mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 27, 2023 | Ohjeet
Hyönteiset ja niiden aiheuttamat ongelmat lemmikeille
Suomessa yleisimpiä hyönteisiä ovat hyttyset, paarmat, punkit ja ampiaiset. Hyttyset ja paarmat ovat aktiivisimmillaan kesäkuusta elokuuhun, kun taas punkit ovat liikkeellä yleensä maalis-lokakuussa, riippuen ulkolämpötilasta. Ampiaiset puolestaan ovat aktiivisimpia kesä-heinäkuussa.
Hyttysten ja paarmojen puremat voivat aiheuttaa ihmisillä ja eläimillä ihoärsytyksiä ja kutinaa. Punkit voivat tartuttaa Borrelia-bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Ampiaisten pistot voivat olla kivuliaita ja jopa vaarallisia, jos henkilö tai eläin on allerginen ampiaisen myrkylle. Piston vaarallisuuteen vaikuttaa myös pistokohta. Lähellä hengitysteitä olevat pistot aiheuttavat usein ongelmia, kun taas raajoissa olevat pistot yleisesti ovat helpompia hoitaa.
Miksi pistot sattuvat ja kutiavat?
Hyönteisten pistot aiheuttavat kutinaa, koska hyönteiset ruiskuttavat pistäessään ihoon sylkeä, joka sisältää erilaisia aineita, kuten proteiineja ja entsyymejä. Ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ihmisten ja eläinten elimistössä. Tämä allerginen reaktio vapauttaa histamiinia, joka aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja turvotusta pistoskohdassa.
Ampiainen ja paarma pistävät pistimellä, joka erittää myrkyllistä ainetta, apitoksiinia, puremakohdassa. Sitä erittyy pistosta suoraan ihmiseen tai eläimeen ja se voi aiheuttaa voimakasta kipua, turvotusta, kutinaa ja jopa allergisia reaktioita ihmisille ja eläimille.
Hyönteiset voivat aiheuttaa useita ongelmia lemmikeille.
Oireet
Hyönteisten ja ampiaisten puremat voivat aiheuttaa paikallista kipua, turvotusta, kutinaa ja joskus purema- tai pistokohta voi tulehtua. Allergisia reaktioita aiheuttavat puremat ovat harvinaisia, mutta voivat olla erittäin vakavia. Oireita voivat olla kasvojen, kielen tai huulten turvotus, hengitysvaikeudet, oksentelu tai ripuli. Jos lemmikillä on allerginen reaktio, on tärkeää välittömästi konsultoida eläinlääkäriä ja saada eläin hoitoon.
Hoito
Jos lemmikkiä on purrut tai pistänyt hyönteinen ja ihoon on jäänyt selkeä haava, on tärkeää puhdistaa puremakohta ja pitää silmällä mahdollisten infektio-oireiden, kuten punoituksen tai turvotuksen varalta. Joissakin tapauksissa puremakohta voi tulehtua ja vaatia antibioottikuuria.
Oireita voi lievittää viilentämällä puremakohtaa kylmällä vedellä tai kylmäpakkauksilla. Näitä ei kuitenkaan pidetä koskaan suoraa ihoa vasten! Jos puremakohta on erittäin turvoksissa tai aiheuttaa lemmikille voimakasta kipua, kannattaa hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Eläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä oireita helpottavaa lääkitystä.
Ennaltaehkäisy
Puremien ennaltaehkäisy on tärkeä osa hyönteisten puremien välttämisessä. Esimerkiksi hyttysiä ja paarmoja voi torjua käyttämällä hyönteiskarkotteita tai suojaavia vaatteita. Ampiaisten pistoja voi välttää seuraamalla lemmikkiään ja huolehtimalla, ettei se pääse esimerkiksi maa-ampiaispesän lähelle. Punkkeja vastaan voi suojautua sopivan vaatetuksen lisäksi käyttämällä punkkipantoja tai muita soveltuvia aineita. Punkeista ja punkkikarkotteista voi lukea lisää täältä.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 27, 2023 | Ohjeet
Lämpöhalvaus
Tottuminen lämpötilan vaihteluihin on luonnollinen osa eläinten elämää, mutta liian korkea lämpötila voi olla eläimille haitallista tai jopa vaarallista. Korkeat lämpötilat voivat aiheuttaa lämpöhalvauksen, joka on vakava tila.
