Kissa virtsailee vääriin paikkoihin

Miksi kissa pissaa hiekkalaatikon ulkopuolelle, kun kyse ei ole sairaudesta?…

Miksi kissa pissaa hiekkalaatikon ulkopuolelle, kun kyse ei ole sairaudesta?

Hiekkalaatikkoon, kissanhiekkaan ja laatikon sijaintiin liittyvät ongelmat ovat usein syynä siihen, ettei kissa halua käyttää laatikkoa. Muita syitä voi myös olla stressi tai kipu. Kipu voi johtua ns. idiopaattisesta kystiitistä, virtsa-kiteistä tai -kivistä, virtsatieinfektiosta tai luusto-ongelmista kuten alaselän tai lonkkien nivelrikosta. Kun niiden olemassaolo suljettu pois, pitää selvittää, mikä kissaa vessa-olosuhteissa risoo.

Merkkailun tunnusmerkit

Kun laatikon ulkopuolelle pissailussa kyseessä on hiekkalaatikkoon, kissanhiekkaan ja laatikon sijaintiin liittyvät ongelmat, voi virtsaamiskäyttäytymisen tarkkailu antaa vahvistusta epäilyksestä. Merkatessaan kissa pissaa yleensä hyvin pienen määrän kerrallaan.

Merkkauspaikat ovat tavallisesti pystysuoria pintoja kuten ovet, ovenpielet, ikkunaverhot ja sohvankulmat. Merkkaileva kissa virtsaa tavallisesti seisaallan ja hyvin tyypillisesti värisyttää häntäänsä. Naaraskissat voivat joskus merkata myös kyykkyasennossa.

Merkkauspissoja kissa ei pyri peittämään.

Sairaudesta johtuvan väärään paikkaan pissaamisen tunnusmerkit 

Alempien virtsateiden sairaudet

Jos kyseessä on nk. idiopaattinen kystiitti eli monesti stressin aiheuttama rakon kiputila, virtsakiteet tai -kivet tai virtsatieinfektio, pissailee kissa erilailla.

Näille taustasyille tyypillisiä oireita ovat:

  • ravaaminen laatikolla
  • ravaaminen levottomana pitkin asuntoa
  • pissa-asennon hakemisessa kestää todella kauan ja kissa on toimitusta tehdessä todella levoton
  • pikkupissat
  • veriset pikkupissat
  • tiristämistä ilman, että mitään tulee
  • tiristää ja vain vähän pissaa tulee tipotellen
  • kissa on kipeä ja valittaa pissatessaan

Erotuksena merkkailuun, sairas kissa voi pyrkiä peittämään pissansa, jos se on mahdollista.

Luusto-ongelmat

Luusto-ongelmissa, kuten nivelrikossa, kissa voisi oireilla seuraavasti:

  • ontuminen
  • jäykät liikkeet
  • vähentynyt liikkuminen
  • hyppimisen ja kiipeilemisen väheneminen
  • vaisuus, vetäytyminen
  • mahdolliset ongelmat myös kakkaamisessa, kuten ummetus tai laatikon ulkopuolelle ulostaminen, koska myös kakka-asentoa vaikea ottaa

Merkkailu voi johtua monesta tekijästä.

Merkkailun syyt

Kissoilla on tapana osoittaa mieltään ja toiset tekevät sen virtsaamalla vääriin paikkoihin.

Ei kannata kuitenkaan aina lähteä liikkeelle siitä, että oireilu on mielenosoitusta, usein jokin järkevä syy kyllä löytyy. Se ei vain ehkä ole ihmisen mielestä järkevä tai ainakaan selkeä syy.

Kissalle iso ongelma voi olla esimerkiksi se, että:

  • laatikko on liian pieni
  • laatikon haju on muovinen tms.
  • laatikko on hänen mielestään väärässä paikassa
  • kylppäriin on ilmestynyt jotain uutta, mikä hänen mielestä häiritsee pissaamista
  • laatikko on liian lähellä seinää tai muuten eri kohdassa jne.
  • kissanhiekka on muuttunut tai tutun hiekan koostumusta on muutettu

Ratkaisuja merkkailuongelmaan

Hiekkalaatikko-olosuhteiden optimoinnissa kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Hiekkalaatikkoja tulee olla riittävän monta, vähintään yhtä monta kuin on kissoja plus yksi ylimääräinen
  • Jokainen hiekkalaatikko sijoitetaan erikseen, mieluiten eri huoneisiin, johonkin rauhalliseen, mutta helposti saavutettavaan paikkaan
  • Hiekkalaatikon ei tule sijaita lähellä ruokapaikkaa tai vesikuppia
  • Yksi hiekkalaatikko jokaiseen kerrokseen, jos kyseessä on useampikerroksinen koti
  • Hiekkalaatikkoa ei ole hyvä laittaa kulkuväylille, ovensuuhun, lasiovien tai lattiaan saakka ulottuvien ikkunoiden lähistölle (eli sellaisiin paikkoihin, joissa kissa voi tuntea olonsa turvattomaksi)
  • Hiekkalaatikon tulee olla riittävän suuri, vähintään 1,5 kertaa kissan pituus nenästä hännäntyveen
  • Voit tarjota kissalle sekä avoimia että katollisia laatikoita, mutta yleensä kissat pitävät enemmän avoimista malleista
  • Hiekaksi kannattaa valita pienirakeinen, hajustamaton paakkuuntuva hiekka (ns. mikrohiekka), toki kissan yksilöllisiä mieltymyksiä kannattaa kuunnella
  • Hiekkaa tulee olla riittävän paksu kerros, vähintään 3-5 cm
  • Hiekkalaatikot puhdistetaan paakuista ja kakoista vähintään kahdesti päivässä, tarvittaessa useamminkin, lisätään hiekkaa tarpeen mukaan
  • Laatikot tyhjennetään ja pestään 1-2 viikon välein miedolla, hajustamattomalla yleispesuaineella ja kuumalla vedellä
  • Älä käytä muovisia hiekkalaatikonsuojuksia tai hajusteita hiekassa

Epätoivottuun pissaamispaikaan voi laittaa uuden hiekkalaatikon ja toivoa, että kissa valitsisi laatikon mieluummin kuin lattian tai maton tms. Jos kissa alkaa tosiaan käyttää tätä uutta laatikkoa, se pidetään aluksi paikallaan noin kuukauden ajan. Sen jälkeen laatikkoa voi alkaa pikkuhiljaa siirtää kohti omistajan kannalta paremmin sopivaa sijaintia. Siirtäminen tehdään hyvin hitaasti, 10-20 cm kerrallaan.

Toinen vaihtoehto on estää kissan pääsy tuolle epätoivotulle pissapaikalle, jotta käytös ei pääsisi toistumaan ja siten vahvistumaan.

Hiekkalaatikkoja lisätessä on hyvä toimia niin, että laitetaan uusia laatikoita uusiin paikkoihin, mutta jätetään vanhat laatikot aluksi entisille paikoilleen. Sitten pidetään kirjaa siitä, mitä laatikoita kissa käyttää ja mitä ei. Myöhemmin voidaan poistaa ne laatikot, jotka jäävät käyttämättä tai kokeilla niille uusia, mieluisampia paikkoja.