli laajentunut paksusuoli.

Kun kissa ikääntyy, ovat jokaisen tarpeet erilaiset. Vrt. terve nuori ihminen vs. liikuntarajoitteinen / vanha ihminen: eri kokoinen vessa on tarpeen, iän tullen isompi vessa. Lisäksi vessan tulee olla eri apujen kera, mm. kaiteet ihmiselle, kissalle taas matalat laidat, että pääsee yli eikä kattoa, ettei ahdista.  Vessa voi olla liian pieni liikkua vaivaiselle eli ei tee sinne kaikkea.

Vessan pitää olla 1,5xkissan pituus eli iso. Myös leveä, että siellä mahtuu pyörähtämään. Ei kattoa, matala reuna että pääsee sisään. Vessoja tulee myös olla riittävä määrä (1 per kissa plus yksi ylimääräinen!) ja riittävän hyvin paikoissa missä kissa liikkuu, että ehtii vessaan.

Mahdollisen dementian hoito

Jos kissa

  • ei ole kivulias (hyppäämisvaikeudet)
  • ei oireile virtsatieongelmilla (pissaa vääriin paikkoihin)
  • ei huutele lisääntyneesti etenkin öisin tai äänessä ole muutoksia kuten käheyttä (kilpirauhasen liikatoiminta) 
  • ei juo ja pissaa lisääntyneesti ja laihdu (munuaisten vajaatoiminta)
  • ei pissaa vääriin paikkoihin tai ole kivulias virtsaamisen yhteydessä (virtsakiteet ja virtsakivet, tulehdus, kasvain)

ja hänet on tutkittu klinikalla, mutta hän vaan vain haahuilee etenkin öisin, voi kokeilla dementian hoitoon ravintolisiä. Lisäksi on hyvä hankkia useampi yövalo paikkoihin missä kissa liikkuu öisin.

Ravintolisät dementian hoidossa, mieluiten kaikki tai ainakin osa:

Joskus dementiaan tarvitaan reseptilääkitystä, esimerkiksi: 

  • Selegiini (Eldepryl tai Selegilin Mylan) kerran päivässä.

Nuo ovat 5 mg kapseleita eli melko suuria pienille koirille tai kissalle.

Jos lääkitys ei kahdessa kuukaudessa auta, lopetetaan ja/tai voi kokeilla muuta, kuten esimerkiksi:

  • Fluoksetiini (Seronil) kerran päivässä.

Noin puolet kissoista hyötyy lääkityksestä merkittävästi.

Kissan dementia

Kissan dementia

Dementia, joka tunnetaan myös nimellä kognitiivinen toimintahäiriöoireyhtymä (cognitive dysfunction syndrome CDS), voi vaikuttaa kissoihin niiden ikääntyessä. Ihmisten tapaan kissojen kognitiiviset toiminnot voivat heikentyä ajan myötä useiden tekijöiden, kuten ikään liittyvien aivomuutosten, geneettisten ongelmien ja sairauksien vuoksi.

Joitakin yleisiä kissan dementian/CDS:n merkkejä ovat

  • disorientaatio tai sekavuus
  • lisääntynyt äänekkyys
  • muutokset unirytmissä
  • ruokahaluttomuus
  • muutokset hiekkalaatikkotottumuksissa
  • muuttunut sosiaalinen käyttäytyminen.

Nämä oireet voivat vaihdella vakavuudeltaan ja ilmaantua vähitellen ajan myötä.

Jos epäilet, että kissasi voi kärsiä kognitiivisen tilan heikkenemistä eli dementiaoireista, on tärkeää neuvotella eläinlääkärisi kanssa. Eläinlääkärit voivat auttaa diagnosoimaan tilan tai ainakin asettamaan oletusdiagnoosin. Eläinlääkärit suosittelevat hallintastrategioita kissasi elämänlaadun parantamiseksi.

Muut mahdolliset syyt

 Ensisijaisen tärkeää on poissulkea muut vaihtoehdot, kuten

  • maksa- ja munuaisongelmat
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • nivelrikko
  • hammassyöpymät (FORL)
  • virtsakiteet ja kivet
  • krooniset kivut
  • jne.

Hyvä kliininen tutkimus ja melko laajat verikokeet ovat siis aina tarpeen. Jos ne kaikki ovat ok, voidaan miettiä jatkoa, kuten dementian lääkityskokeilua.

Kissojen dementian oireisiin kuuluu muun muassa disorientaatio. 

Nivelrikko 

Eikä kissasi enää hyppää?

Onko hän kankea ja jäykkä?

Kissallasi voi melko todennäköisesti olla nivelrikkoa ja kipuja. Nivelrikko on iäkkäällä kissalla aika mahdollinen ja kipulääkekokeilu olisi mahdollinen vaihtoehto, jos veriarvot ovat ok eikä jatkuvalle lääkitykselle ole estettä. Tästä tulee keskustella eläinlääkärin kanssa. 

Virtsatie- ja suolisto-ongelmat

 Pissaako tai kakkaako kissasi yhtäkkiä vääriin paikkoihin?

Hänet tulee tutkia eläinlääkärissä. Kissallasi voi olla vaikeuksia löytää hyvä pissa- tai kakka-asento, koska hänellä on esimerkiksi selkä- tai lonkkakipuja. Kissallasi voi olla ongelmia virtsarakossa, kuten virtsakiteitä tai virtsakiviä tai ongelmaa suolessa, kuten megacolon eli laajentunut paksusuoli.

Kun kissa ikääntyy, ovat jokaisen tarpeet erilaiset. Vessa voi olla liian pieni liikkua vaivaiselle eli ei tee sinne kaikkea. Vessan pitää olla 1,5xkissan pituus eli iso. Myös leveä, että siellä mahtuu pyörähtämään. Ei kattoa, matala reuna että pääsee sisään. Vessoja tulee myös olla riittävä määrä (1 per kissa plus yksi ylimääräinen!) ja riittävän hyvin paikoissa missä kissa liikkuu, että ehtii vessaan.

Mahdollisen dementian hoito

Jos kissa

  • ei ole kivulias (hyppäämisvaikeudet)
  • ei oireile virtsatieongelmilla (pissaa vääriin paikkoihin)
  • ei huutele lisääntyneesti etenkin öisin tai äänessä ole muutoksia kuten käheyttä (kilpirauhasen liikatoiminta) 
  • ei juo ja pissaa lisääntyneesti ja laihdu (munuaisten vajaatoiminta)
  • ei pissaa vääriin paikkoihin tai ole kivulias virtsaamisen yhteydessä (virtsakiteet ja virtsakivet, tulehdus, kasvain)

ja hänet on tutkittu klinikalla, mutta hän vaan vain haahuilee etenkin öisin, voi kokeilla dementian hoitoon ravintolisiä. Lisäksi on hyvä hankkia useampi yövalo paikkoihin missä kissa liikkuu öisin.

Joskus dementiaan tarvitaan reseptilääkitystä. Noin puolet kissoista hyötyy lääkityksestä merkittävästi.