Lämpöhalvauksen aiheuttaa se, kun keho ei kykene jäähdyttämään itseään riittävän tehokkaasti, ympäristön lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Liiallinen fyysinen rasitus, tai esimerkiksi autossa oleminen kuumana päivänä voivat myös aiheuttaa lämpöhalvauksen. Eläimen elimistö pyrkii viilentämään itseään eri keinoilla. Yksi tehokkaimmista keinoista on hikoilu. Ihmisen lisäksi myös monet eläimet, kuten hevoset ja nautakarja, hikoilevat.
Esimerkiksi koirat ja kissat eivät kuitenkaan hikoile, vaan lämmönsäätely tapahtuu pääasiassa läähättämällä ja ihon verisuonten laajenemisella. Läähättämisen avulla eläin pääsee eroon ylimääräisestä lämmöstä haihduttamalla kosteutta suusta ja hengitysteistä. Lisäksi ihon verisuonet laajenevat kuumassa säässä, jolloin lämpö pääsee poistumaan kehosta paremmin.
Oireet
Tärkeää on tunnistaa lämpöhalvauksen oireet ajoissa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lämpöhalvauksen oireisiin kuuluvat muun muassa elimistön ruumiinlämmön nousu, hengitysvaikeudet, heikotus, sydämentykytys, oksentelu, ripuli ja erilaiset kohtaukset. Eläin voi vaikuttaa apaattiselta ja heikolta, ja sen iho voi olla kuuma ja kostea. Jatkuva pinnallinen hengitys, korkea ruumiinlämpö ja sydämen sykkeen nousu ovat selkeitä merkkejä lämpöhalvauksesta. Jos oireita ilmenee, on tärkeää toimia nopeasti.
Lämpöhalvaus on riski kaikenkokoisille, -rotuisille ja -ikäisille eläimille.
Hoito
Jos epäilet lämpöhalvausta, siirrä eläin välittömästi viileämpään paikkaan ja yritä jäähdyttää sitä. Kastele eläin vedellä tai kääri se kylmään pyyhkeeseen. Viilentäminen ei saa tapahtua liian kylmällä vedellä äkillisesti, koska liian nopea ruumiinlämmön alentuminen voi olla todella haitallista. On tärkeää tarjota eläimelle runsaasti raikasta juotavaa. Eläintä ei saa kuitenkaan pakottaa juomaan. Jos eläimen tila ei ole parantunut puolen tunnin sisällä, ota yhteyttä eläinlääkäriin.
Eläinlääkäri arvioi tilanteen vakavuuden ja aloittaa hoidon sen mukaan. Hoitoon voi kuulua muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
- Viilennys
- Nesteytys
- Hengitystoiminnan tukeminen
- Lääkitys
- Seuranta
Ennaltaehkäisy
Lämpöhalvauksen voi estää huolehtimalla siitä, että eläimellä on aina tarpeeksi raikasta vettä tarjolla ja mahdollisuus mennä viileään tilaan tai varjoon. Fyysistä rasitusta kuumina päivinä tulee välttää ja eläin kannattaa pitää varjossa, kun oleskelee ulkona. Eläintä ei jätetä yksin suljettuun autoon, jossa lämpötila voi nousta vaarallisiin lukemiin vain muutamassa minuutissa.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 27, 2023 | Ohjeet
Allergiset reaktiot rokotteista
Rokote on valmiste, joka sisältää joko heikennettyjä tai kuolleita taudinaiheuttajia tai niiden osia. Nämä eivät aiheuta varsinaista sairautta, mutta stimuloivat elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan ja muodostamaan puolustuskyvyn tiettyä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteen kautta keho altistuu taudinaiheuttajalle ilman, että sairautta todellisuudessa puhkeaa.
Altistuminen käynnistää elimistön puolustusjärjestelmän, joka kehittää vasta-aineita, jotka taas tunnistavat ja tuhoavat taudinaiheuttajan, jos niitä pääsee myöhemmin elimistöön. Kerran muodostettu puolustuskyky mahdollistaa tehokkaan ja nopean torjunnan mahdollisia taudinaiheuttajia vastaan.
Rokotteet eivät anna täydellistä suojaa taudinaiheuttajia vastaan, mutta ne vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä. Rokotukset ovatkin erittäin tärkeä tapa ehkäistä tartuntatauteja ja suojelevat samalla yksilöä ja yhteisöä. Rokotteiden teho perustuu siihen, että ne stimuloivat immuunijärjestelmää tunnistamaan ja torjumaan tietyn taudinaiheuttajan, kuten viruksen tai bakteerin.
Nuorille ja aikuisille koirille on omat rokotusohjelmansa, joita kannattaa noudattaa.
Allergisten reaktioiden oireet
Eläimet voivat saada allergisia reaktioita rokotuksista, vaikka se ei ole kovin yleistä. Allergisia reaktioita voi esiintyä minkä tahansa rokotteen yhteydessä, mutta yleisimmin ne liittyvät rokotteisiin, jotka sisältävät useita eri komponentteja, kuten esimerkiksi rabiesrokotteisiin.
Allerginen reaktio rokotteelle voi olla lievä tai vakava. Lievissä tapauksissa eläin voi saada esimerkiksi ihottumaa, kutinaa tai nokkosihottumaa, mutta yleensä oireet häviävät itsestään muutaman päivän kuluessa. Vakavammissa tapauksissa eläin voi saada anafylaktisen sokkitilan, joka on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä lääkärinhoitoa.
Hoito
Jos eläimellä on lieviä rokotusreaktioita, hoitoon voidaan käyttää oireenmukaista hoitoa. Esimerkiksi kipulääkettä voidaan antaa, jos lemmikki tuntuu olevan kivulias pistoskohdassa. Kylmäpakkausta voidaan käyttää turvotuksen ja kivun lievittämiseen.
Vakavissa allergisissa reaktioissa eläinlääkäri voi antaa antihistamiinilääkkeitä tai kortikosteroideja (kortisonia) allergisen reaktion lievittämiseksi. Jos reaktio on erittäin vakava, eläinlääkäri voi antaa adrenaliinia, joka on voimakas allergiaoireiden hoitoon käytetty lääke. On tärkeää, että lemmikkiä seurataan tarkasti rokotteen antamisen jälkeen ja että eläinlääkärille ilmoitetaan välittömästi, jos havaitaan vakavan allergisia reaktioita oireita.
mennessä ELL Eva Kaisti | huhti 26, 2023 | Ohjeet
Allergia on immuunijärjestelmän liiallinen reaktio tiettyihin normaalisti vaarattomiin aineisiin, kuten esimerkiksi siitepölyyn, eläinten hilseeseen tai ruoka-aineisiin. Tämä reaktio aiheuttaa tyypillisesti oireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista, silmien kutinaa, ihottumaa, hengenahdistusta tai vatsavaivoja. Allergia voi olla perinnöllinen tai se voi kehittyä elämän aikana eri asioille altistumisen myötä.
Allergia ja yliherkkyys ovat samankaltaisia, mutta allergia on tarkempi käsite ja se kuvaa immuunijärjestelmän reaktiota tiettyyn aineeseen, kun taas yliherkkyys voi kuvata laajemmin erilaisia ei-immunologisia reaktioita. Voit lukea lisää allergioiden ja yliherkkyyksien eroista täältä.
Eläinten allergiat
Eläimet voivat olla allergisia siitepölylle, samalla tavalla kuin ihmisetkin. Eläinten allergiset oireet voivat ilmetä esimerkiksi ihon kutiamisena, punoituksena ja tulehduksena, hengitysvaikeuksina, aivasteluna, silmien kutinana ja vuotona sekä korvakäytävien tulehduksina. Eläimet voivat olla allergisia eri kasvilajeille, kuten heinille, koivulle, tammelle, pajuille, ruohoille ja rikkakasveille. Siitepölyn lisäksi eläimet voivat olla allergisia myös muille eläimille.
Eläinten eri allergioiden yleisyys vaihtelee eläinlajin ja alueen mukaan. Esimerkiksi kissojen arvioidaan olevan yleisesti useammin allergisia kuin koirien. Lisäksi joillakin alueilla on allergioiden esiintyvyys suurempaa kuin toisilla.
Siitepölyallergian kriittiset ajat Suomessa
Suomessa siitepölykausi alkaa yleensä keväällä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja kestää aina heinäkuun loppupuolelle asti. Osalla kasveista siitepölykausi voi kestää jopa elo-syyskuun vaihteeseen. Pahimmillaan siitepölykausi Suomessa on yleensä kesäkuun alussa, jolloin erityisesti heinä- ja koivupuiden siitepölyä on runsaasti ilmassa.
Siitepölyä vapautuu ilmaan, kun kasvit kukkivat ja niiden siitepöly leviää tuulen mukana. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää siitepölyn vapautumista, kun taas sade vähentää siitepölyn määrää ilmassa. Myös kasvupaikka vaikuttaa siitepölyn määrään, esimerkiksi metsäisillä alueilla siitepölymäärät ovat yleensä pienemmät kuin kaupunkialueilla. Suomessa eniten allergisoivia kasveja ovat koivu, timotei, nurminata, erilaiset heinät ja pujo. Ilmastonmuutoksen myötä siitepölykauden alkamisajankohta ja kesto voivat vaihdella hieman vuosittain.
Mitkä tekijät vaikuttavat eläinten allergioiden muodostumiseen?
Eläinten allergioiden muodostumiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, ympäristötekijät, altistuminen allergeeneille ja immuunijärjestelmän toiminta. Eläin voi periä tiettyjä geenivariantteja, jotka lisäävät allergian riskiä. Toisaalta eläin saattaa elinympäristössään altistua esimerkiksi ilmansaasteille tai homeelle, jotka taas heikentävät eläimen immuunijärjestelmän toimintaa ja altistavat allergeeneille. Immuunijärjestelmä voi heikentyä myös ihoon tai ruokaan liittyvien allergeenien kautta.
Eläinten jalostus voi vaikuttaa joidenkin allergioiden syntymiseen ja esiintyvyyteen. Allergian monimutkaiset synty- ja kehittymismekanismit kuitenkin rajoittavat jalostustyön mahdollisuuksia allergioiden hallinnassa. Useat tekijät vaikuttavat allergiaoireisiin, ja vaikka jalostuksella voidaan pyrkiä vähentämään allergian esiintyvyyttä, on yksilön alttius allergioille kuitenkin monimutkainen ja monitekijäinen.
Hoito
Allergioiden hoito riippuu allergian vakavuudesta ja oireiden luonteesta. Hoitokeinot voivat sisältää lääkitystä tai immunoterapiaa (eli desensibilisaatiota). Immunoterapian tavoitteena on, että eläimen immuunijärjestelmä tottuu allergeeneihin ja lopettaa yliherkän reaktion. Allergioiden hoidossa voidaan käyttää myös muita hoitomuotoja, kuten ruokavalion muutoksia, hygieniatoimenpiteitä tai ympäristön muutoksia. On tärkeää, että eläinlääkäri arvioi eläimen tilan ja suosittelee sopivia hoitovaihtoehtoja.
